Tietoa Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelusta

1. Tilaston tarkoitus ja käsitteet

Tilaston tarkoitus on kuvata yritysten arvoketjujen jäsentymistä globaalisti. Yksi yritysten tuotantoketjujen hajaantumisen ilmentymä on toimintojen ulkoistaminen. Tilasto antaa kuvan siitä, mitä tehtäviä Suomessa toimivat yritykset siirtävät ulkomaille, ja mille alueelle.

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedusteluja on toteutettu vuosia 2001–2006, 2009–2011, 2015–2017 ja 2018–2020 koskien. Viimeisin tiedustelu toteutettiin Suomessa keväällä 2021. Tämä vuodet 2018–2020 kattava tiedustelu toteutettiin yhteensä kuudessatoista Euroopan unionin jäsenvaltiossa sekä Norjassa.

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tilasto kuvaa Suomessa toimivien yritysten roolia globaaleissa arvoketjuissa sekä yli 50 palkansaajaa työllistävien yritysten tekemiä ulkoistuksia. Kokeellinen tilasto sisältää tietoja tehtyjen ulkoistusten lukumäärästä toiminnoittain sekä kohdealueen ja kumppanin mukaan. Tulokset on luokiteltu myös toimialoittain.

Tilaston julkaisuteksti sisältää vertailutietoja aikaväleillä 2001–2006 ja 2009–2011 tehdyistä ulkoistuksista, mutta niitä ei julkaista kokeellisen tilaston taulukoissa. Aikavälin 2015–2017 tiedot löytyvät arkistosta.

Tilastoyksikkönä on yritys. Tilaston kuvausalueen ulkopuolelle jäävät julkisen sektorin viranomaisyksiköt sekä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Ajanjaksolla 2018–2020 tutkimuksen toimialoihin sisältyi edellisestä jaksosta poiketen myös rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Tilastotietoja käytetään globaalien arvoketjujen analysointiin, seurantaan sekä kansainväliseen vertailuun. Tietojen tärkeimpiä käyttäjiä ovat kansalliset tutkijatahot Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorion kautta, sekä kansainväliset tahot kuten Euroopan komissio. Tilaston tietojen käyttöä ja luovuttamista koskevat yleiset salaussäännöt.

1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset

1.2.1 Tilaston keskeiset käsitteet

Ulkoistaminen ulkomaille: Aiemmin Suomessa yrityksen sisäisesti tai toisen yrityksen toimesta tehtyjen toimintojen siirto osin tai kokonaan toiselle yritykselle, joka sijaitsee ulkomailla. Toiminnot on voitu siirtää samaan konserniin kuuluvalle yritykselle tai konsernin ulkopuoliselle yritykselle.

Liiketoiminto: Liiketoiminto on kokoelma yrityksessä tehtävistä, samankaltaisista työtehtävistä ja aktiviteeteista. Käsitteen tarkoitus on auttaa selvittämään mihin toimintaan liittyviä työtehtäviä Suomesta siirretään ulkomaille. Liiketoiminnot jaetaan ydintoimintoihin sekä tukitoimintoihin, jotka jaetaan edelleen tarkempiin luokkiin.

Liiketoiminnot jaotellaan seuraaviin luokkiin:

Tavaroiden ja raaka-aineiden tuotanto kattaa varsinaisen tuotantotoiminnan liittyen kaivostoimintaan, louhintaan, teollisuuteen, sähkö-, kaasu- ja lämpöhuoltoon, jäähdytysliiketoimintaan, vesi-, viemäri- ja jätevesihuoltoon, jätehuoltoon, muuhun ympäristön puhtaanapitoon tai rakentamiseen.

Liikenne, varastointi ja logistiikka koostuu kuljetukseen, varastointiin ja tilausten käsittelyyn liittyvistä tehtävistä.

Myynti, markkinointi ja myynnin jälkeiset palvelut (esimerkiksi erilaiset asiakaspalvelut, Helpdesk ja Call Center-toiminta). Nämä koostuvat markkinatutkimukseen, mainontaan, suoramainontaan (puhelinmarkkinointi), messuihin, markkinoihin ja näyttelyihin tai muuhun markkinointiin liittyvistä toiminnoista. Mukaan luetaan myös puhelinpalvelukeskukset ja muut asiakaspalvelun tehtävät.

Tieto- ja viestintätekniikkapalvelut (ICT) kattaa IT-palvelut ja viestinnän. IT-palvelut koostuvat laitteistojen ja ohjelmistojen käyttäjätuesta, ohjelmistotuotannon, tietojen käsittelyn, tietovarastoinnin sekä tietokantojen ylläpidon palveluista. Vakiomuotoisten ohjelmistojen tai laitteistojen myynti ei sisälly tähän.

Hallinnon ja johdon toimet käsittävät lakiasioihin, kirjanpitoon, tilintarkastukseen, johtamiseen, johdon konsultointiin, henkilöstöön (henkilöstöhallinto, rekrytointi, henkilöstökoulutus, palkanlaskenta, työterveys), hankintoihin ja rahoitukseen sekä vakuutuksiin liittyvät toiminnot.

Insinööripalvelut ja muut tekniset palvelut käsittää tekniset palvelut, konsultoinnin, testaamisen, sertifioinnin ja suunnittelun palvelut.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Muut toiminnot ovat muihin luokkiin sopimattomia toimintoja, esimerkiksi pienimuotoinen tuotteiden valmistaminen palvelualan yrityksissä, kiinteistönhuolto, turvallisuuspalvelut, kahvila- ja ravintolatoiminta ja huolto- ja korjauspalvelut.

Maantieteellisten alueiden luokitus:

1. EU-maat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro

2. Britannia

3. Muut Euroopan maat*: Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidžan, Bosnia ja Hertsegovina, Georgia, Islanti, Kosovo, Liechtenstein, Moldova, Monaco, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, San Marino, Serbia, Sveitsi, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä, Vatikaani ja Venäjä.

*Tämä ryhmä muuttuu kysymyksen mukaan. Jos kysymyksessä on oma luokka Britannialle, muut Euroopan maat-luokka ei sisällä Britanniaa. Jos kysymys ei sisällä omaa luokkaa Britannialle, myös Britannia luetaan mukaan muihin Euroopan maihin.

4. Kiina

5. Intia

6. Muut Aasian maat ja Oseania: Japani, Korea, Vietnam, Australia, Uusi-Seelanti jne.

7. Yhdysvallat ja Kanada

8. Keski- ja Etelä-Amerikka: mukaan lukien Brasilia ja Meksiko

9. Afrikka: Afrikan valtiot

10. Muu maailma: Sisältää kaikki maantieteelliset alueet, joita ei ole mainittu saman kysymyksen muissa luokissa

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto kuvaa Suomessa toimivia yli 50 hengen yrityksiä. Vuosina 2018–2020 tehdyt ulkoistukset on suhteutettu vuoden 2020 yritysmääriin. Tilasto kattaa toimialat B Kaivostoiminta ja louhinta – N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta.

Tilaston perusjoukko muodostettiin poimimalla yli 50 palkansaajaa vuonna 2019 työllistävät suomalaiset yritykset (ns. yritysyksikkö) Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä (YTY). Palkansaajien määränä on käytetty palkansaajien keskimääräistä lukumäärää vuoden aikana. Kysely kohdennettiin yritysyksikköön kuuluville oikeudellisille yksiköille eli y-tunnuksille.

Tiedonkeruussa on käytetty verkkolomaketta, joka on osoitettu toimialan ja kokoluokan mukaan ositetulla satunnaisotannalla poimitulle kyselyjoukolle. Vuonna 2019 50–100 henkeä työllistäneistä yrityksistä poimittiin satunnaisotos toimialoittain ja tiedustelu kohdistettiin kaikille yli 100 hengen yrityksille. Vuosia 2018–2020 koskevaan kyselyyn sisältyi 2818 yritystä, otoskehikon käsittäessä 3654 yritystä. Vastauksia saatiin 2076, jolloin vastausaste oli noin 74 prosenttia.

Aineiston laatu on tarkastettu tiedonkeruun aikana vertaamalla saatuja vastauksia käytettävissä oleviin tietoihin. Vertailutietoja on poimittu Tilastokeskuksen yritystilastojärjestelmästä, tilinpäätöksistä sekä julkisista internet-lähteistä. Tulokset on korotettu kuvaamaan koko kohdejoukkoa toimialaan kuulumisen mukaan.

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelu on lakisääteinen. Tilaston tuottamiseen on saatu EU-rahoitusta.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Tiedonkeruun kysymyksenasettelun vuoksi on mahdollista, etteivät kaikki vastaajat ole tiedostaneet ulkoistaneensa toimintojaan ulkomaille kyselyn tarkoittamalla tavalla.

Oikeudellisten yksiköiden (y-tunnus) vastauksista on muodostettu yrityksen (yritysyksikkö) vastaus pohjautuen Eurostatin tarjoamaan ohjeistukseen.

4. Tietojen saatavuus

Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedustelujen yritysaineisto on mahdollista saada tutkimuskäyttöön suojatussa muodossa. Käyttö tapahtuu Tilastokeskuksen tutkimuslaboratoriossa. Lisätietoja Mikroaineistot-sivulta.

5. Tietojen vertailukelpoisuus

Kokeellisen tilaston julkaisussa tietoja verrataan kolmeen aiempaan tutkimukseen, joissa vertailuajankohdat ovat eri pituisia: 2001–2006, 2009–2011 ja 2015–2017. Kyselyihin poimitun otoksen koko on vaihdellut keruukerroittain ja voi vaikuttaa tuloksiin. Viimeisimmässä tutkimuksessa, joka kattoi ajanjakson 2018–2020, oli mukana myös rahoitus- ja vakuutustoiminta.

Koska kyseessä on kokeellinen tilasto, joka on tehty kehittyvästä aihepiiristä, tiedusteluissa käytetyt lomakkeet ja osin tietosisältö ovat vaihdelleet tiedusteluittain.

Tiedustelun tulokset eivät myöskään välttämättä vastaa samasta aiheesta muussa yhteydessä kerättyjä tietoja.