Äidit tilastoissa

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

Suomessa on 1 587 888 äitiä eli naista, joilla on biologisia lapsia tai ottolapsia. Yhteensä 65,9 prosentille 1583-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia. Yli 64-vuotiaista naisista 86 prosenttia on synnyttänyt lapsia. Viime vuonna ensimmäisen lapsensa synnytti 19 369 naista. Yhdellä äidillä oli vuonna 2018 keskimäärin 2,25 lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 654 213. Yhden lapsen äitejä on 358 308 ja kolmen lapsen äitejä 318 843. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.
Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto 2018.

Syntyneet

Suomessa syntyi vuonna 2018 yhteensä 47 577 lasta, joista 22 947 oli tyttöjä ja 24 630 poikia. Eniten lapsia syntyi elokuussa (4 351 lasta). Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,4 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,1 vuotta. Yleisimmin äiti oli 3034-vuotias lapsen syntyessä. Yli 44-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 116 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,41, eli vuoden 2018 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,41 lasta. Syntyvyys on ollut laskussa kahdeksana vuonna peräkkäin, ja syntyvien lasten määrä naista kohti oli vuonna 2018 kaikkien aikojen matalin. Lapsen syntyessä 55,4 prosenttia äideistä oli avioliitossa.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2018.

Synnytykset ja adoptiot

Vuonna 2017 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä oli 41 prosenttia. Kaikista synnyttäjistä 23 prosenttia oli yli 35-vuotiaita. Äidin keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 2,7 päivää. Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä oli 17 prosenttia, kun ensisynnyttäjillä niiden osuus oli 21 prosenttia. Lähes kaikki synnytykset (99,5 %) tapahtuivat sairaaloissa. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 59 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 93 vuonna 2017. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 87.

Vuonna 2017 Suomeen adoptoitiin 104 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 99 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Etelä-Afrikasta (21), Thaimaasta (18) ja Kiinasta (14). Kotimaisia adoptioita tehtiin yhteensä 292, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 205.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2017.
Tilastokeskus, Adoptiot 2017.

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

Vuonna 2016 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 76 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 74 prosenttia, siinä missä lapsettomien naisten työllisyysaste oli 77 prosenttia. Lasten ikä ja lukumäärä vaikuttavat äitien työllisyyteen. Alle 1-vuotiaiden lasten äidit ovat useimmiten kotona hoitamassa lasta tai lapsia, mutta nuorimman lapsen ollessa 3–6-vuotias äitien työllisyysaste nousee lapsettomien naisten työllisyysasteen tasolle. Kun nuorin lapsi on 7–17-vuotias, äitien työllisyysaste nousee jopa 86 prosenttiin. Yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 76 prosenttia on työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä on 66 prosenttia. Äitien yleisin ammatti on sairaanhoitaja.

Vuonna 2017 vanhempainpäivärahaa sai 87 905 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 62,53 euroa. Ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä 6 prosenttia oli yrittäjiä. Äitiysavustuksen sai 48 903 perhettä, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteensä äitiysavustuksia jaettiin 50 242 kappaletta, joista 68 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 66 perhettä.

Pienten lasten kotihoito on Suomessa varsin suosittua. Vuonna 2017 kotihoidon tukea sai 93 868 äitiä. Samana vuonna varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 247 968 lasta. Määrä vastaa noin 71 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista.

Alle 1-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli noin prosentti, kaksivuotiaista 63 prosenttia ja viisivuotiaista 86 prosenttia.

Lähteet:
Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2016 ja Työvoimatutkimus 2016.

Kela, Lapsiperhe-etuustilasto 2017.
THL, Varhaiskasvatus 2017.

Äidit Euroopassa

Äidiksi tulemisen iässä on isoja eroja Euroopassa. Äidiksi tullaan Euroopan unionin maissa keskimäärin 29,1 vuoden ikäisenä, hieman nuorempana kuin Suomessa (29,4-vuotiaana). Keski-iältään vanhimpana äidiksi tullaan ensimmäisen kerran Italiassa, 31,1-vuotiaana. Nuorimpana ensimmäinen lapsi synnytetään Bulgariassa, keskimäärin 26,1-vuotiaana.

Myös kokonaishedelmällisyysluku vaihtelee Euroopan unionin maissa. Keskimäärin eurooppalainen nainen synnyttää 1,59 lasta. Korkein kokonaishedelmällisyysluku on Ranskassa, 1,90 lasta naista kohden, ja alhaisin Maltalla, 1,26 lasta naista kohden.

Lähes puolet (45,4 %) Euroopan unionin maissa vuonna 2017 syntyneistä lapsista oli esikoisia, ja 36,1 prosenttia oli toisia lapsia. Suurin osuus neljänsiä tai sitä seuraavia lapsia oli Suomessa (10,3 %), eli joka kymmenes lapsi syntyi Suomessa äidille, jolla oli jo kolme lasta tai enemmän.

Lähde: Eurostat, Fertility statistics 2017.

Tilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: p. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi