Maahanmuuttajat väestössä

Vuoden 2016 tiedot päivitetään sivulle syyskuussa 2017.

Tältä sivulta löydät kuvailevaa tietoa maahanmuuttajataustaisen väestön sijoittumisesta alueittain, ikärakenteesta ja sukupuolijakaumasta. Väestöryhmät-välilehdellä tarkastellaan maahanmuuttajataustaista väestöä määritteleviä eri taustamuuttujia (kansalaisuus, syntymämaa, kieli, syntyperä).

Maahanmuuttajataustainen väestö alueittain

Maahanmuuttajataustaisen väestön jakautuminen vaihtelee alueittain Suomen sisällä. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisen väestön alueellista jakautumista syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Alta löydät linkit karttavisualisaatioihin ”Maahanmuuttajataustainen väestö maakunnittain” ja ”Maahanmuuttajataustainen väestö kunnittain”. Niistä voit tarkastella maahanmuuttajataustaisten alueellisia osuuksia ja määriä syntyperän mukaan sekä myös muilla muuttujilla – kansalaisuuden, syntymämaan ja kielen mukaan.

 

Karttavisualisaatio maahanmuuttajataustaisen väestön alueellisesta jakautumisesta

 

Avaa karttavisualisaatio joko maakunta- tai kuntatasolla

Visualisointi maakunnittain

 

Visualisointi kunnittain

Karttojen taustalla olevat lukumäärä- ja prosenttiosuustiedot löydät myös tilastotaulukosta Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain 1990-2015.

Vuonna 2015 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 339 925 eli 6,2 prosenttia. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 13 prosenttia, ja Uudellamaalla, 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet asui Uudellamaalla. Myös Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Suhteellisesti pienin ulkomaalaistaustaisten osuus oli Etelä-Pohjanmaalla, 2,1 prosenttia.

Jos väestöosuuksia tarkastellaan kunnittain, vuonna 2015 ulkomaalaistaustaisten osuus oli suuri erityisesti monissa Ahvenanmaan kunnissa, pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaan Korsnäsissä ja Närpiössä sekä Turussa. Näissä kunnissa ulkomaalaistaustaisten osuus vaihteli yhdeksästä prosentista 18 prosenttiin. Noin neljäsosa ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu Helsingissä. Yli 30 kunnassa ulkomaalaistaustaisten osuus koko väestöstä on alle prosentin.

Erityisesti 1990-luvulla Suomeen suuntautuneen maahanmuuton ensimmäinen kohde oli Helsinki, josta ulkomaalaistaustaiset ovat myöhemmin hakeutuneet muualle pääkaupunkiseudulle. Pakolaisten kuntiin sijoittaminen ja kasvanut maahanmuutto ovat lisänneet maan muiden osien ulkomaalaistaustaista väestöä. Viime vuosina muualla Suomessa asuva maahanmuuttajaväestön muuttoliike Uudellemaalle on ollut melko vilkasta.

Maahanmuuttajataustaisen väestön ikärakenne

Suomessa asuvat maahanmuuttajat poikkeavat ikärakenteeltaan selvästi suomalaistaustaisista. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten ikärakennetta syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Muiden taustamuuttujien, eli kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan ikärakennetiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten ikärakenne, ulkomailla syntyneiden ikärakenne ja vieraskielisten ikärakenne

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ikärakenne vaihtelee hyvin paljon taustamaaryhmittäin. Erilaiset maahanmuuton syyt (esim. pakolaisuus, turvapaikanhaku, työ, parisuhde, perhesiteet, suomalaiset sukujuuret) selittävät todennäköisesti eroja taustamaaryhmien ikärakenteessa. 

