Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Suuret asumiskustannukset rasittivat hieman harvemmin

Suuret asumiskustannukset rasittivat 171 400 kotitaloutta eli 6,5 prosenttia kaikista kotitalouksista vuonna 2015. Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuului 223 100 henkilöä, 4,7 prosenttia kotitalousväestöstä. Asumiskustannukset ovat suuret silloin, kun niihin nettomääräisinä kuluu yli 40 prosenttia kotitalouden käytettävissä olevista rahatuloista. Määritelmä on EU:n tulo- ja elinolotilastosta (EU-SILC). (Kuvio 9.)

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 9. Kotitaloudet (%) asumiskustannusten tulo-osuuksien mukaisissa ryhmissä vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset

Suurten asumiskustannusten rasittamien kotitalouksien määrän kasvu taittui vuonna 2015. Osuus oli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin edeltävänä vuonna, ja vain vähän suurempi (0,3 %-yksikköä) kuin vuonna 2010, jonka jälkeen asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä alkoi kasvaa. Niiden kotitalouksien määrä, jotka käyttivät asumiseen yli 30 prosenttia tuloistaan, pysyi edeltävään vuoteen verrattuna samana, eli 15,9 prosentissa kaikista kotitalouksista. Näissä kotitalouksissa asui 11,1 prosenttia henkilöistä.

Sekä kotitalouksien, joiden asumiskustannukset olivat suuret, että niihin kuuluvien henkilöiden lukumäärät kääntyivät kasvuun viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla molemmilla raja-arvoilla (asumiskustannusten tulo-osuus yli 30 % tai 40 %). Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista pois lukien asumistuet oli vielä vuonna 2005 yli 40 prosenttia 5,4 prosentilla kotitalouksista ja yli 30 prosenttia 12,7 prosentilla kotitalouksista. Kotitaloudet, joilla asumiskustannukset ovat viidenneksen tai alle käytettävistä olevista rahatuloista, ovat vastaavasti vähentyneet. Näiden kotitalouksien osuus oli vuonna 2005 noin 70 prosenttia ja vuonna 2015 vajaat 66 prosenttia.

Asumiskustannusrasitteisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden määrä alkoi vähetä lievästi jo vuonna 2014, mikä johtui omistusasunnoissa asuvan kotitalousväestön kehityksestä. Vuonna 2015 henkilömäärä oli edelleen 12 prosenttia pienempi kuin edeltävänä vuonna. Asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä väheni vuoden viiveellä, vähennystä oli vajaat 10 prosenttia. Vuosia 2008 ja 2009 lukuun ottamatta asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien määrä oli kasvanut yhtäjaksoisesti 2000-vuosikymmenen puolivälistä. (Kuvio 10.)

Asumiskustannusrasitteisuuden väheneminen vuonna 2015 koskee nimen omaan vuokra-asunnoissa asuvia kotitalouksia ja niihin kuuluvia henkilöitä. Vuokralla asuvista kotitalouksista asumiskustannusrasitteisia oli 14,6 prosenttia vuonna 2015. Osuus oli edeltävään vuoteen verrattuna 2,6 prosenttiyksikköä pienempi. Vuokralla asuvien, asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien henkilöosuus oli 10,8 prosenttia, mikä oli 2,2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edeltävänä vuonna. (Kuvio 11; Tietokantataulukko 6a.)

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 10. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 30 % tai 40 %, vuosina 2002–2015, nettomääräiset asumiskustannukset

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2015

Kuvio 11. Kotitaloudet ja henkilöt, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2002–2015

Suuret asumiskustannukset (nettomääräisinä yli 40 % käytettävissä olevista rahatuloista) rasittivat tulojen mukaan keskimääräistä useammin kahteen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvia kotitalouksia, pienituloisia, vuokra-asunnossa asuvia, Helsinki-Uudenmaan suuralueen, yhden henkilön, työttömien, opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksia. Pienituloisimmasta tulokymmenysryhmästä 24,6 prosenttia ja toiseksi pienimmästä tulokymmenysryhmästä 8,6 prosenttia kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia vuonna 2015. Tilastomääritelmän mukaan pienituloisista kotitalouksista 22,3 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia. Suuret asumiskustannukset rasittivat asuinalueesta (suuralue) riippumatta vuokralla asuvia kotitalouksia, kuitenkin yleisimmin Helsinki-Uudellamaalla. Suuralueen vuokra-asuntokotitalouksista vajaalla 16 prosentilla siten, että pääkaupunkiseudulla 14,3 prosentilla ja muualla Helsinki-Uudenmaan suuralueella 22,8 prosentilla asumiskustannusten tulo-osuus ylitti 40 prosenttia. Yksinhuoltajista yhtä usealla (6,5 % kotitalouksista) kuin kotitalouksilla keskimäärin asumiskustannusten tulo-osuus oli yli 40 prosenttia, vaikka tulo-osuuden mediaani oli ryhmässä verraten korkea. Sen sijaan yhden henkilön kotitalouksista yhteensä 12,3 prosentilla, alle 35-vuotiailla 27,0 prosentilla, 35–64-vuotiailla ja 65 vuotta täyttäneillä noin 8–9 prosentilla asumiskustannukset olivat tuloihin suhteutettuna näin suuret. Ammatissa toimimattomista 32,4 prosenttia opiskelijoiden ja muiden ammatissa toimimattomien (pl. eläkeläiset) ja 17,7 prosenttia työttömien kotitalouksista oli asumiskustannusrasitteisia (tulo-osuus yli 40 %). (Tietokantataulukot 6a ja 6b; Liitetaulukot 3–5.)

Kuvioissa 12–13 on esitetty asumiskustannusrasitteisten kotitalouksien jakautuminen tilaston luokittelutiedoista viitehenkilön sosioekonomisen aseman ja kotitalouden elinvaiheen mukaan. Ammatissa toimimattomien viitehenkilöiden kotitaloudet yhteensä muodostivat 72,6 prosenttia siten, että eläkkeellä olevia oli 24,9 prosenttia, työttömiä 18,3 prosenttia ja opiskelijoita ja muita ammatissa toimimattomia 29,4 prosenttia asumiskustannusrasitteisista kotitalouksista vuonna 2015. Yhden henkilön kotitaloudet muodostivat 78,4 prosenttia asumiskustannusrasitteisista kotitalouksista vuonna 2015.

Henkilön iän mukaan suurten asumiskustannusten kotitalouksiin kuuluvista henkilöistä vajaat 41 prosenttia oli 18–34-vuotiaita vuonna 2015 (kuvio 14). Sukupuolten väliset erot ovat pieniä. Ne ovat seurausta väestörakenne-eroista ja yhden henkilön kotitalouksien muodostumisesta. 18–34-vuotiaiden ryhmässä naisista noin 16 prosenttia ja miehistä lähes 19 prosenttia oli asumiskustannusrasitteisia.

Kuvio 12. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2013–2015

Kuvio 12. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2013–2015

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 2013–2015

Kuvio 13. Kotitaloudet, joilla asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 2013–2015

Kuvio 14. Henkilöt, joiden kotitalouksissa asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2015

Kuvio 14. Henkilöt, joiden kotitalouksissa asumiskustannusten tulo-osuus on yli 40 %, sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2015

Lähde: Tulonjakotilasto 2015, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 31.03.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Tulot, asuminen ja asumismenot 2015, 3 Suuret asumiskustannukset rasittivat hieman harvemmin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2015/03/tjt_2015_03_2017-03-31_kat_003_fi.html