Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2019, toukokuu

Julkaistu: 21.10.2014

Suomen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa 5 468 609

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 468 609. Maamme väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana 17 340 henkeä, mikä on 2 250 henkeä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 12 330 enemmän kuin maastamuuttoja. Luonnollinen väestönlisäys eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 5 010 henkeä.

Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

 Väestönlisäys kuukausittain 2012–2014*

Tammi-syyskuun ennakkotilaston mukaan ulkomailta muutti Suomeen 23 500 henkeä ja Suomesta ulkomaille 11 170 henkeä. Maahanmuuttoja oli 1 100 vähemmän ja maastamuuttoja 300 enemmän kuin edellisvuonna. Suomen kansalaisia maahanmuuttajista oli 6 340 ja maastamuuttajista 7 670.

Tammi-syyskuun aikana syntyi 43 820 lasta, mikä on 570 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2013. Kuolleiden määrä oli 38 820, mikä on 280 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Kuntien välisiä muuttoja kertyi syyskuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan 208 590. Vähennystä edellisen vuoden tammi-syyskuuhun verrattuna oli 1 630 muuttoa vuoden 2014 kuntajaon mukaan.

Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi kuluvan vuoden tammi-syyskuussa seuraavissa maakunnissa: Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Varsinais-Suomi, Pohjanmaa, Ahvenanmaa, Pohjois-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi ja Kanta-Häme.

Väkiluku kasvoi tammi-syyskuun aikana määrällisesti eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi 14 660 hengellä. Seuraavaksi eniten väkiluku kasvoi Pirkanmaalla, 2 380 hengellä. Väkilukuun suhteutettuna väestönlisäys oli suurinta Uudellamaalla, 9,2 promillea. Ahvenanmaan suhteellinen väestönkasvu oli toiseksi suurinta, 7,2 promillea, ja Pirkanmaan kolmanneksi suurinta, 4,7 promillea. Määrällisesti suurin väestötappio oli Lapin maakunnassa, joka menetti väkiluvustaan 770 henkeä. Etelä-Savon väkiluku väheni 670 hengellä, mikä oli toiseksi suurin väestötappio. Suhteellisesti suurin väestötappio oli Kainuun maakunnassa, 7,2 promillea, ja toiseksi suurin Etelä-Savossa, 4,4 promillea.

Kuntien välisestä ja kansainvälisestä nettomuutosta eli kokonaisnettomuutosta eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 9 560 henkeä, ja Pirkanmaa, 1 830 henkeä. Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa, 6,0 promillea, ja Ahvenanmaa, 5,9 promillea.

Määrällisesti suurin muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli Lapin maakunnassa, 610 henkeä, ja Kainuun maakunnassa, 410 henkeä. Kainuun maakunnassa muuttotappio kokonaisnettomuutosta oli suhteellisesti suuri ollen 5,1 promillea väestöstä.

Muuttoja maakunnasta toiseen tehtiin tammi-syyskuun aikana 101 000. Maakuntien välisessä muutossa muuttovoittoa saivat Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa. Määrällisesti eniten maakuntien välisen muuton voittoa oli Uudellamaalla, 3 860 henkeä, ja Pirkanmaalla, 1 230 henkeä. Suhteellinen muuttovoitto oli myös suurinta Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, molemmissa 2,4 promillea väestöstä.

Määrällisesti suurin muuttotappio maakuntien välisestä muutosta oli Lapin maakunnassa, 840 henkeä, ja suhteellisesti suurin Kainuun maakunnassa, 6,9 promillea väestöstä.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Miina Keski-Petäjä 029 551 3240, Irma Pitkänen 029 551 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (321,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 21.10.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. syyskuu 2014. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.7.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2014/09/vamuu_2014_09_2014-10-21_tie_001_fi.html