Sanasto
- AA (Assigned Amount)
- kts. sallittu päästömäärä
- AAU (Assgned Amount Unit)
- sallittu päästömääräyksikkö
- Aggregointi/disaggregointi
- Aineiston summaus / yksityiskohtaisempi erittely
- Aktiviteettidata
- Päästöjen määrien arvioinnissa käytetyt tilastotiedot
- Annex I / II
- Ilmastosopimuksen I/II-liite
- Annex I-maat
- Lähinnä teollisuusmaat ja useimmat Itä-Euroopan maat
- Annex A/B
- Kioton pöytäkirjan liitteet A/B
- Avainpäästölähde (key source)
- Päästölähde, jonka osuus suorien kasvihuonekaasujen päästöistä
on merkittävä joko päästöjen määrän, kehityksen tai molempien
vuoksi
- B-liitteen maat
- Annex B countries. Kioton pöytäkirjan B-liitteessä luetellut
maat, joille pöytäkirjan B-liitteessä asetetaan sitovat päästöjen
rajoitus- ja vähennysvelvoitteet
- BAT (best available techniques)
- Paras käytettävissä oleva tekniikka
- CDM (Clean Development Mechanism)
- Puhtaan kehityksen mekanismi (kts. joustomekanismit)
- CER (Certified Emission Reduction)
- sertifioitu päästövähennys
- Conference of the Parties, (COP)
- YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous. Ilmastosopimuksen ylin
päättävä elin, joka koostuu ilmastosopimuksen ratifioineista
osapuolista ja kokoontuu vuosittain.
- CRF (Common Reporting Format)
- Kasvihuonekaasujen määrämuotoinen raportointitaulukko
(CRF-taulut)
- Desk review
- Inventaarion tutkinta asiakirjojen perusteella
- Ekvivalenttinen hiilidioksidi
(CO2 ekv.)
- Kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan
laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus
kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
- Emissions Trading (ET)
- Päästökauppa, joko vuonna 2005 käynnistyvä EU:n sisäinen
päästökauppa tai joustomekanismeihin kuuluva osapuolten välinen
päästökauppa
- ERU (Emission Reduction Unit)
- päästövähennysyksikkö
- EU:n kupla
- Kioton pöytäkirjan 4 artiklaan perustuva EU-maiden yhteinen
taakanjakosopimus, jonka puitteissa Kioton pöytäkirjan EU-maille
asettama päästövähennysvelvoite (-8% perusvuoden tasosta) jaettiin
uudelleen jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi.
- F-kaasut
- Yhteinen nimitys HFC-yhdisteille (fluorihiilivedyille),
PFC-yhdisteille (perfluorihiilivedyille) ja rikkiheksafluoridille,
joiden päästöjä Kioton pöytäkirja pyrkii rajoittamaan ja
vähentämään.
- Hyvä arviointikäytäntö
- IPCC:n ohjeen "Good Practice Guidance and Uncertainty
Management in National Greenhouse Gas Inventories" mukaiset
menettelyt.
- Ilmastosopimus
- United Nations Framework Convention on Climate Change (UNFCCC),
ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimus
- Intergovernmental Panel of Climate Change
(IPCC)
- Hallitusten välinen ilmastonmuutos paneeli. Perustettu vuonna
1988 tuottamaan tieteellisiä arvioita poliittisen päätöksenteon
tueksi.
- Inventaario
- Kansallinen päästöinventaario on kansallisten
kasvihuonekaasupäästöjen vuosittainen laskenta, jonka tulokset
kootaan inventaarioraportiksi ja toimitetaan vuosittain
ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kioton pöytäkirjan voimaantulon
jälkeen inventaarioihin ja raportointiin liittyy uusia vaatimuksia,
erityisesti nieluraportoinnin osalta.
- Inventaariosuunnitelma
- Vuosittaiset käytännön toimet inventaarion valmistelusta
raportointiin
- Joustomekanismit (Kioton mekanismit)
- Järjestelmiä, joiden avulla osapuolet voivat pyrkiä lisäämään
päästöjen rajoitus- ja vähennystoimien kustannustehokkuutta. Kioton
pöytäkirjan joustomekanismit ovat yhteistoteutus (Kioton
pöytäkirjan artiklan 6 mukainen yhteistoteutushanke, Joint
Implementation, JI), puhtaan kehityksen mekanismi (Kioton
pöytäkirjan artiklan 12 mukainen hanke, Clean Development
Mechanism, CDM) ja päästökauppa (Emission Trade, ET)
- Kansallinen ilmastostrategia
- Suomen hallituksen ilmastopoliittinen ohjelma, joka linjaa ne
toimenpiteet, joiden avulla Suomi pyrkii täyttämään Kioton
pöytäkirjan päästövähennysvelvoitteet.
