3 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso

3.1 Tuloryhmä: tulo-osuudet kasvoivat pienituloisimmilla

Asumiskustannusten osuus käytettävistä olevista rahatuloista, asumiskustannusten tulo-osuus, on sitä suurempi mitä matalampi kotitalouden tulotaso on (kuvio 4; tietokantataulukko 23). Asumiskustannuksiin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon käyttömenot, asuntolainan korot ja kiinteistövero. Tukien seurauksena kotitalouksien maksamat nettomääräiset asumiskustannukset ovat suhteellisesti pienemmät kuin ilman tukia. Tukina on otettu huomioon tulonsiirtoina saadut asumistuet (yleinen asumistuki 1) , eläkkeensaajan asumistuki, opintorahan asumislisä) ja asuntolainojen korkojen verovähennysetuus.

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2017, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Kuvio 4. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2017, brutto- ja nettomääräiset asumiskustannukset, keskiarvo

Asumistukien määrä oli suurempi kolmessa alimmassa tulokymmenysryhmässä kuin kotitalouksilla keskimäärin. Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet erosivat merkittävästi tulokymmenysryhmien välillä. Vuonna 2017 alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvien kotitalouksien asumiskustannukset olivat keskimäärin 37,0 prosenttia ja asumistuet pois lukien 27,5 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Toiseksi alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla asumiskustannukset olivat keskimäärin 28,8 prosenttia ja asumistuet pois lukien 22,4 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloista. Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuus oli asumistukien seurauksena keskimäärin 13,6 prosenttia eli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin niitä edeltävien asumiskustannusten ja tulojen perusteella, joissa ne olivat tukien verran suuremmat.

Asumiskustannusten tulo-osuudet kasvoivat kahdella pienituloisimmalla tulokymmenysryhmällä hieman, vajaan prosenttiyksikön edellisvuodesta.

Tulonsiirtoina saadut asumistuet kohdentuivat pienituloisimpiin tuloryhmiin. Vuonna 2017 tukien perusteena olevat asumiskustannusten enimmäismäärät pysyivät edeltävien vuosien tasolla tai yleisen asumistuen osalta niitä alennettiin eräissä kuntaryhmissä. Asumistukien myöntämisperusteisiin oli vuonna 2015 tehty suuria lievennyksiä (yleinen asumistuki), jonka jälkeen tukien vaikutus kasvoi. Tukien vaikutus asumiskustannusten tulo-osuuteen oli vuonna 2017 lähes ennallaan tai pienituloisimmissa tulokymmenysryhmissä hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurituloisissa tuloryhmissä on asuntovelkaisia kotitalouksia, joilla asumistukien määrään vaikutti asuntolainakorkojen verovähennysetuuden suuruuden määrittyminen tuloverotuksessa. Vuonna 2017 asuntolainan korkojen verovähennysoikeus rajoittui yhä edeltävään vuoteen verrattuna.

Omistusasuminen ja asuntovelkaisuus ovat yleisiä keskituloa suurituloisemmilla kotitalouksilla. Pääomamenot sisältävien asumismenojen tulo-osuus oli asumiskustannuksiin verrattuna suhteellisesti suurempi mitä korkeampi kotitalouden tulotaso oli (tietokantataulukko 23). Pääomamenoihin luetaan kotitalouden varsinaisen asunnon rahoitusvastike ja asuntolainan lyhennykset. Ne eivät sisällä osakkaiden tilastovuonna poismaksamia osuuksia taloyhtiön lainoista.

Asumismenojen tulo-osuus pois lukien asumistuet oli vuonna 2017 kaikilla kotitalouksilla keskimäärin 20,1 prosenttia. Luku oli lähes sama kuin edellisvuonna. Asumismenojen keskimääräinen tulo-osuus oli alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 30,6 prosenttia ja seuraavaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla 25,4 prosenttia. Kaikkein suurituloisimman tulokymmenysryhmän kotitalouksilla se oli 14,5 prosenttia. (Kuvio 5.)

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2017, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

Kuvio 5. Asumismenot (%) käytettävissä olevista rahatuloista tulokymmenysryhmän mukaan vuonna 2017, brutto- ja nettomääräiset asumismenot, keskiarvo

3.2 Asunnon hallintasuhde: tulo-osuuden pieneneminen pysähtyi vuokra-asunnoissa

Nettomääräisten asumiskustannusten tulo-osuudet olivat omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla keskimäärin 10,4 prosenttia ja vuokra-asunnoissa asuvilla 26,8 prosenttia. Velattomissa omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla tulo-osuus oli 11,0 prosenttia ja velkaisissa omistusasunnoissa 9,8 prosenttia vuonna 2017. Tiedot ovat kotitalouskohtaisten asumiskustannustulo-osuuksien perusteella laskettuja mediaanilukuja. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2017, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 6. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista asunnon hallintasuhteen mukaan vuosina 2005, 2010–2017, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Vuokra-asunnoissa asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuden pieneneminen pysähtyi. Vuoteen 2014 verrattuna asumiskustannusten tulo-osuus oli vuonna 2017 lähes sama. Vuoteen 2005 verrattuna, josta lähtien asumiskustannusten tulo-osuus kasvoi lähes yhtäjaksoisesti (poikkeuksena vuosi 2009) ja ylitti neljänneksen vuonna 2010, se oli yhä noin 3 prosenttiyksikköä suurempi.

Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo pois lukien asumiskustannukset oli mediaanilla mitattuna omistusasunnoissa asuvilla kotitalouksilla 23 100 euroa ja vuokra-asunnoissa asuvilla kotitalouksilla 11 600 euroa vuonna 2017 (liitetaulukko 3; tietokantataulukko 24). Kaikkien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen mediaanitulo oli 18 900 euroa vuonna 2017.

Taulukossa 1 on esitetty asumiskustannusten tulo-osuudet pienituloisimmilla, kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvilla kotitalouksilla vuonna 2017. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli näille ryhmille yhteensä 22,9 prosenttia (taulukko 1). Erot asunnon hallintasuhteiden mukaisten ryhmien asumiskustannusten tulo-osuuksissa olivat vastaavanlaiset kuin kotitalouksilla yhteensä. Kolmeen alimpaan tulokymmenysryhmään kuuluvista kotitalouksista vuokralla asuvien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 29,0 prosenttia ja omistusasunnoissa asuvien 16,8 prosenttia. Pienituloisimmilla ja asuntovelkaisilla kotitalouksilla asumiskustannusten lisäksi pääomamenot veivät huomattavan osan tuloista: asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 32,8 prosenttia.

Taulukko 1. Asumiskustannusten ja asumismenojen tulo-osuudet (%) asunnon hallintasuhteen ja tulokymmenysryhmän mukaan 2017, mediaani, kotitaloudet

   
Asunnon
hallintasuhde
Asumis-
kustannus (%),
I — III
tulokymmenys
Asumis-
kustannus (%),
IV — X
tulokymmenys
Asumis-
kustannus (%),
kaikki
kotitaloudet
Asumis-
meno (%),
I — III
tulokymmenys
Asumis-
meno (%),
IV — X
tulokymmenys
Asumis-
meno (%),
kaikki
kotitaloudet
Omistusasunto 16,8 9,0 10,4 21,4 17,2 18,2
- Velaton omistusasunto 17,0 8,8 10,9 18,8 10,0 12,4
- Velkainen omistusasunto 15,8 9,3 9,8 32,8 23,1 24,1
  Asuntovelan  määrä: .. .. .. .. .. ..
               -    49 999 17,1 8,6 9,6 34,6 20,8 22,6
   50 000 -    99 999 15,1 9.7 10,0 30,6 23,7 24,5
  100 000 - 149 999 13,9 9,5 10,1 32,4 23,1 23,8
  150 000 - 17,3 9,5 9,7 30,7 25,0 25,1
Vuokra-asunto 29,0 24,8 26,8 29,0 24,8 26,8
Kaikki kotitaloudet 22,9 10,8 14,5 25,9 19,3 21,7

3.3 Suuralue: tulotaso matalin vuokra-asunnoissa Helsinki-Uudenmaan ulkopuolella

Asumiskustannusten tulo-osuudet olivat suurimmat Helsinki-Uudenmaan suuralueella, jossa vuokralla asuminen on yleistä (kuvio 7). Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 27,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja hieman pienempi, eli 27,0 prosenttia sen ulkopuolisella alueella Helsinki-Uudellamaalla. Alueet erosivat tulotasoltaan selvästi siten, että tulotaso oli korkeampi pääkaupunkiseudulla.

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2017, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Kuvio 7. Asumiskustannukset (%) käytettävissä olevista rahatuloista suuralueen ja asunnon hallintasuhteen mukaan vuonna 2017, nettomääräiset asumiskustannukset, mediaani

Muualla Manner-Suomessa asumiskustannukset veivät vuokralla asuvilta kotitalouksilta vähemmän, tulo-osuuksien mediaani oli pienin Länsi-Suomessa, noin 26 prosenttia vuonna 2017. Omistusasuntokotitalouksilla alueiden väliset erot olivat pienet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaanit olivat Helsinki-Uudellamaalla ja Pohjois-Suomessa noin 10 prosenttia ja muualla Manner-Suomessa noin 11 prosenttia.

Vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli korkein Helsinki-Uudellamaalla: ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 14 400 euroa. Pääkaupunkiseudulla mediaanitulo oli 14 700 euroa ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 12 700 euroa. Muualla Manner-Suomessa vuokralla asuvien kotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen mediaanitulo vaihteli vähän. Se oli alin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 10 300 euroa, ja korkein Etelä- ja Länsi-Suomessa, molemmissa noin 10 900 euroa kotitalouden kulutusyksikköä kohti vuonna 2017. (Liitetaulukkko 3.)

