2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

2.1 Tuloryhmä: asumistuet vaikuttivat pienituloisimmilla

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, on sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso on (kuvio 4). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina on otettu huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Asumistukien määrä oli suurempi kolmessa alimmassa tulokymmenysryhmässä kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet eroavat silti merkittävästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2015 alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat 36,4 prosenttia ja pois lukien asumistuet 27,5 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla asumiskustannukset olivat 28,5 prosenttia ja pois lukien asumistuet 22,3 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista.

Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena 14,1 prosenttia, eli 1,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltävien asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne ovat tukien verran suuremmat. Tukien vaikutus oli kaikkiaan kotitalouksissa lähes sama kuin edellisvuonna, samoin asumiskustannusten tulo-osuus. Sitä vastoin kahdessa alimmassa tulokymmenysryhmässä tukien vaikutus oli selvästi edellisvuotta suurempi. Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin tuloryhmiin. Tulonsiirtoina maksettavien asumistukien määräytymisperusteita lievennettiin (yleinen asumistuki) ja niiden määrä kasvoi vuonna 2015. Viidennen tulokymmenysryhmän ja heitä suurituloisempien kotitalouksissa tukien vaikutus oli sama tai pienempi. Näissä tuloryhmissä on asuntovelkaisia kotitalouksia, joiden asumistukien määrään vaikuttaa asuntolainakorkojen verovähennysetuuden suuruuden määrittyminen tuloverotuksessa. Vuonna 2015 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus rajoittui yhä edeltävään vuoteen verrattuna.

Alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus pieneni vuodesta 2014 vuoteen 2015 noin prosenttiyksikön ja toiseksi alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien 0,4 prosenttiyksikköä.

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2015, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2015, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Omistusasuminen ja asuntovelkaisuus ovat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla. Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus on asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi mitä korkeampi kotitalouden tulotaso on (tietokantataulukko 6a). Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 20,3 prosenttia vuonna 2015. Luku on sama kuin edellisvuonna. Asumismenojen tulo-osuus oli alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 29,9 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 25,4 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman tulokymmenysryhmän kotitalouksilla se oli 15,5 prosenttia. Ryhmän asumiskustannusten tulo-osuus oli 8,0 prosenttia vuonna 2015. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2015, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2015, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

2.2 Asunnon hallintasuhde: asumiskustannusten tulo-osuus pieneni vuokralla asuvilla

Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet olivat omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 10,8 prosenttia ja vuokra-asunnoissa asuvilla 26,2 prosenttia. Velattomissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla tulo-osuus oli 11,0 prosenttia ja velkaisissa omistusasunnoissa 10,6 prosenttia vuonna 2015. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 6. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuden kasvu taittui vuonna 2015. Tulo-osuus oli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna. Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli kasvanut vuodesta 2006 lähtien lähes jatkuvasti (poikkeuksena vuosi 2009) ja ylitti neljänneksen vuonna 2010. Vuoteen 2005 verrattuna se oli yhä 2,6 prosenttiyksikköä suurempi.

Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo pois lukien asumiskustannukset oli mediaanilla mitattuna omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 22 100 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla 11 100 euroa vuonna 2015 (liitetaulukko 3; tietokantataulukko 6b). Tulotaso oli asumiskustannusten maksamisen jälkeen omistusasunnoissa noin yhden ja vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla kaksi prosenttia korkeampi kuin edeltävänä vuonna. Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen ekvivalentti mediaanitulo oli 18 400 euroa vuonna 2015.

Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat keskimääräistä suuremmat pienituloisimmilla, kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 23,2 prosenttia (taulukko 1). Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvista kotitalouksista vuokralla asuvien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 28,3 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien kotitalouksien 16,4 prosenttia vuonna 2015. Omistusasunnoissa asuvista vähiten velkaisilla (asuntovelka<50 000) ja kaikkein velkaisimmilla, joilla asuntovelan suuruus oli vähintään 150 000 euroa, asumiskustannusten tulo-osuus muodostui selvästi suuremmaksi, lähes 18 prosenttia, kuin muilla kotitalouksilla. Pienituloisimmilla ja asuntovelkaisilla kotitalouksilla pääomamenot veivät huomattavan osan tuloista ja käytettävissä oleva rahatulo jäi pienemmäksi kuin vuokra-asuntokotitalouksilla. Vuonna 2015 asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 31,6 prosenttia niillä asuntovelkaisilla kotitalouksilla, jotka kuuluivat kolmeen pienimpään tulokymmenysryhmään. Asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli asuntovelkamäärän mukaan suurin kaikkein velkaisimmilla kotitalouksilla (asuntovelka vähintään 150 000), 34,6 prosenttia vuonna 2015.