- Kansallinen inventaarioraportti (NIR)
- Kansallisen inventaarion tulokset sisältävä raportti, joka
tulee toimittaa vuosittain ilmastosopimuksen sihteeristölle.
Inventaarioraportin tulee sisältää tiedot muun muassa osapuolen
kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä ja päästölähteistä,
päästölaskennassa käytetyistä menetelmistä, oletuksista ja
tietolähteistä, epävarmuustarkastelusta sekä laadunvarmistuksesta
ja tarkastuksesta. Inventaarioraportissa on oltava tiedot Kioton
pöytäkirjan piirissä olevien kuuden suoran kasvihuonekaasujen
päästöjen lisäksi ns. epäsuorien kasvihuonekaasujen
päästöistä.
- Kansallinen järjestelmä
- Kioton pöytäkirja edellyttää, että osapuolilla on kansallinen
järjestelmä (national system) kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen
aikaansaamien poistumien arvioimista ja raportoimista varten.
Kansallisen järjestelmän tulee kattaa inventaarioiden valmistelu,
arviointi ja raportointi (myös maaraportti) sekä lähtötietojen
hankinta, päästölaskenta ja epävarmuusarviointi, laadunvarmistus
sekä inventaarion kansallinen tarkastaminen ja hyväksyminen.
Järjestelmää varten tulee nimetä kansallinen vastuuyksikkö ja
määritellä inventaarioon liittyvät vastuunjaot sekä
lainsäädännölliset ja menettelylliset järjestelyt. Järjestelmän on
oltava toimintakunnossa viimeistään vuotta ennen velvoitekauden
alkua. Kansallisen järjestelmän on täytettävä sille asetetut
vaatimukset, mikäli osapuoli haluaa käyttää joustomekanismeja.
- Kansalliset politiikat ja toimet (Policies and
Measures, PAMs/P&Ms).
- Kioton pöytäkirjan 2 artiklan mukaiset osapuolten kotimaassaan
toteuttamat päästöjen rajoitus- ja vähennystoimet. Kioton
toimeenpanosääntöjen mukaan osapuolen on toteutettava
päästövähennyksensä merkittävissä määrin kotimaisilla politiikoilla
ja toimilla.
- Kasvihuonekaasut, epäsuorat
- Hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NOx), ja muut kuin metaania
sisältävät haituvat orgaaniset yhdisteet (NMVOC) vaikuttavat
epäsuorasti kasvihuoneilmiöön mm. otsoninmuodostuksen (O3) kautta.
Näiden kaasujen päästöjä rajoitetaan muiden kansainvälisten
sopimusten puitteissa, eivätkä Kioton pöytäkirjan päästöjen
rajoitus- ja vähennysvelvoitteet eivät koske niitä. Niiden
päästöistä on kuitenkin raportoitava ilmastosopimukselle
vuosittaisen inventaarioraportin (NIR) yhteydessä.
- Kasvihuonekaasut, suorat
- Kioton pöytäkirjan kattamia kasvihuonekaasuja on
kuusi:hiilidioksidi CO2, metaani CH4, dityppioksidi N2O ja
HFC-yhdisteet (fluorihiilivedyt), PFC-yhdisteet
(perfluorihiilivedyt) ja rikkiheksafluoridi SF6. Muita
kasvihuonekaasuja (esim. CFC-yhdisteet) ja epäsuoria
kasvihuonekaasuja rajoitetaan muiden kansainvälisten sopimusten
puitteissa. Myös vesihöyry on kasvihuonekaasu, mutta sen
pitoisuuksiin eivät ihmisen toimet juurikaan vaikuta, joten se ei
ole Kioton pöytäkirjan piirissä.
- Kattoluku
- Enimmäismäärä, joka 3.4 artiklan mukaisista, hiilinieluja
lisäävistä metsänhoitotoimista voidaan hyvittää vuosittain.
