Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa. Sen tuottaa ja rahoittaa Tilastokeskus. Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ja sitä tarkentaviin säädöksiin. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign Affiliates Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012 ).

Yhtiö tilastoidaan ulkomaiseksi, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella. Tämä taho on useimmiten yritys, jonka omistusosuus yhtiöstä on yli 50 prosenttia. Tilaston yhtenä luokittelevana muuttujana on määräysvaltatahon sijaintimaa. Lisäksi yhtiöt luokitellaan niiden toimialan mukaan. Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät , sekä luokitukset .

Tilaston tiedot kuvaavat yritystoiminnan kansainvälistymistä, joka on osa globalisaatiota. Lisäksi tietoja käytetään apuna kuvattaessa Suomessa toimivien yritysten omistusrakennetta ja arvioitaessa niiden houkuttelevuutta ulkomaisille yrityksille tai muille investoijille.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla ulkomaiset tytäryhtiöt ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Perusjoukon yhtiöihin liitetään yritystunnuksen avulla niiden toimintaa kuvaavia ominaisuustietoja. Näitä ovat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä saatavat liikevaihto ja henkilöstö. Toimitettaessa tilastotaulukoita Eurostatille täydennetään tietoja Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastojen aineistolla, josta saadaan mm. tuotannon arvo, jalostusarvo, henkilöstökulut ja bruttoinvestoinnit.

Tilastoon ei liity omaa, suoraa tiedonkeruuta. Hallinnollisia aineistoja, kuten Invest in Finland:in ja Suomen Pankin keräämiä tietoja, on käytetty vertailutietoina. Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja myös tarkistetaan muiden lähteiden, kuten yritysten verkkosivujen ja vuosikertomusten, avulla.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tilaston perusjoukon kattavuutta on tutkittu vertailemalla sitä Norjan ja Tanskan tilastoviranomaisilta saatuihin aineistoihin. Vertailun tulosten perusteella perusjoukko kattaa melko hyvin norjalaiset ja tanskalaiset tytäryhtiöt Suomessa. Vuoden 2009 tilasto sisälsi norjalaisten yhtiöiden henkilöstön 99 prosenttisesti, ja tanskalaisten yhtiöiden 98 prosenttisesti. Koko tilaston peittävyydestä ei kuitenkaan ole arviota.

Tilaston lukujen tulkintaan liittyy myös määräysvaltatahon käsite, ja siitä seuraava yhtiöjoukon rajautuminen. Määräysvaltatahoa ei myöskään ole aina helppo jäljittää. Ketjuuntuneet omistukset, määräysvallan irrottaminen omistuksesta sekä erilaiset yhteis- ja osaomistukset hankaloittavat tahon yksiselitteistä määrittämistä.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Ajankohta ilmenee julkistamiskalenterista . Määräysvaltaan perustuva rajaus tehdään tyypillisesti tarkastellen tilannetta vuoden viimeisenä päivänä. Ominaisuustiedot puolestaan kuvaavat yhtiöiden tilikausien mukaisesti vuoden mittaista ajanjaksoa. Tiedot liitetään siihen kalenterivuoteen, jonka aikana tilikausi päättyy. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia, eikä ennakkotietoja julkaista. Julkaiseminen tapahtuu samanaikaisesti yritysrekisterin vuositilaston kanssa, noin yksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston omilla internet-sivuilla julkaistaan sekä maittaisia että toimialoittaisia tietoja. Alueita koskevia tietoja ei julkaista maanosaa ja maata tarkemmalla tasolla. Tilaston aineistosta tehdään maksullisia erityisselvityksiä asiakkaiden pyynnöstä. Tiedot toimitetaan myös Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon . Laboratorion sähköpostiosoite on tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Lisäksi tilastotaulukoita toimitetaan sekä Eurostatille että OECD:lle.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoon otetaan mukaan yhtiöt, joilla on ollut liikevaihtoa tai henkilöstöä tilastovuoden aikana. Yritysrekisterin vuositilastosta ja tilinpäätöstilastoista poiketen, perusjoukkoa ei rajata asettamalla liikevaihdolle, henkilöstölle tai taseelle alarajoja.

Maatietoja sisältävä vertailukelpoinen aikasarja on saatavissa tilastovuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen käytettiin eri käsitettä perimmäisen määräysvaltatahon määrittämisen, mikä aiheuttaa katkoksen aikasarjassa. Toimialakohtainen aikasarja on saatavilla vuodesta 2008 alkaen. Tätä ennen toimialat luokiteltiin TOL2008:n sijaan TOL2002-luokituksella.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilasto on yhtenevä ja vertailukelpoinen Tilastokeskuksen yrityksiä koskevien tietolähteiden kanssa. Käytetyt luokitukset, käsitteet ja määritelmät vastaavat yritys- ja toimipaikkarekisterissä, konsernirekisterissä ja tilinpäätöstilastoissa käytettyjä. Joitakin eroavaisuuksia voi syntyä eri tietolähteissä esiintyvien, toisistaan poikkeavien kynnysarvojen, tai erilaisten luokittelukäytäntöjen vuoksi.


Lähde: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Teemu Oinonen 09 1734 2634, Anna-Maija Paakki 09 1734 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Hannele Orjala


Päivitetty 28.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9552. 2012, Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ulkoy/2012/ulkoy_2012_2013-11-28_laa_001_fi.html