Ulkomaalaistaustaiset ikärakenteeltaan suomalaistaustaisia nuorempia

Ulkomaalaistaustaisista suurin osa on työikäisiä eli 15–64-vuotiaita: vuonna 2015 työikäisiä oli 76 prosenttia (kuvio). Vastaavasti suomalaistaustaisista työikäisiä oli 62 prosenttia. On huomattava, että tässä on laskettu yhteen sekä ensimmäisen (ulkomailla syntyneet) että toisen polven (Suomessa syntyneet) ulkomaalaistaustaiset. Eritellyt luvut näiden ryhmien osalta löytyvät tilastotaulukosta. Eläkeikäisiä (65 vuotta täyttäneet) ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 21 prosenttia (kuvio). Ulkomaalaistaustaisista 19 prosenttia oli 0-14-vuotiaita, suomalaistaustaisista taas 16 prosenttia (kuvio). Suomessa syntyneitä eli ns. toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli 65 prosenttia kaikista ulkomaalaistaustaisista lapsista (kuvio).

Työikäisiä oli vuoden 2015 lopussa eniten nepalilais- ja thaimaalaistaustaisten joukossa, noin 90 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden taustamaa oli Ruotsi, Kongon demokraattinen tasavalta ja Somalia.

Lasten osuus suuri pakolaistaustaisissa ryhmissä

Lasten osuus maahanmuuttajista alkoi kasvaa 1990-luvulla, kun Suomi otti vastaan perheellisiä pakolaisryhmiä. Myöhemmin myös perheenyhdistämiset ovat kasvattaneet lasten määrää pakolaisryhmissä. Lasten suhteellinen osuus onkin suurin niissä taustamaaryhmissä, joissa on myös suhteellisen paljon pakolaisia. 0–14-vuotiaiden osuus oli suurin Kongon demokraattisen tasavallan, Somalian ja Syyrian taustamaaryhmissä. Pienin lasten osuus oli britannialais-, yhdysvaltalais- ja espanjalaistaustaisten joukossa. 

Eläkeikäisten osuus ulkomaalaistaustaisista on pieni. Suhteellisesti eniten eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä oli Ruotsin, Saksan ja Yhdysvaltojen taustamaaryhmissä. Suomalaistaustaisten joukossa eläkeikäisiä oli tätäkin enemmän.  

Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten ikäpyramidia (kuvio) suomalaistaustaisten ikäpyramidiin (kuvio) saa selkeän kuvan siitä, että ulkomaalaistaustaisten enemmistö on työikäisiä. Erityisen selvästi muita ikäluokkia suurempana nousevat esiin 25–34-vuotiaat. 

Ulkomailla syntyneiden eli ns. ensimmäisen polven (kuvio) ja Suomessa syntyneiden eli ns. toisen polven (kuvio) ulkomaalaistaustaisten ikärakenne eroaa suuresti toisistaan. Toisen polven ulkomaalaistaustaiset ovat vielä nuoria: heistä puolet oli vielä alle kouluikäisiä eli 0–6-vuotiaita vuonna 2015. Alle 30-vuotiaita toisen polven ulkomaalaistaustaisista oli 96 prosenttia. Ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisilla taas 25–34-vuotiaat olivat suuri ikäryhmä. 

Maahanmuuttajataustaisen väestön sukupuolijakauma

Suomessa asuvien maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakauma vaihtelee taustamaan mukaan. Seuraavassa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten sukupuolijakaumaa syntyperä-muuttujan mukaan. Sen mukaan suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti äidin syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa henkilön oma syntymävaltio. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi. Kansalaisuuden, kielen ja syntymämaan mukaan sukupuolijakaumatiedot löytyvät seuraavista linkeistä: ulkomaan kansalaisten sukupuolijakauma, ulkomailla syntyneiden sukupuolijakauma, vieraskielisten sukupuolijakauma.

Jos sukupuolijakaumaa tarkastellaan syntyperän mukaan, vuoden 2015 lopussa miesten osuus ulkomaalaistaustaisista oli 50,9 prosenttia (kuvio). Suomalaistaustaisten joukossa miesten osuus oli 49,1 prosenttia. 