Kattoluku on määritelty erikseen kullekin osapuolelle. Kattolukua
sovelletaan 3.3 artiklan nielutoimenpiteisiin liittyvän mahdollisen
kompensaation jälkeen. Mikäli 3.3 artiklan mukaiset
nielutoimenpiteet (metsitys ja metsänhävitys) aiheuttavat päästöjen
nettolähteen, tämä lähde voidaan kompensoida metsänhoitotoimilla.
Suomen kattoluku on 0,6 Mt CO2 ekv. eli kompensaation jälkeen Suomi
saa ensimmäisellä velvoitekaudella metsänhoitotoimien vuoksi lisätä
päästöyksiköitä (poistoyksiköitä) sallittuun päästömääräänsä
korkeintaan sen verran vuosittain.
- Kioton pöytäkirja
- Ilmastosopimuksen alainen juridisesti sitova pöytäkirja, joka
hyväksyttiin osapuolten konferenssin 3. istunnossa Kiotossa vuonna
1997. EU ja Suomi ratifioivat pöytäkirjan toukokuussa 2002.
Pöytäkirja ei kuitenkaan (vuoden 2004 alussa) ole tullut voimaan.
Pöytäkirja velvoittaa B-liitteessä lueteltuja maita
(teollisuusmaita) vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä keskimäärin
vähintään 5,2%.
- Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous (Meeting
of the Parties, MOP)
- Kioton pöytäkirjan ylin päättävä elin, joka kokoontuu
vuosittain Kioton pöytäkirjan astuttua voimaan. Kokous pidetään
todennäköisesti ilmastosopimuksen osapuolten konferenssin
yhteydessä. Kioton pöytäkirjan osapuolten kokouksessa päätösvaltaa
saavat käyttää ainoastaan pöytäkirjan ratifioineet osapuolet.
- Lisäisyys
- Hankemekanismien hankkeiden on täytettävä ns. lisäisyysehto,
jonka mukaan hankkeiden on tuotettava sellaisia päästövähennyksiä
tai hiilinielujen lisäyksiä, joita ei ilman hanketta olisi
tapahtunut. Lisäisyys on perusuran ja hankkeen tuloksena tapahtuvan
päästökehityksen erotus.
- LULUCF (Land Use, Land Use Change and
Forestry)
- maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous.
- Lämmitysvaikutus
- Lämmitysvaikutus kuvaa kasvihuonekaasun kykyä pidättää maasta
heijastuvaa lämpösäteilyä ja estää sitä karkaamasta avaruuteen.
Lämmitysvaikutus kertoo kaasun voimakkuudesta kasvihuonekaasuna.
Lämmitysvaikutuksen mittana on säteilypakote, joka ilmaisee sen
muutoksen maapallon energiataseessa, joka aiheutuu kasvihuonekaasun
pitoisuuden kasvusta ilmakehässä. GWP100-kerroin saadaan
suhteuttamalla kaasujen lämmitysvaikutukset hiilidioksidin
lämmitysvaikutukseen.
- Maaraportti (national communication)
- Säännöllisin väliajoin (3-4 vuoden välein) ilmastosopimuksen
sihteeristölle toimitettava raportti, joka sisältää tiedot mm.
kansallisista olosuhteista, kasvihuonekaasupäästöjen toteutuneesta
ja ennustetusta kehityksestä, kansallisista politiikkatoimista ja
kehitysmaiden ilmastopoliittisten toimien tukemisesta.
- Marrakeshin sopimus (Marrakesh accords)
- COP7:ssä Marrakeshissä marraskuussa 2001 hyväksytyt päätökset,
jotka kattavat Buenos Airesin toimintasuunnitelmassa määritellyt
neuvottelukysymykset ja perustuvat Bonnin sopimukseen. Marrakeshin
sopimukset sisältävät suositukset Kioton pöytäkirjan
toimeenpanosäännöistä. Kioton pöytäkirjan osapuolten ensimmäisen
kokouksen (MOP1) tulee vielä vahvistaa nämä toimeenpanosäännöt.
Marrakeshin sopimukset sisältävät myös ilmastosopimukseen
sisältyvien kehitysmaiden tukemista koskevien velvoitteiden
toimeenpanon tehostamista koskevia sääntöjä.
