Bruttokansantuote kasvoi 1,7 prosenttia vuonna 2018

Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,7 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2018 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. Tiedot tarkentuivat pääosin julkisen talouden ja rahoituksen osalta. Laajempi päivitys vuoden 2018 tietoihin tehdään 16.3. Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys on 8 prosenttia kansantalouden arvonlisäyksestä.

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia

Samalla julkaistiin myös vuoden 2015 lopulliset luvut. Vuoden 2015 bruttokansantuotteen volyymin kasvu tarkentui 0,5 prosenttiin (aikaisemmin 0,6) kansantalouden tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisen seurauksena. Myös vuosiin 2016 ja 2017 tehtiin pieniä päivityksiä.

Tarjonta

Arvonlisäyksen käypähintainen arvo kasvoi 3,6 prosenttia vuonna 2018 ja oli 202 miljardia euroa. Tuoteverojen arvo oli 33 miljardia ja tuotetukipalkkioiden 0,9 miljardia euroa. Näistä eristä laskettavan bruttokansantuotteen arvo oli 234 miljardia euroa.

Tuonnin arvon 8,6 prosentin kasvu 92 miljardiin euroon nosti kokonaistarjontaa. Tuonnin volyymi kasvoi 5 prosenttia.

Kysyntä

Viennin arvo kasvoi 6,3 prosenttia 90 miljardiin euroon. Viennin volyymi kasvoi 2,2 prosenttia vientituotteiden hintojen noustessa 4,0 prosenttia.

Suurin kysyntäerä, yksityiset kulutusmenot, kasvoi 3 prosenttia 124 miljardiin euroon. Julkisten kulutusmenojen arvo kasvoi 3,3 prosenttia 53 miljardiin euroon.

Investointien käypähintainen arvo kasvoi 5,5 prosenttia 55 miljardiin euroon. Investointien volyymi kasvoi 3,2 prosenttia. Erityisesti rakennusinvestoinnit olivat kasvussa. Varastojen muutos, 3,0 miljardia euroa, oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2018. Suurinta varastojen muutoksen kasvu oli paperin, kartongin ja pahvin valmistuksen sekä laivojen ja veneiden rakentamisen toimialoilla.

Vuoden 2018 tiedot julkaistaan maaliskuussa tarkalla toimialatarkkuudella, kun lähteeksi saadaan tarkentuneet yritysten vuositiedot

Kansantalouden tilinpidossa julkaistaan 16.3.2020 tarkentuneet vuositiedot tilastovuodesta 2018. Ennen maaliskuun julkaisua kolmannekseen kansantalouden tilinpidon vuoden 2018 yritystiedoista on käytetty indikaattoripohjaisia aineistoja, jotka kuvaavat luotettavammin tuotosta kuin välituotekäyttöä. Kaksi kolmasosaa yritysten arvonlisäyksestä on laskettu käyttäen ennakkotietoja yritysten vuosiaineistoista. Yritysten vuosiaineisto sisältää myös tiedot, joita käytetään välituotekäytön laskennassa. Arvonlisäys lasketaan tuotoksen ja välituotekäytön erotuksena.

Myös investointien laskennassa käytetty aineisto tarkentuu maaliskuussa. Täydentyneisiin yritysaineistoihin perustuvat toimialoittaiset tiedot vuodelta 2018 julkaistaan tarkalla toimialatasolla 16.3.2020.

Neljännesvuositilinpito täsmäytetään maaliskuun julkaisun yhteydessä vuoden 2018 uusiin vuositietoihin, jonka seurauksena myös vuoden 2019 indikaattoripohjaisten tietojen tasot muuttuvat.

Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäys 8 prosenttia kansantalouden arvonlisäyksestä

Kansantalouden tuotannosta osa luetaan ympäristöliiketoiminnaksi. Se kuvaa taloudellista toimintaa, joka on vähemmän ympäristöä kuormittavaa kuin tavanomainen toiminta tai säästää enemmän luonnonvaroja. Ympäristöliiketoiminnan osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä oli kahdeksan prosenttia vuonna 2018. Osuus on pysytellyt samalla tasolla viime vuosina.

Ympäristöliiketoiminnan arvonlisäyksen toimialaosuudet v. 2018

Toimialoista vesi- ja jätehuolto lasketaan lähes kokonaisuudessaan ympäristöliiketoiminnaksi. Energiahuollossa ympäristöliiketoiminnan osuus on noin puolet ja alkutuotannossa noin 40 prosenttia toimialasta. Rakentamisessa ympäristöliiketoiminta kattaa noin 30 prosenttia ja teollisuudessa vajaat 10 prosenttia. Palvelualoilla osuus on hyvin pieni sisältäen mm. luontomatkailun ja ympäristösuunnittelun. Varsinainen julkinen hallinto ei sisällä ympäristöliiketoimintaa. Energiahuollon ympäristöliiketoiminta perustuu enimmäkseen uusiutuviin energialähteisiin. Alkutuotannon osuus puolestaan tulee kestävästä metsänhoidosta ja maatalouden luomutuotannosta. Rakentamisessa ympäristöliiketoimintaan lasketaan ennen kaikkea matalaenergiarakentaminen.

Arvonlisäykseltään suurin toimiala ympäristöliiketoiminnassa on rakentaminen. Seuraavaksi suurin toimiala on teollisuus. Sen alatoimialoista suurimman eli metalliteollisuuden ympäristöliiketoiminta sisältää etenkin kierrätysmateriaalin käyttöön perustuvaa tuotantoa. Kemianteollisuudessa näkyy eritoten biopolttoaineiden tuotanto. Suurin osa metsäteollisuuden ympäristöliiketoiminnasta pohjautuu tehtaiden tuottamaan ja myymään uusiutuvaan energiaan.

Teollisuuden ympäristöliiketoiminta v. 2018, miljoonaa euroa

Ympäristöliiketoiminnasta kerrotaan tarkemmin sivulla https://www.stat.fi/til/ylt/index.html .

Lähde: Kansantalouden tilinpito 2018, Tlastokeskus

Lisätietoja: Kansantalouden tilinpito: Tapio Kuusisto 029 551 3318, Ympäristöliiketoiminta: Sami Hautakangas 029 551 3791, kansantalous@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (274,7 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Liitetaulukko 1. Bruttokansantuote (BKT) 1975-2018* (31.1.2020)

Laatuselosteet

Laatuseloste: Kansantalouden tilinpito (31.1.2020)

Tietojen tarkentuminen

Tietojen tarkentuminen (31.1.2020)

Päivitetty 31.1.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8881. 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/vtp/2018/vtp_2018_2020-01-31_tie_001_fi.html

Jaa