Taustamaittain tarkasteltuna erot Suomessa asuvien taustamaaryhmien sukupuolijakaumissa ovat huomattavia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 81 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nepalilais-, nigerialais- ja pakistanilaistaustaisilla.

Thaimaalaistaustaisista peräti 85 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 71 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja vietnamilaistaustaisilla oli naisenemmistö.

Väestöryhmät

Maahanmuuttajataustaista väestöä voidaan tarkastella tilastoissa monella eri tapaa. Tilastokeskus julkaisee vuosittain tilastoja väestöstä kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja uudemman syntyperä -luokituksen mukaan. Kohdejoukon koko vaihtelee sen mukaan, mikä tai mitkä näistä taustamuuttujista otetaan mukaan tarkasteluun. Eri ryhmät kuten ulkomaan kansalaiset ja ulkomailla syntyneet ovat myös osin päällekkäisiä.

Esimerkiksi venäjän kielen puhujien joukkoon voi sisältyä Viron, Venäjän ja muiden maiden kansalaisia, Suomen kansalaisuuden saaneita (entinen kansalaisuus esimerkiksi Venäjän) ja venäläisille vanhemmille Suomessa syntyneitä lapsia, joiden äidinkieleksi on syntymässä ilmoitettu venäjä.

Aiemmin tarkastelun painopiste on ollut ulkomaan kansalaisissa, kun maahanmuuttajia on ollut Suomessa vielä vähän. Yksittäisenä muuttujana pelkkä ulkomaan kansalaisuus on kuitenkin riittämätön maahanmuuttajataustaisen väestön kuvaamiseksi, sillä moni maahanmuuttaja saa Suomen kansalaisuuden maassa vuosia asuttuaan. Kansalaisuuden lisäksi tällä sivustolla tarkastellaankin väestöä myös syntymämaan, kielen sekä syntyperän mukaan. Alla olevista kuvioista ja taulukosta voit tarkastella samanaikaisesti näitä eri ryhmiä, niiden kokoja ja niiden limittäisyyttä.

 

 

Avaa taulukkovalinnat

Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 2015
Kansalaisuudet yhteensä
  2015
  Syntyperä yhteensä Suomalaistaustaiset Ulkomaalaistaustaiset
Syntymävaltiot yhteensä      
Kielet yhteensä 5 487 308 5 147 383 339 925
Kotimaiset kielet yhteensä 5 157 746 5 135 456 22 290
Vieraat kielet yhteensä 329 562 11 927 317 635
Suomessa syntyneet      
Kielet yhteensä 5 150 146 5 097 024 53 122
Kotimaiset kielet yhteensä 5 101 541 5 090 834 10 707
Vieraat kielet yhteensä 48 605 6 190 42 415
Ulkomailla syntyneet yhteensä      
Kielet yhteensä 337 162 50 359 286 803
Kotimaiset kielet yhteensä 56 205 44 622 11 583
Vieraat kielet yhteensä 280 957 5 737 275 220
Yksikkö: Henkilöä
Lähde: Tilastokeskus / Väestörakenne

Alla oleva kuvio "Ulkomaan kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkomailla syntyneet 1990–2015" näyttää eri taustamuuttujien mukaiset väestömäärät vuodesta 1990 alkaen. Näitä tietoja voit tarkastella myös taulukosta ”Väestö kansalaisuuden, syntymämaan, kielen ja syntyperän mukaan 1990-2015 (ryhmien limittäisyys)” tehden omia muuttujavalintoja. Taulukon tietojen avulla voit tarkastella väestöryhmien limittäisyyttä keskenään (esim. kuinka moni ulkomaan kansalainen on sekä vieraskielinen että syntynyt ulkomailla).

 Ulkom. kansalaiset, ulkomaalaistaustaiset, vieraskieliset ja ulkom. syntyneet 1990-2015