- Netto-netto -laskenta
- Laskentasääntö, jonka avulla määritellään se päästöyksiköiden
määrä, jonka osapuoli saa lukea hyväkseen Kioton pöytäkirjan 3.4
artiklan mukaisesta kasvillisuuden palauttamisesta ja maatalousmaan
hoidosta. Ensin lasketaan nielujen ja päästöjen nettovaikutus
perusvuodelle, muunnetaan se ekvivalenteiksi hiilidioksiditonneiksi
ja kerrotaan viidellä (vuodella). Saatu luku vähennetään
ensimmäisen velvoitekauden vastaavasta luvusta, jolloin saadaan
lasketuksi hiilen sitoutumisessa perusvuoden ja velvoitekauden
välillä tapahtunut nettomuutos. Osapuoli lisää tämän nettomuutoksen
verran päästöyksiköitä (poistoyksiköitä) sallittuun
päästömääräänsä.
- Nielu
- Prosessi, toiminta tai mekanismi, joka sitoo kasvihuonekaasun,
aerosolin tai niiden esiasteen ilmakehästä
- Nieluraportointi
- Kioton pöytäkirjan mukaisten nielutoimenpiteiden vaikutuksista
on raportoitava vuosittain pöytäkirjan astuttua voimaan. Kioton
pöytäkirja edellyttää huomattavasti yksityiskohtaisempaa
nieluraportointia kuin ilmastosopimus. Nieluraportin tulee sisältää
toimenpiteittäin (nielutoimenpiteet) eritellyt tiedot hiilinielujen
nettomuutoksista sekä tiedot hiilivarastojen muutoksista,
käytetyistä mittaus-, laskenta- ja seurantamenetelmistä sekä
laskennan piirissä olevien alueiden sijainnista. Raportissa on myös
osoitettava, että muutokset nieluissa ovat ihmisen toiminnan
aikaansaamia ja että toimet ovat olleet käynnissä vuodesta 1990
lähtien tai sen jälkeen.
- Nielutoimenpiteet
- Kioton pöytäkirjan 3.3 ja 3.4 artikloissa ja pöytäkirjan
toimeenpanosäännöissä määritellään joukko hiilinieluihin liittyviä
toimenpiteitä, joiden vaikutukset tulee tai voi huomioida Kioton
pöytäkirjan velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa. 3.3 artiklan
mukaisten toimenpiteiden (metsänhävityksen, metsittämisen ja
uudelleen metsityksen) vaikutusten huomioiminen on pakollista, 3.4
artiklan mukaisten toimenpiteiden (metsänhoito, kasvillisuuden
palauttaminen sekä maatalousmaan ja laidunmaan hoito) vaikutusten
huomioiminen taas on valinnaista.
- NIR (National Inventory Report)
- kts. kansallinen inventaarioraportti
- Osapuolet (Parties)
- Ilmastosopimuksen/Kioton pöytäkirjan osapuolia ovat valtiot ja
alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt (esim. EY), jotka
ovat tallettaneet ratifioimis-, hyväksymis- tai
liittymiskirjansa.
- Osapuolten kokous (Meeting of the Parties,
MOP).
- Kts.Kioton pöytäkirjan osapuolten kokous.
- Osapuolten konferenssi (Conference of the
Parties, COP)
- Ilmastonmuutosta koskeva YK:n puitesopimuksen ylin päättävä
elin, joka koostuu ilmastosopimuksen osapuolista ja kokoontuu
vuosittain.
- Perusura (Baseline)
- Päästökehitys, joka toteutuisi perusskenaariossa eli
tilanteessa, jossa tiettyä hanketta tai ilmastopoliittisia
toimenpiteitä ei toteutettaisi. Perusura voi olla esimerkiksi
kehitysmaan hiilidioksidipäästöjen kehitys ilman CDM-hanketta tai
Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ilman kansallisen
ilmastostrategian toimenpiteitä. Perusuraa tarvitaan hankkeen tai
toimenpiteen lisäisyyden arvioimiseen.
- Perusvuosi
- Vuosi, johon velvoitekauden päästömäärää verrataan pöytäkirjan
velvoitteiden täyttymistä arvioitaessa. Kioton pöytäkirjan
perusvuotena on 1990. Siirtymätalousmaat voivat valita myös toisen
perusvuoden ja muutamat Itä-Euroopan maat ovat käyttäneet tätä
mahdollisuutta hyväkseen: Romania (1989), Bulgaria ja Puola (1988),
Unkari (keskiarvo 1985-87). F-kaasuille osapuoli voi valita
perusvuodeksi myös vuoden 1995.