Taulukko 1. Asumiskustannusten ja -menojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2015, mediaani

   
Asunnon
hallintasuhde
Asumis-
kustannus (%),
I — III
tulokymmenys
Asumis-
kustannus (%),
IV — X
tulokymmenys
Asumis-
kustannus (%),
kaikki
kotitaloudet
Asumis-
meno (%),
I — III
tulokymmenys
Asumis-
meno (%),
IV — X
tulokymmenys
Asumis-
meno (%),
kaikki
kotitaloudet
Omistusasunto 16,4 9,6 10,8 22,0 17,2 18,5
- Velaton omistusasunto 16,3 9,0 11,0 18,4 10,1 12,2
- Velkainen omistusasunto 16,7 10,0 10,6 31,6 23,4 24,4
  Asuntovelan  määrä:            
               -    49 999 17,8 9,3 10,3 31,9 21,2 22,6
   50 000 -    99 999 16,3 10,1 10,8 31,3 23,7 24,5
  100 000 - 149 999 16,5 10,4 10,9 27,8 24,6 25,0
  150 000 - 17,7 10,3 10,8 34,6 24,7 25,2
Vuokra-asunto 28,3 24,0 26,2 28,3 24,0 26,2
Kaikki kotitaloudet 23,2 11,3 14,6 25,8 19,3 21,6

2.3 Suuralue: vuokralaisten asumiskustannusten tulo-osuus suurin Helsinki-Uudellamaalla

Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat suurimmat Helsinki-Uudenmaan suuralueella, jossa vuokralla asuminen on yleistä (kuvio 7). Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli mediaanilla mitattuna 26,7 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 28,2 prosenttia muualla Helsinki-Uudellamaalla vuonna 2015. Manner-Suomessa vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli pienin Länsi-Suomessa, 25,3 prosenttia. Omistusasuntokotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaanit olivat Manner-Suomen suuralueilla lähes samat, noin 11 prosenttia.

Omistusasuntokotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli korkein suuralueen mukaan Helsinki-Uudellamaalla (mediaani 26 700 euroa) ja matalin Pohjois- ja Itä-Suomessa (mediaani 20 200 euroa) vuonna 2015. Pääkaupunkiseudulla omistusasuntokotitalouksien ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulon mediaani oli 29 100 euroa ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 23 600 euroa. (Liitetaulukkko 3.)

Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli samoin korkein Helsinki-Uudellamaalla: ekvivalenttien käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 13 200 euroa. Pääkaupunkiseudulla mediaanitulot olivat 13 900 euroa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 10 200 euroa. Muualla Manner-Suomessa vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeiset mediaanitulot vaihtelivat Länsi-Suomen 10 000 eurosta Etelä-Suomen 10 500 euroon kulutusyksikköä kohti vuonna 2015.

Edelliseen vuoteen verrattuna asumiskustannusten jälkeinen tulotaso oli matalampi Helsinki-Uusimaan (–1,2 %-yksikköä) ja Länsi-Suomen (–2,3 %-yksikköä) vuokralla asuvilla kotitalouksilla. Muilla suuralueilla tulotasot kasvoivat.

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2015, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2015, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

2.4 Kotitalouden elinvaihe: asumiskustannusten jälkeinen tulotaso heikoin yhden henkilön ja yksinhuoltajan kotitalouksilla

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot eroavat elinvaiheen mukaan. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 28,0 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa. Keskimääräistä enemmän tuloja asumiseen käyttivät lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaiden lapsettomien parien ja yhden huoltajan muodostamat kotitaloudet. Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat mediaanilla mitattuna keskimäärin 19,9 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 20,1 prosenttia yli 65-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa vuonna 2015. Alle 35-vuotiailla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 18,2 prosenttia ja yksinhuoltajilla 19,1 prosenttia. Ryhmistä asumiskustannusten tulo-osuus pieneni edellisvuodesta eniten alle 35-vuotiaiden yhden henkilön (–1,9 %-yksikköä) ja yksinhuoltajan (–1,0 %-yksikköä) kotitalouksilla. 35–64-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksilla tulo-osuus oli lähes sama kuin edellisenä vuonna. (Kuvio 8.)

Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli kotitalouksissa mediaanilla mitattuna 21,6 prosenttia vuonna 2015. Asumismenot veivät velkaisten omistusasuntokotitalouksien käytettävissä olevista rahatuloista vajaan neljänneksen (24,4 %), lähes yhtä suuren osan kuin vuokralla asuvilla kotitalouksilla (26,2 %). Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, ja etenkin pienten lasten perheissä, joissa asuntovelkaisuus on yleistä. Parien kotitalouksissa, joissa kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita lapsia, nettomääräisten asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 24,3 prosenttia. Perheissä, jossa nuorin lapsi on alle 7-vuotias, asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 22,0 prosenttia, ja joissa lapset ovat 7–12-vuotiaita, 21,0 prosenttia. Tulo-osuudet olivat silti pienempiä kuin yhden henkilön, sekä alle 35-vuotiaiden (31,4 %) että 35–64-vuotiaiden (26,5 %) kotitalouksilla ja yksinhuoltajien kotitalouksilla (25,2 %) vuonna 2015.

Asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso, ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani, on suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yksinhuoltajien kotitalouksilla. Esimerkiksi 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso oli keskimäärin 67 prosenttia ja asumiskustannusten maksamisen jälkeen 56 prosenttia suurituloisimman elinvaiheryhmän eli 35–64-vuotiaiden lapsettomien parien tulotasosta vuonna 2015. Jos vertailukohdaksi otetaan kaikkien kotitalouksien mediaanitulo, oli 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso tästä keskimäärin 97 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 88 prosenttia, ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneen yhden henkilön kotitalouden tulotaso 75 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 66 prosenttia. (Liitetaulukko 4.)

Kuvio 8. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2015, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kuvio 8. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2015, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2015, 2 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2015/03/tjt_2015_03_2017-03-31_kat_002_fi.html