Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

1. Yhdistystoimintaan on osallistunut yli puolet väestöstä

Yhdistystoimintaan osallistuminen on osa kansalaisyhteiskuntaa. Yli puolet (54 %) kymmenen vuotta täyttäneestä väestöstä oli osallistunut viimeisen 12 kuukauden aikana yhdistysten, seurojen, piirien tai vastaavien toimintaan. Miehet ja naiset osallistuivat yhdistystoimintaan yhtä paljon. Osallistumisosuus on pysynyt koko väestön tasolla suunnilleen ennallaan aina 1980-luvun alusta, mutta 10–14-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osallistumisaktiivisuus on lisääntynyt.

Kuvio 1. Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, %

Kuvio 1. Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, %

Sosioekonominen asema vaikuttaa yhdistystoimintaan osallistumiseen. Eniten yhdistystoimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt ja yrittäjät. Kuitenkin ylemmät toimihenkilöt osallistuivat yhdistystoimintaan vähemmän kuin 1980-luvun alussa. Eläkkeellä olevat osallistuivat yhdistystoimintaan enemmän kuin aikaisemmin. Tämä saattaa johtua siitä, että eläkeläiset ovat aikaisempaa hyväkuntoisempia: vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan 42 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä koki terveytensä vähintään melko hyväksi, kun vuonna 2002 terveytensä koki vähintään melko hyväksi vajaa kolmasosa.

Kuvio 2. Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 2. Osallistunut yhdistystoimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Sukupuolella on merkitystä siinä, minkä tyyppiseen yhdistystoimintaan osallistutaan. Miehet osallistuivat urheiluseurojen ja maanpuolustusjärjestöjen toimintaan enemmän kuin naiset. Naiset taas osallistuivat sosiaali- ja terveysjärjestöjen, uskonnollisten yhdistysten, kulttuuri- ja taideyhdistysten, maa- ja kotitalousalojen neuvontajärjestöihin sekä koulun ja päiväkodin vanhempaintoimintaan miehiä enemmän.

Seniorit osallistuivat aktiivisimmin eläkeläisyhdistysten, uskonnollisten yhdistysten, kotiseutu- ja asuinalueyhdistysten ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden osallistuminen on 1980-luvulta lähtien jatkuvasti kasvanut.

Ylemmät toimihenkilöt osallistuivat aktiivisimmin urheiluseuran, ammatillisen yhdistyksen, koulun vanhempainyhdistyksen ja muuhun lasten harrastuksiin liittyvään toimintaan.

Taulukko 1. Osallistuminen yhdistystoimintaan vähintään kerran vuodessa, 10 vuotta täyttänyt väestö, %. (Sama henkilö on voinut osallistua useamman kuin yhden yhdistyksen toimintaan.)

  Miehet Naiset Yhteensä
1981 1991 2002 2017 1981 1991 2002 2017 1981 1991 2002 2017
Ainakin yhden yhdistyksen tms. toimintaan 60 52 52 54 53 52 51 54 57 52 52 54
Ammatillinen yhdistys 23 13 9 6 20 10 8 6 21 12 8 6
Poliittinen puolue tai aikuisjärjestö 8 5 3 2 5 3 1 2 6 4 2 2
Urheilujärjestö tai liikuntakerho 20 22 25 26 14 16 20 23 17 19 23 24
Uskonnollinen yhdistys tai kerho 6 4 5 5 11 11 10 7 8 7 8 6
Kulttuuri- tai taideyhdistys 3 2 3 2 4 3 3 4 3 2 3 3
N, painotettu 1 186 2 108 1 629 3 503 1 320 2 270 1 726 3 652 2 506 4 378 3 355 7 155

Eniten osallistuttiin urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan

Suosituin osallistumisen muoto oli osallistuminen urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan joko liikunnan harrastajana, valmentajana tai muissa tehtävissä. 10–14-vuotiaat osallistuivat urheiluseuratoimintaan eniten, ja heidän osuutensa on 1980-luvulta alkaen kasvanut. Myös 65 vuotta täyttäneiden osuus oli merkittävästi kasvanut. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltaessa eniten urheiluseuratoimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt.

Kuvio 3. Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, %

Kuvio 3. Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja iän mukaan, %

Kuvio 4. Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 4. Osallistunut urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan 12 kuukauden aikana sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen on vähentynyt

Ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen on laskenut 23 prosentista kuuteen prosenttiin vuodesta 1981 vuoteen 2017. Eniten ammatillisen yhdistyksen toimintaan osallistuivat ylemmät toimihenkilöt.

Kuvio 5. Osallistunut ammatillisen yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Kuvio 5. Osallistunut ammatillisen yhdistyksen toimintaan 12 kuukauden aikana sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan, 15 vuotta täyttäneet, %

Muutokset yhdistystoimintaan osallistumisessa tapahtuvat hitaasti. Osallistumisen taso ei ole 1980-luvun alusta juuri muuttunut: yhdistystoimintaan osallistuu hieman yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Sen sijaan siinä, minkä tyyppiseen yhdistystoimintaan osallistutaan, on tapahtunut muutoksia. Muutosten suunta on ollut samankaltainen jo 1980-luvulta alkaen. Ammatilliseen yhdistystoimintaan osallistuminen on laskenut voimakkaasti, samoin kuin myös poliittisen puolueen toimintaan osallistuminen. Urheiluseuratoimintaan ja myös muuhun harrastejärjestötoimintaan osallistuminen sen sijaan kasvaa jatkuvasti.


Lähde: Vapaa-ajan osallistuminen, Tilastokeskus

Lisätietoja: Riitta Hanifi 029 551 2946, Juha Haaramo 029 551 3666, Hannu Pääkkönen 029 551 3229, vapaa-aika@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.8.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu].
2017, 1. Yhdistystoimintaan on osallistunut yli puolet väestöstä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_kat_001_fi.html