Työvoimavirrat

Julkistukset

Vuosi 2022

Vuosi 2019

Taulukot

Miksi teemme työvoimavirrat-tilastoa?

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa kerätään tietoja 15–89-vuotiaan väestön toiminnasta ja työmarkkinoille osallistumisesta. Työmarkkina-aseman perusluokittelussa väestö jaetaan työllisiin, työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin. Työvoimatutkimuksen tiedoista julkaistaan kuukausittain, neljännesvuosittain ja vuosittain tilastoja, jotka kuvaavat väestöön kuuluvien työmarkkinoille osallistumista tutkimusajankohtana.

Työvoimavirrat täydentävät kuvaa työllisyyden ja työttömyyden kehityksestä. Ne kuvaavat työmarkkinoilla tapahtuneita siirtymiä työmarkkina-asemasta toiseen sekä työpaikkojen välillä. Virtatilastoista nähdään esimerkiksi, kuinka suuri osa työttömistä on siirtynyt työlliseksi tai työvoiman ulkopuolelle kahden peräkkäisen vuosineljänneksen välillä. Näiden tietojen avulla on mahdollista seurata tarkemmin, millaisia kehityskulkuja työllisyyden ja työttömyyden muutosten takana on.

Miksi työvoimavirrat julkaistaan kokeellisena tilastona?

Tilastot työvoimavirroista tuotetaan eri tavalla kuin työvoimatutkimuksesta säännöllisesti julkaistavat poikkileikkaustiedot. Virtatilastot perustuvat peräkkäisistä neljännesvuosiotoksista yhdistettyyn aineistoon, ja virrat sovitetaan yhteen kummankin vuosineljänneksen estimoitujen väestöjakaumien kanssa. Työvoimavirtojen laskennassa käytettäviä menetelmiä ja tulosten laatua arvioidaan vielä, ja ne voivat tulevaisuudessa muuttua.

Julkaisemalla tilaston työvoimavirroista kokeellisena haluamme kerätä kokemuksia tuotantoprosessin sujuvuudesta sekä saada tiedonkäyttäjiltä palautetta tilastotietojen käytettävyydestä ja työvoimavirtoja koskevista tietotarpeista.

Miten työvoimavirrat-tilasto on tuotettu?

Tilasto on tuotettu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen aineistoista. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan yhteensä viisi kertaa 15 kuukauden aikana.

Tutkimuksen otokseen kuuluu joka kuukausi noin 12 500 henkilöä, ja yhden tutkimuskuukauden otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri aikoina. Otos vaihtuu asteittain siten, että kolmena peräkkäisenä kuukautena vastaamisvuorossa ovat eri henkilöt. Peräkkäisinä vuosineljänneksinä vastaajista noin 60 prosenttia on samoja. Tilastot työvoimavirroista tuotetaan muodostamalla pitkittäisotos kahden peräkkäisen vuosineljänneksen otoksista rajattuna niihin vastaajiin, jotka ovat olleet mukana kummallakin vuosineljänneksellä. Näin voidaan mitata saman vastaajan työmarkkina-aseman muutos kahden eri tutkimusajankohdan välillä.

Työpaikkaa vaihtaneet työlliset määritellään työsuhteen keston perusteella. Työvoimatutkimuksen työsuhteen tietoja käsittelevässä osassa tiedustellaan työllisten nykyisen työsuhteen kestoa. Tästä tiedosta voidaan rajata henkilöt, jotka ovat olleet työllisenä kahdella peräkkäisellä vuosineljänneksellä ja heidän työsuhteensa kesto jälkimmäisellä vuosineljänneksellä on lyhyempi kuin vastausajankohdan erotus edellisen vuosineljänneksen alusta kuukausina. Laskentatavan puutteena on, että osa työpaikkaa vaihtaneista voi näkyä luvuissa peräkkäisillä neljänneksillä. Työpaikan vaihdoiksi ei lasketa esimerkiksi samalla työnantajalla tehtyjä ketjutettuja määräaikaisia työsuhteita.

Peräkkäisten vuosineljännesten pitkittäisotoksesta saadut tulokset painotetaan vastaamaan väestöä yleistetyllä lineaarisella regressioestimoinnilla. Painot kalibroidaan kummankin vuosineljänneksen kokonaisotoksesta estimoitujen väestön työmarkkina-aseman reunajakaumien avulla siten, että painotus tuottaa pitkittäisotoksesta yhteensopivat väestöjakaumat. Jos väestön kokonaismäärässä on eroja peräkkäisten vuosineljännesten välillä, edeltävän neljänneksen väestöestimaatti sovitetaan jälkimmäisen neljänneksen tasolle sijoittamalla erotus työvoiman ulkopuolella olevien määrään.

Vuoden 2021 alussa työvoimatutkimuksen tietosisältöä, tiedonkeruuta ja estimointimenetelmää uudistettiin. Kyselylomakkeen sisältöä yhdenmukaistettiin aikaisempaa tarkemmin eri EU-maiden välillä tietojen vertailtavuuden parantamiseksi. Lisäksi uutena ikäryhmänä tutkimukseen otettiin mukaan 75–89-vuotiaat. Tämän ikäryhmän otoskoko on pieni ja sen vuoksi ikäryhmästä ei julkaista tietoja kuukausi- ja vuosineljännestasolla. Työvoimavirrat, kuten muutkin työvoimatutkimuksesta tuotettavat neljännesvuositiedot, koskevat edelleen 15–74-vuotiaiden ikäryhmää. Tulosten aikavertailun vuoksi myös aiempien vuosien luvut vuodesta 2009 alkaen on tuotettu uuden estimointimenetelmän mukaisiksi korjattuina.

Tutkimuksessa käytetyt käsitteet ja määritelmät noudattavat YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia ja Euroopan unionin tilastotoimen asetuksia:

Lisätietoa