Julkaistu: 14.11.2003

Pk-yrityksiä on... niin kuin ne lasketaan

Jos on yrityksen määrittäminen monipiippuista, on paljon puhuttujen pk-yritysten määrittämisessä vielä lisäkiemuransa. Ovatko ne maineensa mukaisia työllistäjiä, kun käytetään EU:n määritelmiä?

Merja Kiljunen

Pienten ja keskisuurten yritysten kansantaloudellinen merkitys on viime aikoina ollut yksi puhutuimmista aiheista lehtien palstoilla. Internetissä hakusana pk-yritys johdattaa tiedonhakijan usein toistettuun kysymykseen, mikä on pk-yritys. Klikkauksen takana on tieto muun muassa pk-yrityssektorin työllistämiskyvystä. Määritelmä esitetään: Pk-yritys on alle 250 työntekijän yritys. Määritelmä on erittäin selkeä. Se ymmärretään heti, ja yritystutkijan on helppo luokitella yritysaineisto määritelmän mukaan eri kokoluokkiin.

EU:n komissio suosituksessaan (96/280/EY, Euroopan yhteisöjen virallinen lehti N:o L 107/4) määrittelee pk-yritykset seuraavasti:

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat yrityksiä,

  • joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden
  • joko vuosiliikevaihto on enintään 40 miljoonaa euroa
  • tai taseen loppusumma on enintään 27 miljoonaa euroa
  • ja jotka täyttävät alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta.

Pk -yritys on riippumaton, jos mikään suuryritys tai niiden joukko (konserni) ei omista sen pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25:ttä prosenttia tai enemmän.

Jos EU:n määritelmän mukaisia pk-tilastoja laaditaan, tarvitaan yrityksestä paljon muutakin tietoa kuin henkilöstön lukumäärä. Tarvitaan yrityksen liikevaihto, taseen loppusumma ja riippuvuussuhteen selvittämiseksi tietoa yrityksen konsernisuhteesta. Pk-yritysten lukumäärän selvittäminen monimutkaistuu. Väkisinkin herää kysymys, kuinka moni taho pystyy tuottamaan EU-määritelmän mukaisia pk-yritystilastoja?

Aukaistaanpa EU-määritelmää ja lasketaan samalla, miten pk-yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstön määrä muuttuvat määritelmän eri vaiheissa. Onko pk-yrityssektori merkittävä työllistäjä myös EU-määritelmän mukaan?

Oheisessa taulukossa on esitetty pk-yritysten osuus koko yrityskannasta, kun yritykset luokitellaan pk-yrityksiksi henkilöstön lukumäärän mukaan. Näin määriteltynä pk-yritysten osuus yrityssektorin työllisistä oli 60,7 prosenttia vuonna 2001.

Pk-yritysten lukumäärä, liikevaihto ja henkilöstön määrä vuonna 2001

1. Yritykset, joiden palveluksessa vähemmän kuin 250 työntekijää
  Lukumäärä % Liikevaihto,
milj euroa		 % Henkilöstö %
PK-YRITYKSET 224 265 99,7 137 557 50,6 800 329 60,7
SUURET YRITYKSET 582 0,3 134 106 49,4 518 324 39,3
YHTEENSÄ 224 847 100 271 663 100 1 318 654 100

2. Yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 milj euroa
PK-YRITYKSET 224074 99,7 113 980 42 779 132 59,1
SUURET YRITYKSET 773 0,3 157 683 58 539 522 40,9
YHTEENSÄ 224847 100 271 663 100 1 318 654 100

3. Yritykset, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden joko vuosiliikevaihto on enintään 40 milj. euroa tai taseen loppusumma on enintään 27 milj euroa + riippuvuussuhde
PK-YRITYKSET 220 451 98 95 503 35,2 676 975 51,3
SUURET YRITYKSET 4 396 2 176 160 64,8 641 678 48,7
YHTEENSÄ 224 847 100 271 663 100 1 318 654 100

4. edellinen + summaus
PK-YRITYKSET 220 451 99,6 95 503 35,2 676 975 51,3
SUURET YRITYKSET 938 0,4 176 160 64,8 641 678 48,7
YHTEENSÄ 221 389 100 271 663 100 1 318 653 100

Suomen yrityskannassa on monenlaisia yrityksiä. On yrityksiä, joiden henkilöstön määrä jää alle 250:n, mutta liikevaihto sekä tase yltävät suurten yritysten tasolle. Tämän tyyppisiä yrityksiä toimii mm. autokaupassa, polttoainetukkukaupassa ja kiinteistöalalla. Myös hallintayhtiöiden henkilöstön määrä jää pk-yritysten tasolle, mutta liikevaihto ja taseen loppuarvot ovat suuria. EU:n määritelmässä tämän tyyppinen yritysrakenne on huomioitu. Henkilöstön lukumäärän lisäksi vuosiliikevaihdolle ja taseen loppusummalle on asetettu rajat. Jos yrityksen sekä liikevaihto että tase ylittävät määritelmässä esitetyt rajat, siirtyy yritys suurten yritysten puolelle. Tämä muutos on huomioitu taulukon kohdassa 2.

Kun pk-yritysluokittelussa huomioidaan vielä EU:n määritelmän viimeinen kohta eli riippuvuussuhde, on EU:n mukainen pk-tilasto valmis - pk-yritysten osalta. Taulukon kohta 3 kuvaa pk-yrityssektorin tilannetta silloin, kun riippuvuussuhde on huomioitu. Myös tämän tilaston mukaan pk-yrityssektori on merkittävä työllistäjä. Osuusprosentti pieneni, mutta ylitti 50 prosentin rajan vuonna 2001.

Riippuvuussuhteesta johtuen joukko pieniä yrityksiä siirtyi suurten yritysten puolelle, ja muutos kasvatti mm. suurten yritysten lukumäärää. Jos tässä vaiheessa laitamme kokoluokkaan kuuluvien yritysten liikevaihdot suuruusjärjestykseen, saadaan liikevaihdon mediaaniarvoksi (keskimmäinen arvo) 2 miljoonaa euroa. Se on pienempi kuin määritelmässä esitetty pk-yrityksen liikevaihtoraja. Riippuvuussuhde on siis huomioitava myös numeroissa. Pienten yritysten tiedot on summattava emoon. Tämän jälkeen on tilasto valmis myös suurten yritysten osalta. Suurten yritysten liikevaihdon mediaani oli 47 miljoonaa euroa vuonna 2001.

Jos pienten yritysten tiedot summattiin suuriin, miksi suuria yrityksiä on 938 eikä 773? Siksi, että esimerkiksi kolme pientä yritystä voi yhdessä muodostaa yhden suuren konsernin.

Miten pk-yritys pitäisi ajatella? Markkinoilla toimii yli 220 000 pk-yritystä, jotka kantavat riskin liiketoiminnan kaikista eri osa-alueista, myös rahoituksesta. Konsernissa emoyhtiön tehtäviin kuuluu usein mm. konserniyhtiöiden rahoittaminen.

Päivitetty 14.11.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi