Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 28.5.2020

Työttömistä 60–64-vuotiaista joka toinen pitkäaikaistyötön

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli työttömiä 257 400, joista 60–64-vuotiaita oli 32 100 (12,5 %). Puolet 60–64-vuotiaista työttömistä oli pitkäaikaistyöttömiä. Pitkäaikaistyöttömyys oli tässä ikäryhmässä lähes yhtä yleistä kaikilla koulutusasteilla. Työssäkäyntitilaston työttömyyttä koskevat tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työttömien työnhakijoiden rekisterin tietoihin.

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä ikäluokan ja sukupuolen mukaan vuonna 2019, %

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä ikäluokan ja sukupuolen mukaan vuonna 2019, %

Kaikista vuoden 2019 lopun työttömistä neljäsosa (25,2 %) oli pitkäaikaistyöttömiä, eli oli ollut työttömänä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden. Pitkäaikaistyöttömyys oli sitä yleisempää, mitä vanhemmista työttömistä oli kyse. Erityisen selvä kasvu pitkäaikaistyöttömien osuudessa oli kahden vanhimman viisivuotisikäryhmän välillä: työttömistä 55–59-vuotiaista 32 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä ja 60–64-vuotiaista 50 prosenttia.

Pidemmätkin työttömyysjaksot olivat 60–64-vuotiaiden ikäryhmässä yleisiä: joka neljäs (26,8 %) oli ollut yhtäjaksoisesti työttömänä vähintään kaksi vuotta ja joka kymmenes (10,3 %) vähintään neljä vuotta. 

Pitkäaikaistyöttömyys oli yleisempää miehillä kuin naisilla kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi nuorimmassa ja vanhimmassa, eli 16–19-vuotiaiden ja 60–64-vuotiaiden ikäryhmissä. Nuorimmassa ikäryhmässä pitkäaikaistyöttömiä oli ylipäätään hyvin vähän (alle 100 henkilöä). 

Korkeampi koulutus ei suojaa ikääntyvää työttömyyden pitkittymiseltä

Työttömien 60–64-vuotiaiden yleisin korkein tutkinto oli toisen asteen tutkinto, jollaisen oli suorittanut 14 980 henkilöä eli 47 prosenttia ikäluokan työttömistä 1) . Myös koko 60–64-vuotiaiden ikäluokassa (359 180) toinen aste oli yleisin korkein tutkinto, ja vastaava osuus oli 44 prosenttia (156 810) ikäluokasta. 

Vuoden 2019 lopussa työttömänä olleista 60–64-vuotiaista 5 010 (15,6 %) oli suorittanut alimman korkea-asteen tutkinnon, 4 170 (13,0 %) oli suorittanut alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon ja 220 (0,7 %) tutkijakoulutuksen. Korkeakoulutettuja 60–64-vuotiaita työttömiä oli siten 9 400, eli vajaa kolmasosa (29,3 %) kaikista 60–64-vuotiaista työttömistä. Korkeakoulutus oli työttömien 60–64-vuotiaiden keskuudessa hieman harvinaisempaa kuin vastaavan ikäisessä väestössä keskimäärin: ikäluokasta 36 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon. 

Työttömät 60–64-vuotiaat koulutusasteen ja työttömyyden keston mukaan vuonna 2019

Työttömät 60–64-vuotiaat koulutusasteen ja työttömyyden keston mukaan vuonna 2019

Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli noin puolet kaikissa koulutusasteryhmissä 60–64-vuotiailla. Matalimmillaan pitkäaikaistyöttömien osuus oli toisen asteen ja erikoisammattikoulutusasteen ryhmässä, jossa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista kyseisen koulutusasteen suorittaneista 60–64-vuotiaista työttömistä oli 48 prosenttia (7 330). Korkeimmillaan osuus oli tutkijakoulutusasteen ryhmässä, jossa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista koulutusasteen työttömistä oli 55 prosenttia (120). 


1) Vuoden 2019 lopun työttömien koulutustaso (korkein tutkinto) pääteltiin viimeisimmästä koulutustiedosta vuodelta 2018. Tämä rajasi koulutusryhmätarkastelussa työttömät vuoden 2018 väestöön kuuluneisiin (yhteensä 32 052 vuoden 2019 lopun 60–64-vuotiasta työtöntä vuoden 2018 väestössä).

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Pelkonen 029 551 3011, Meri Juuti 029 551 3061, info@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (234,3 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 28.05.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2019/02/tyokay_2019_02_2020-05-28_tie_001_fi.html