Aluetyypit ja alueet (Ohjelmakausi 2007-2013)

 

Alueet, joiden puitteissa aluetyyppejä tarkastellaan

Indikaattoreita voi tarkastella työvoima- ja elinkeinokeskuksittain, suuralueittain, maakunnittain, seutukunnittain, Leader-alueittain ja kunnittain.

Palvelun alueet ja aluetyypit 01.01.2011 tilanteen mukaan (Excel-tiedosto). Voit esim. valita ensin maakunnan ja sen jälkeen maaseudun kolmijaon kuntatyypin, jolloin saat luettelon kyseisen maakunnan tähän kuntatyyppiin kuuluvista kunnista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, maakunnat, seutukunnat ja kunnat ovat 1.1.2011 vallinneen tilanteen mukaan. Suuralueet (NUTS 2) ovat 11.7.2003 voimaan astuneen EY-asetuksen (1059/2003) mukaan.

Taulukoissa käytetyt lyhenteet: ely = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, sa = suuralue, mk = maakunta, sk = seutukunta

Maa- ja metsätalousministeriö valitsi 21.8.2007 Manner-Suomesta 55 Leader-toimintaryhmää EU-ohjelmakaudelle 2007-2013. Keväällä 2009 koko Ahvenanmaasta muodostettiin yksi Leader-alue. Tässä palvelussa Leader-alueet muodostuvat kokonaisista kunnista. Kuntaliitoksissa uusi yhdistetty kunta on pääsääntöisesti sijoitettu liitoskunnan eli yleensä väkiluvultaan suurimman kunnan Leader-alueeseen.

EU-ohjelmakauden 2007-2013 maaseudun kolmijako

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2007-2013 kunnat on luokiteltu harvaan asutun maaseudun kuntiin, ydinmaaseudun kuntiin, kaupunkien läheisen maaseudun kuntiin ja kaupunkeihin. Kuntaliitoksissa uusi yhdistetty kunta on pääsääntöisesti sijoitettu liitoskunnan eli yleensä väkiluvultaan suurimman kunnan kuntatyyppiin. Ahvenanmaan maakunnalla on oma maaseudun kehittämisohjelmansa 2007-2013, jossa on käytetty erilaista maaseututyypittelyä kuin Manner-Suomen ohjelmassa.

Maaseudun kolmijako pohjautuu Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen toimesta laadittuun vuonna 2006 valmistuneeseen selvitykseen. Maaseututyypittely toteutettiin vaiheittaisena luokitteluprosessina. Kaupunkikuntien rajauksen jälkeen rajattiin kaupunkien läheinen maaseutu perustuen kunnan maaseutualueilta kohdetaajamiin suuntautuvan pendelöinnin tarkasteluun. Kolmannessa vaiheessa jäljellä oleva kuntajoukko jaettiin ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun pääkomponenttianalyysin avulla. Analyysissä käytetyt 10 muuttujaa kuvaavat maaseutukuntia maaseudun alue- ja elinkeinorakenteen, maatilatalouden ja kehitysongelmien kannalta. Jokaisessa luokitteluvaiheessa rajausta tarkennettiin lisätarkasteluin.

Siirry takaisin sivun alkuun

Tilastollinen kuntaryhmitys

Tilastollinen kuntaryhmitys on virallinen tilastotuotannon alueluokitusstandardi, jossa kunnat on jaettu maaseutumaisiin kuntiin, taajaan asuttuihin kuntiin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Tässä käytetty kunta-ryhmitys perustuu vuoden 2005 väestötietoihin ja vuoden 2005 taajamarajaukseen.

Tilastollisen kuntaryhmityksen luokittelukriteereinä ovat kunnan taajamaväestön osuus ja suurimman taajaman väkiluku. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

Siirry takaisin sivun alkuun

Maaseutu-taaja-asutus -jako

Tämä Suomen maaseutupolitiikassa perinteisesti käytetty ns. suppea maaseudun määrittely perustuu taajamarajauksiin. Maaseutu käsittää haja-asutusalueet ja 200-499 asukkaan taajamat. Taaja-asutus käsittää vähintään 500 asukkaan taajamat. Koordinaateiltaan tuntemattomat tapaukset ovat omana luokkanaan.

Pääsääntöisesti taajamina pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Käsite "kunnan taajama-alueet" tarkoittaa kaikkien kunnan rajojen sisäpuolelle jäävien taajamien tai taajaman osien muodostamaa kokonaisuutta. Hallinnolliset aluejaot eivät vaikuta taajamien rajaukseen.

Vuosien 2000 ja 2005 taajamarajauksissa on käytetty uutta menetelmää, joka noudattaa tilastollisten taajamien määritelmää entistä tarkemmin. Taajamien kehityksen seurantaa varten uuden menetelmän mukainen rajaus on tehty taannehtivasti myös vuosille 1990 ja 1995. Vuoden 1985 taajamarajaus on alkuperäisen mukainen. Siinä taajamat on rajattu peruskartan neliökilometrin ruutujen neljänneksiä käyttäen.

Siirry takaisin sivun alkuun


Päivitetty 7.12.2011