- Poistoyksikkö (Removal Unit, RMU)
- Nielutoimenpiteiden aikaansaamista nielujen lisäyksistä saatava
päästöyksikkö. Yksi poistoyksikkö määritellään yhdeksi
ekvivalenttiseksi hiilidioksiditonniksi. Poistoyksiköt ovat
vaihtokelpoisia muiden päästöyksiköiden kanssa, mutta toisin kuin
muita päästöyksiköitä, poistoyksiköitä ei voi säästää seuraavalle
velvoitekaudelle.
- Päästökauppa (EU:n sisäinen)
- EU:n Direktiivin 2003/87/EY mukainen EU-maiden sisäinen
kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa
- Päästökiintiö (AssignedAmount, AA)
- sopimuspuolten päästökiintiöt lasketaan määrällisten
päästörajoitusten ja päästöjen vähennyssitoumusten perusteella
(Kioton pöytäkirjan 3.1 artikla)
- Päästövähennysyksikkö (Emission Reduction
Unit, ERU)
- liittyy yhteistoteutukseen
- QA (Quality Assurance)
- Inventaarion laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen katselmuksissa
inventaarion laskentatuloksia ja toteutunutta toimintaa verrataan
asetettuihin tavoitteisiin ja tehtyihin suunnitelmiin.
- QC (Quality Control)
- Inventaarion laadunohjaus. Käsittää laskennan kuluessa
suoritettavat rutiinitarkastukset esimerkiksi laskentatulosten
tarkkuuden arvioimiseksi tai virheiden ja puutteiden
tunnistamiseksi.
- Rekisteröinti
- CDM-hankkeen validoinnin jälkeen CDM:n hallintoneuvosto
rekisteröi hankkeen ja myöhemmin hankkeen aikaansaamat, todennetut
ja sertifioidut päästövähennykset (CER). Teollisuusmaaosapuolet
saavat lukea hyväkseen ainoastaan rekisteröidyistä hankkeista
saatuja sertifioituja ja rekisteröityjä päästövähennyksiä.
- Removal Unit (RMU)
- kts.Poistoyksikkö.
- Sallittu päästömäärä (Assigned Amount,
AA)
- Kioton pöytäkirjan kullekin B-liitteessä listatulle osapuolelle
määritelty enimmäispäästömäärä, jota kyseinen osapuoli ei saa
ylittää ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012. Sallittu
päästömäärä saadaan kertomalla perusvuoden päästömäärä viidellä
(vuodella) ja kertomalla tämä tulo B-liitteessä olevalla
kertoimella, joka ilmaisee osapuolen päästöille asetetun
rajoituksen prosenttilukuna vuoden 1990 päästöistä. Sallittu
päästömäärä ilmaistaan ekvivalentteina hiilidioksiditonneina.
Osapuolten sallitut päästömäärät rekisteröidään ennen
velvoitekauden alkua. Sallittu päästömäärä lisätään tai siitä
vähennetään päästöyksiköitä joustomekanismien käytön tai
nielutoimenpiteiden vuoksi.
- SBI (Subsidiary Body for Implementation)
- Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan avustava toimielin,
jonka tehtävänä on avustaa osapuolten konferenssia (COP) ja muun
muassa arvioimalla ilmastosopimuksen toimeenpanoa
inventaarioraporttien ja maaraporttien tietojen pohjalta, sekä
avustaa Kioton pöytäkirjan toimeenpanossa vastaavalla tavalla.
- SBSTA (Subsidiary Body for Scientific and
Technological Advice )
- Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan avustava toimielin,
jonka tehtävänä on avustaa osapuolten konferenssia (COP) antamalla
tietoja ja neuvoja ilmastosopimukseen liittyvissä tieteellisissä ja
teknisissä kysymyksissä sekä avustaa samoin myös Kioton pöytäkirjan
toimeenpanossa.
- Sertifiointi
- CDM-hankkeiden tuloksena syntyneiden, todennettujen
päästövähennysten kirjallinen varmentaminen, jonka suorittavat
toiminnalliset yksiköt todentamispäätöksensä pohjalta.
Sertifioinnin jälkeen CDM:n hallintoneuvosto rekisteröi
sertifioidut päästövähennykset (CER).
- Sertifioitu päästövähennys (Certified Emission
Reduction, CER)
- CDM-hankkeen tuloksena syntynyt ja CDM-toimintaa koskevien
sääntöjen mukaan todennettu ja varmennettu yksikkö. Sertifioidut
päästövähennykset ovat vaihtokelpoisia muiden päästöyksiköiden
kanssa. Niitä saa säästää seuraavalle velvoitekaudelle korkeintaan
2,5% sallitusta päästömäärästä.
