Vapaa-aikatutkimus: luokituksia

Koulutusaste

Koulutusaste -muuttuja on muodostettu perusasteen jälkeisen koulutuksen osalta Tilastokeskuksen tutkintorekisterin perusteella (ks. Koulutusluokitus 2000, Käsikirjoja 1, Tilastokeskus). Perusasteen ja sitä vähempi koulutus on luokiteltu haastattelutietojen pohjalta.

Käytetty luokitus:

1. Alempi perusaste tai vähemmän

2. Ylempi perusaste

3. Keskiaste

5. Alin korkea-aste

6. Muu korkea-aste

Sosioekonominen asema

Sosioekonominen asema vastaa pääpiirteissään Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen työmarkkina-aseman käsitettä (ks. esim. Työvoimatilasto 1999. Tilastokeskus. Työmarkkinat 2000:14. Helsinki 2000, 48) muiden kuin opiskelijoiden osalta. Jos haastateltava oli sekä opiskelija että työllinen, sosioekonomiseksi asemaksi tuli se, kumpaan hän käytti enemmän aikaa viikossa.

Työllisten osalta luokitus noudattaa Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokitusta (ks. Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Tilastokeskus. Käsikirjoja 17. Helsinki 1989).

Käytetty luokitus:

0. Maatalousyrittäjä

1. Muu yrittäjä

2. Ylempi toimihenkilö

3. Alempi toimihenkilö

4. Tuotantotyöntekijä

5. Jakelu- tai palvelutyöntekijä

6. Eläkkeellä tai pitkäaikaissairas

7. Työtön

8. Opiskelija tai koululainen

9. Omaa kotitaloutta hoitava tai muu

Kuntaryhmä

Kuntien taajama-asteeseen ja kunnan suurimman taajaman väkilukuun perustuva tilastollinen ryhmittely. (Luokituksesta ks. Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2000. Tilastokeskus. Käsikirjoja 28. Helsinki 2000, 22).

1. Kaupunkimaiset kunnat

2. Taajaan asutut kunnat

3. Maaseutumaiset kunnat

Suuralue

Suuraluemuuttuja vastaa Euroopan unionin NUTS2-aluetasoa muuten, paitsi että Uusimaa on jaettu pääkaupunkiseutuun (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) ja muuhun Uuteenmaahan. (Luokituksesta ks. Kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot 2000. Tilastokeskus. Käsikirjoja 28. Helsinki 2000).

Käytetty luokitus:

1. Pääkaupunkiseutu

2. Muu Uusimaa

3. Etelä-Suomi

4. Väli-Suomi

5. Pohjois-Suomi

Sukupolvi

Perustuu J.P. Roosin vuonna 1990 (Itsenäinen suomalainen 1990. Yhtyneet kuvalehdet & J.P.Roos & Gallup Oy) esittämään sukupolviluokitukseen. J.P. Roos on esittänyt sukupolvien syntymävuosirajauksista eri yhteyksissä hieman toisistaan poikkeavia versioita. Sukupolviluokitus perustuu alun perin tutkimukseen, jonka materiaalina on laaja elämäkerta-aineisto. Sukupolvien perustelut on esitetty kirjassa Roos, J.P. (1987): Suomalainen elämä. Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Hämeenlinna. Tilastokeskuksessa vuosina 1970-1979 syntyneelle sukupolvelle annettiin nimeksi mediasukupolvi ja vuonna 1980 ja sen jälkeen syntynyttä sukupolvea kutsuttiin uudeksi sukupolveksi.

1. Sotien ja pulan sukupolvi (syntymävuosi-1939)

2. Suuren murroksen sukupolvi (syntymävuosi 1940-1949)

3. Lähiösukupolvi (syntymävuosi 1950-1959)

4. Hyvinvoinnin sukupolvi (syntymävuosi 1960-1969)

5. Mediasukupolvi (syntymävuosi 1970-1979)

6. Uusi sukupolvi (syntymävuosi 1980-)


Päivitetty 16.11.2007

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
2002, Vapaa-aikatutkimus: luokituksia . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.11.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2002/vpa_2002_2007-11-16_luo_001.html