Omistusasuntokotitalouksien asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso oli korkein suuralueen mukaan Helsinki-Uudellamaalla (mediaani 27 500 euroa) ja alhaisin Pohjois- ja Itä-Suomessa (mediaani 21 300 euroa) vuonna 2017. Pääkaupunkiseudulla omistusasuntokotitalouksien ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani oli 29 300 euroa ja muualla Helsinki-Uudellamaalla 24 400 euroa.

3.4 Kotitalouden elinvaihe: yksinasuvilla keskimäärin yli viidennes asumiskustannuksiin

Kotitalouden elinvaihe kuvaa kotitalouden jäsenten suhteiden, jäsenmäärän ja iän mukaista elinvaiheluokkaa, samalla asumismuotoa. Kotitalouksien asumiskustannukset ja tulot eroavat elinvaiheen mukaan (kuvio 8).

Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli suurin, 27,8 prosenttia, alle 35-vuotiaiden yhden henkilön kotitalouksissa. Keskimääräistä enemmän tuloja asumiseen käyttivät lisäksi heitä vanhemmat yhden henkilön kotitaloudet, alle 35-vuotiaiden lapsettomien parien ja yhden huoltajan muodostamat kotitaloudet. Asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 20,2 prosenttia 35–64-vuotiaiden ja 21,0 prosenttia 65 vuotta täyttäneiden yhden henkilön kotitalouksissa vuonna 2017. Alle 35-vuotiailla pareilla asumiskustannusten tulo-osuuksien mediaani oli 18,5 prosenttia ja yksinhuoltajilla 18,0 prosenttia.

Nettomääräisten asumismenojen tulo-osuus, sisältäen asumiskustannusten lisäksi varsinaista asuntoa koskevat pääomamenot, oli kotitalouksissa mediaanilla mitattuna keskimäärin 21,7 prosenttia vuonna 2017. Asumismenot veivät velkaisten omistusasuntokotitalouksien käytettävissä olevista rahatuloista vajaan neljänneksen (24,1 %), lähes yhtä suuren osan kuin vuokralla asuvilla kotitalouksilla (26,8 %). Pääomamenot lisäsivät asumismenoja eniten parien lapsiperheissä, ja etenkin pienten lasten perheissä, joissa asuntovelkaisuus on yleistä. Parien kotitalouksissa, joissa kaikki lapset ovat alle 7-vuotiaita, nettomääräisten asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 23,2 prosenttia. Perheissä, joissa nuorin lapsi on alle 7-vuotias, asumismenojen tulo-osuuksien mediaani oli 22,0 prosenttia, ja joissa lapset ovat 7–12-vuotiaita, 20,6 prosenttia. Tulo-osuudet olivat pienempiä kuin yhden henkilön, alle 35-vuotiaat (30,7 %) ja 35–64-vuotiaat (27,3 %), ja yksinhuoltajien kotitalouksilla (25,4 %).

Asumiskustannusten maksamisen jälkeinen tulotaso, ekvivalentti käytettävissä olevan rahatulon mediaani, oli suhteellisesti heikoin yhden henkilön ja yksinhuoltajien kotitalouksilla. Esimerkiksi 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso oli keskimäärin 65 prosenttia ja asumiskustannusten maksamisen jälkeen 55 prosenttia suurituloisimman elinvaiheryhmän eli 35–64-vuotiaan lapsettoman parin tulotasosta vuonna 2017. Suurituloisimman ryhmän mediaanitulo oli 34 000 ja asumiskustannusten jälkeen 30 400 euroa vuonna 2017. Jos vertailukohdaksi otetaan kaikkien kotitalouksien mediaanitulo, oli 35–64-vuotiaan yhden henkilön kotitalouden tulotaso tästä keskimäärin 96 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 88 prosenttia, ja vastaavasti 65 vuotta täyttäneen yhden henkilön kotitalouden tulotaso 74 prosenttia ja asumiskustannusten jälkeen 65 prosenttia. (Liitetaulukko 4.)

Kuvio 8. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2017, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

Kuvio 8. Asumiskustannukset ja -menot (%) käytettävissä olevista rahatuloista kotitalouden elinvaiheen mukaan vuonna 2017, nettomääräiset asumiskustannukset ja -menot, mediaani

1) Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin 1.8.2017 alkaen.

Lähde: Tulonjakotilasto 2017, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marie Reijo 029 551 2547

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 13.03.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. väestöryhmittäiset tuloerot 2017, 3 Asumiskustannusten tulo-osuudet ja kotitalouksien tulotaso . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.4.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/03/tjt_2017_03_2019-03-13_kat_003_fi.html