- Sihteeristö (UNFCCC Secretariat)
- Ilmastosopimuksen sihteeristö vastaa muun muassa
ilmastosopimuksen alaisten kokousten järjestelyistä ja
asiakirjoista sekä osapuolten raportoinnin kokoamisesta,
tarkastuksista ja analysoinnista. Sihteeristön päämaja on Bonnissa,
Saksassa.
- Säteilypakote (Radiative forcing)
- Kasvihuonekaasujen pitoisuuden kasvu ilmakehässä vähentää
avaruuteen karkaavaa säteilyä ja lämmittää näin maapallon ilmastoa.
Säteilypakote kuvaa ilmakehän kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta
eli sitä muutosta, jonka kaasun pitoisuuden kasvu aiheuttaa
maapallon energiataseessa. Tätä taseen muutosta nimitetään
säteilypakotteeksi ja se ilmaistaan yleensä tehona
pinta-alayksikköä kohden (W/m2). Positiivisella säteilypakotteella
on maapallon ilmastoa lämmittävä, negatiivisella säteilypakotteella
taas viilentävä vaikutus. Säteilypakotteen avulla voidaan verrata
eri kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutusta ja sen avulla voidaan
laskea globaali lämmityspotentiaali, joka ilmaisee kasvihuonekaasun
lämmitysvaikutuksen suhteessa hiilidioksidin
lämmitysvaikutukseen.
- Taakanjakosopimus (Burden sharing)
- Kioton pöytäkirjan 4 artikla sallii osapuolten täyttää
päästövähennysvelvoitteensa yhdessä ja solmia ns.
taakanjakosopimuksen, jonka puitteissa maat voivat jakaa keskenään
uudelleen Kioton pöytäkirjan niille määräämät
päästövähennysvelvoitteet. EU käytti tätä mahdollisuutta hyväkseen,
ja jakoi yleisen 8 prosentin päästövähennysvelvoitteensa
jäsenmaakohtaisiksi velvoitteiksi (ns. EU:n kupla).
- Tarkastus
- Osapuolten raportointia koskeva tarkastus, jonka suorittavat
sihteeristön valitsemista asiantuntijoista koostuva tarkastusryhmä.
Tarkastusten tavoitteena tarkastaa inventaarioraportin ja
maaraportin sisältämien tietojen paikkansapitävyys ja varmistaa,
että osapuolten konferenssilla on tarkat ja yhdenmukaiset tiedot
käytettävissään. Niiden pohjalta tehdään ilmastosopimuksen (ja
myöhemmin Kioton pöytäkirjan) velvoitteiden täytäntöönpanon
perusteellinen ja kattava tekninen arviointi.
- UNFCCC
- Kts.sihteeristö
- Uudelleenlaskenta
- Edeltävien inventaarioiden tarkistettu laskenta johtuen
muutoksista menetelmissä, lähtötiedoissa tai uusien
päästölähteiden/nielujen lisäämisestä inventaarioon
- Velvoitekausi (Commitment period)
- Ajanjakso, jonka aikana Kioton pöytäkirjan asettamat päästöjen
rajoitus- ja vähennysvelvoitteet on täytettävä. Kioton pöytäkirjan
ensimmäinen velvoitekausi on 2008-2012.
- Velvoitekausivaranto (Commitment Period
Reserve, CPR)
- Kansallisessa rekisterissä olevien päästöyksiköiden määrälle
asetettu alaraja (90% sallitusta päästömäärästä tai 100% uusimman
inventaarion mukaisesta päästömäärästä kerrottuna viidellä), joka
ei saa alittua missään vaiheessa velvoitekautta. Kansainvälinen
kirjausjärjestelmä valvoo, etteivät kansallisten rekisterien
väliset siirrot johda osapuolen velvoitekausivarannon
alittumiseen.
- Verifiointi
- Todentaminen
- Yhteistoteutus (Joint implementation, JI)
- Yksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismeista (artikla 6).
Mekanismin puitteissa voidaan toteuttaa I liitteen maiden välisiä
kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä tai hiilinieluja lisääviä
yhteistyöhankkeita. Hankkeiden tuloksena syntyneistä
päästövähennyksistä saatavia todennettuja päästöyksiköitä kutsutaan
nimellä päästövähennysyksiköt (ERU)
Vaihde 09 17 341