Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa. Sen tuottaa ja rahoittaa Tilastokeskus. Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ja sitä tarkentaviin säädöksiin. Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign Affiliates Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012 ).

Yhtiö tilastoidaan ulkomaiseksi, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella. Tämä taho on useimmiten yritys, jonka omistusosuus yhtiöstä on yli 50 prosenttia. Tilaston yhtenä luokittelevana muuttujana on määräysvaltatahon sijaintimaa. Lisäksi yhtiöt luokitellaan niiden toimialan mukaan. Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät , sekä luokitukset .

Tilaston tiedot kuvaavat yritystoiminnan kansainvälistymistä, joka on osa globalisaatiota. Lisäksi tietoja käytetään apuna kuvattaessa Suomessa toimivien yritysten omistusrakennetta ja arvioitaessa niiden houkuttelevuutta ulkomaisille yrityksille tai muille investoijille.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla ulkomaisten tytäryhtiöiden tiedot Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä. Näin muodostuu aineisto, jonka rivien lukumäärä on yhtä suuri kuin tilastossa tilastovuodelle esitetty yhtiöiden lukumäärä. Yhtiökohtaisen rivin sarakkeet koostuvat niin sanotun oikeudellisen yksikön tiedoista, jotka ovat peräisin hallinnollisista aineistoista (mm. verottajalta saadut tiedot), Tilastokeskuksen suoraan yrityksiltä keräämistä aineistoista, sekä erilaisten estimointimenetelmien avulla tuotetuista tiedoista. Oikeudellinen yksikkö on hallinnon tarpeisiin luotu käsite, eikä useinkaan vastaa arkikielen tai taloustieteen yrityskäsitettä.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Yrityskäsitteen operationalisointi helpommin mitattaviksi oikeudellisiksi yksiköiksi vaikuttaa tilastotietojen tarkkuuteen. On esimerkiksi tavallista, että yritys yhtiöittää toimintojaan, jolloin yksi yritys voi koostua useasta oikeudellisesta yksiköstä, jolloin yhtiöiden lukumäärä -tieto ei anna oikeaa kuvaa yritysten todellisesta lukumäärästä. Tietoja ei myöskään kerätä kaikilta yrityksiltä, joilloin osa henkilöstö- ja liikevaihtotiedoista estimoidaan tilastollisen mallin avulla. Yhteen tiedonkeruuseen perustuvan otantatutkimuksen tuloksiin aiheuttama epävarmuus voidaan arvioida helposti. Tämä tilasto puolestaan perustuu useista lähteistä peräisin oleviin aineistoihin ja niitä täydentäviin estimointeihin, mikä tekee epävarmuuksien laskemisesta vaikeata.

Tietojen tarkkuuteen vaikuttaa myös Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmän uudistus ja siihen liittyvä tilastointiperusteiden muutos (ks. vertailukelpoisuus-kohta alla). Tietojen oikeellisuuteen vaikuttaa lisäksi tuotantoprosessin uudistamisen aikataulu, jonka seurauksena pienempien yhtiöiden tietoja ei voitu tarkistaa yhtä kattavasti kuin aiemmin.

Yritystilastojärjestelmästä ei saatu maatietoa kaikille yhtiöille viitejaksolle 2014. Tällaisia yhtiöitä oli vuoden 2014 aineistossa 1241 kappaletta. Niiden henkilöstö oli 2104 ja liikevaihto 1132 miljoonaa euroa. Maakohtaisissa taulukoissa ja kuviossa näiden yhtiöiden tiedot sisältyvät “muu”-luokkaan.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Ajankohta ilmenee julkistamiskalenterista . Määräysvaltaan perustuva rajaus tehdään tarkastellen vuoden aikana pisimpään vallinnutta tilannetta. Ominaisuustiedot puolestaan kuvaavat yhtiöiden tilikausien mukaisesti vuoden mittaista ajanjaksoa. Tiedot liitetään siihen kalenterivuoteen, jonka aikana tilikausi päättyy. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia, eikä ennakkotietoja julkaista. Julkaiseminen tapahtuu noin 12 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston omilla internet-sivuilla julkaistaan sekä maittaisia että toimialoittaisia tietoja. Alueita koskevia tietoja ei julkaista maanosaa ja maata tarkemmalla tasolla. Tilaston aineistosta tehdään maksullisia erityisselvityksiä asiakkaiden pyynnöstä. Tiedot toimitetaan myös Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon . Laboratorion sähköpostiosoite on tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Lisäksi tilastotaulukoita toimitetaan sekä Eurostatille että OECD:lle.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoon otetaan mukaan oikeudelliset yksiköt, jotka ovat ns. vuositilaston yksiköitä. Näiden yksiköiden ominaisuuksien on täytettävä useita ehtoja, esimerkiksi ylitettävä henkilöstölle, liikevaihdolle tai taseelle asetettu raja-arvo. Uuden yritystilastojärjestelmän käyttöönoton yhteydessä nämä ehdot yhtenäistettiin, jotta yksiköiden valikointi tehtäisiin samoin kaikissa yritystilastoissa. Tämä on parannus sinänsä, mutta siitä seuraa tilaston aikasarjan katkeaminen, jolloin vertailukelpoinen aikasarja on saatavissa vuodesta 2013 alkaen.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Tilaston on käsitteiltään, määritelmiltään ja luokituksiltaan yhtenevä muiden yritystilastojärjestelmästä tehtyjen tilastojen kanssa, tilastovuodesta 2013 alkaen.


Lähde: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2014, Tilastokeskus

Lisätietoja: Anna-Maija Paakki 029 551 3640, tytaryhtiot@tilastokeskus.fi


Päivitetty 18.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-9552. 2014, Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.9.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ulkoy/2014/ulkoy_2014_2015-12-18_laa_001_fi.html