Sosiaalisella pääomalla viitataan sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellista toimintaa. Käsitteen syntymisen taustalla on näkemys, jonka mukaan talouskehitykseen, hyvinvointiin ja yhteiskuntien suorituskykyyn vaikuttaa fyysisen ja inhimillisen pääoman lisäksi myös sosiaalinen ympäristö.
Sosiaalisen pääoman käsite ylittää perinteiset tieteen rajat
yhdistämällä eri tieteiden edustajia ja on herättänyt laajaa
kansainvälistä kiinnostusta. Sosiaalisen pääoman tilastointi ja
mittaaminen on aktiivisen kiinnostuksen kohteena sekä kansallisissa
tilastovirastoissa (Iso-Britannia, Kanada, Australia) että
kansainvälisissä järjestöissä (Maailmanpankki, OECD). Myös
Tilastokeskus on julkaissut tilastokatsauksen Sosiaalinen pääoma
Suomessa, joka on ensimmäinen kokoava tilastokuvaus aihepiiristä
Suomessa.
Tiedote
30.3.2006: Mitä enemmän sosiaalista pääomaa, sitä parempi koettu
terveys.
Sosiaalisen pääoman avulla selitetään usein yhteiskuntien, yhteisöjen tai yksilöiden menestystä ja hyvinvointia. Keskeistä käsitteessä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa on se, että sosiaalisella pääomalla ajatellaan olevan jokin tuotos, jokin mihin sosiaalinen pääoma vaikuttaa. Tuotoksena voi olla esimerkiksi hallinnon ja demokratian toimiminen paremmin sekä yhteiskunnan hyvinvointi, parempi terveydellinen tila tai taloudellinen kasvu ja tehokkuus. Suomessa Petri Ruuskanen (2001) on jakanut sosiaalisen pääoman käsitteen sen lähteisiin, mekanismeihin ja tuotoksiin, jotka olisi tärkeää pitää mittaamisessa erillään. Kuviossa on kuvattu tätä kolmijakoa:
Sosiaalisen pääoman lähteet ja tuotokset. Lähde: Ruuskanen (2001)

Sosiaalisen pääoman lähteitä tarkastellaan erikseen kolmella eri tasolla, joita ovat yksilö, yhteisö ja yhteiskunta. Sosiaalisen pääoman mekanismit, luottamus ja kommunikaatio, edistävät informaation kulkua ihmiseltä toiselle ja tekevät ihmisten välisen yhteydenpidon helpommaksi. Ruuskasen mukaan sekä sosiaalisen pääoman lähteet että tuotokset ovat mitä ilmeisimmin kontekstisidonnaisia, sen sijaan mekanismit näyttävät toimivan samaan tapaan eri konteksteissa.
Päivitetty 17.11.2010
Tilastokeskus
Vaihde 09 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |