Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

3 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus

Köyhyysriskiin vaikuttaa suuresti kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja tulonsaajina toimivien määrä. Yksinasuvien pienituloisuus on yleisempää kuin kahden aikuisen talouksien, samoin yksinhuoltajatalouksissa asuvien aikuisten ja lasten köyhyysriski on suurempi kuin kahden aikuisen lapsiperheisiin kuuluvien. Vuonna 2016 pienituloisten osuus pienentyi muissa elinvaiheryhmissä paitsi lapsiperheissä (taulukko 3). Lapsiperheissä asuvia pienituloisia oli 11 000 edellisvuotta enemmän ( tietokantataulukko 17 ).

Taulukko 3. Pienituloisuusasteet henkilön kotitalouden elinvaiheen mukaan vuosina 1995–2016, prosenttia, sekä pienituloisten lukumäärä vuonna 2016

  1995 2000 2007 2010 2015 2016 Pienituloisia vuonna 2016
Yhden hengen taloudet 23,0 27,4 33,7 32,8 28,8 28,3 316 000
Lapsettomat parit 4,9 5,4 7,2 7,2 6,1 5,3 87 000
Kotitaloudet, joissa lapsia 4,2 7,7 10,6 10,5 8,1 8,7 190 000
— Parit, joilla lapsia 4,0 6,6 8,6 9,1 6,5 7,0 135 000
— Yhden huoltajan taloudet 6,2 15,6 26,4 22,2 20,7 22,0 55 000
Muut 5,3 6,5 9,4 9,6 8,5 6,5 30 000
Kaikki henkilöt 7,6 10,5 13,8 13,7 11,7 11,5 623 000

Viidesosa kotitalousväestöstä, noin 1,116 miljoonaa henkilöä, asui vuonna 2016 yhden hengen talouksissa , ja heistä reilu neljännes (28,3 %) oli pienituloisia. Pienituloisuus on erityisen yleistä nuorimmissa, alle 35-vuotiaiden yhden hengen talouksissa, joista noin 43 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2016. Väestön keskiarvoon verrattuna pienituloisuus on yleistä myös 35–64-vuotiailla (21,6 %) sekä 65 vuotta täyttäneillä yksinasujilla (26,3 %). Pienituloisuus on kasvanut kaikissa yksin asuvien ikäryhmissä 1990-luvun puolenvälin jälkeen, mutta vanhimman ikäryhmän pienituloisuusasteet ovat laskeneet etenkin vuoden 2008 jälkeen. Nuorimman ikäryhmän pienituloisuusaste taas on jatkanut kasvuaan.

Lapsettomien parien pienituloisuus on koko väestön keskiarvoa vähäisempää (5,3 %). Ikäryhmien välillä on kuitenkin eroa niin, että nuorten, alle 35-vuotiaiden parien pienituloisuus on selvästi yleisempää (12,9 %) kuin vanhempien pariskuntien, joilla pienituloisuusaste on 3,5 prosenttia.

Yhden huoltajan talouksissa (joissa on huollettavia alaikäisiä) asuvien henkilöiden pienituloisuusaste on edelleen korkea (22,0 %) huolimatta siitä, että vuoden 2007 jälkeen se on laskenut. Yhden huoltajan talouksissa asuvien pienituloisuus kasvoi 1,3 prosenttiyksiköllä vuonna 2016. Yhden huoltajan talouksiin verrattuna kahden huoltajan lapsiperheissä asuvien henkilöiden pienituloisuusasteet ovat keskimääräistä alempia (7,0 %).

Koko väestöstä viidennes on yksinasuvia, mutta pienituloisista jopa puolet. Heidän osuutensa onkin suuri kaikissa pienituloisten tulojakauman kohdissa. Lapsettomiin pariskuntiin lukeutuvien henkilöiden osuus pienituloisista on puolestaan pienempi kuin heidän osuutensa väestöstä: koko väestöstä kahden aikuisen talouksiin kuuluu 30 prosenttia henkilöistä, mutta pienituloisista vain noin 16 prosenttia. Lapsiperheisiin kuuluvien osuus pienituloisista on pienempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä. Lapsitalouksien joukosta erottuvat kuitenkin yksinhuoltajien talouksissa asuvat henkilöt, joita on koko väestöstä alle 5 prosenttia, mutta pienituloisista 8 prosenttia. (Kuvio 11.)

Kuvio 11. Pienituloisen väestön ja koko väestön rakenne vuonna 2016, prosenttia

Kuvio 11. Pienituloisen väestön ja koko väestön rakenne vuonna 2016, prosenttia

Yksinasuvien henkilöiden pienituloisuutta tarkasteltaessa huomataan iän mukaisia eroja. Valtaosa ikääntyvistä, yksinasuvista pienituloisista on juuri pienituloisuusrajan alapuolella (tulot 50–59 % mediaanista) kun alle 35-vuotiaista suurin osa on kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä (tulot alle 40 % mediaanista). Kaikkein pienituloisimpien joukosta 45 prosenttia kuuluukin nuoriin yksinasujiin (kuvio 12). Pienituloisten yksinasuvien nuorten pienituloisuuden syvyys näkyy myös tuloissa, sillä heidän mediaanitulonsa ovat muita ryhmiä pienemmät ja etäisyys pienituloisuusrajasta noin 28 prosenttia ( tietokantataulukko 17 ).

Kuvio 12. Yksinasuvan ja muun pienituloisen väestön osuus pienituloisista henkilön iän mukaan vuonna 2016, prosenttia

Kuvio 12. Yksinasuvan ja muun pienituloisen väestön osuus pienituloisista henkilön iän mukaan vuonna 2016, prosenttia

Taulukko 4. Pienituloisten mediaanitulo ja sen etäisyys pienituloisuusrajasta (köyhyyskuilu) kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2016

  Pienituloisten mediaanitulo, €/kulutusyksikkö Köyhyyskuilu, %
Kaikki kotitaloudet 12 440 13,8
Yhden hengen taloudet 12 140 15,9
Lapsettomat parit 12 610 12,6
Parit, joilla lapsia 12 730 11,7
Yksinhuoltajataloudet 12 500 13,3
Kotitaloudet, joissa lapsia 12 730 11,7
Muut taloudet 12 280 14,9

Lähde: Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kaisa-Mari Okkonen 029 551 3408

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 02.03.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. Pienituloisuus 2016, 3 Kotitalouden elinvaihe ja pienituloisuus . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2016/01/tjt_2016_01_2018-03-02_kat_003_fi.html