Äidit tilastoissa 2020

Lähes 1,6 miljoonaa äitiä

Suomessa on 1 587 700 äitiä eli naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia. Yhteensä 65,8 prosentille 15–84-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia. Yli 64-vuotiaista naisista 86 prosenttia on synnyttänyt lapsia. Viime vuonna ensimmäisen lapsensa synnytti 19 201 naista. Yhdellä 15–84-vuotiaalla äidillä oli vuonna 2019 keskimäärin 2,25 biologista lasta. Eniten on kahden lapsen äitejä, joita on 660 079. Yhden lapsen äitejä on 360 735 ja kolmen lapsen äitejä 320 996. Kymmenellä prosentilla äideistä on neljä lasta tai enemmän.

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilasto 2019.

Syntyneet

Suomessa syntyi vuonna 2019 yhteensä 45 613 lasta, joista 22 427 oli tyttöjä ja 23 186 poikia. Eniten lapsia syntyi heinäkuussa (4 128 lasta). Naisten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä oli keskimäärin 29,6 vuotta, kun kaikkien synnyttäjien keski-ikä oli 31,2 vuotta. Yleisimmin äiti oli 30–34-vuotias lapsen syntyessä. Yli 44-vuotiaille äideille syntyi yhteensä 160 lasta. Kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, eli vuoden 2019 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,35 lasta. Syntyvyys laski yhdeksäntenä vuonna peräkkäin, ja syntyvien lasten määrä naista kohti oli vuonna 2019 kaikkien aikojen matalin. Laskun jyrkkyys kuitenkin loiveni vuonna 2019. Lapsen syntyessä 54,6 prosenttia äideistä oli avioliitossa.

Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet 2019.

Synnytykset ja adoptiot

Vuonna 2018 ensisynnyttäjien osuus kaikista synnyttäjistä Suomessa oli 41 prosenttia. Kaikista synnyttäjistä yli 35-vuotiaita oli Suomessa lähes 24 prosenttia, mikä on Pohjoismaiden korkein osuus. Kaikissa Pohjoismaissa 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus oli yli 20 prosenttia. Synnyttäjien keski-ikä kaikissa Pohjoismaissa on lähellä eurooppalaista keskiarvoa (30,8 vuotta). Euroopassa alhaisin synnyttäjien keski-ikä on Bulgariassa ja Ukrainassa (molemmissa 27,7) ja korkein Liechtensteinissa (32,3), Espanjassa ja Irlannissa (molemmissa 32,2).

Lähes kaikki (99,5 %) synnytykset Suomessa vuonna 2018 tapahtuivat sairaaloissa. Äidin keskimääräinen hoitoaika sairaalassa synnytyksen jälkeen oli 2,7 päivää. Suunniteltuja kotisynnytyksiä oli syntymärekisterin mukaan 69 vuonna 2018 ja matkalla sairaalaan sattuneita synnytyksiä 76. Muista syistä suunnittelemattomia sairaalan ulkopuolisia synnytyksiä oli 98.

Keisarileikkausten osuus kaikista synnytyksistä Suomessa oli noin 17 prosenttia vuonna 2018, kun ensisynnyttäjillä niiden osuus oli lähes 22 prosenttia. Keisarileikkaukset ovat yleistyneet kaikissa Pohjoismaissa viimeisten vuosikymmenen aikana. Vuonna 2018 keisarileikkausten osuus synnytyksistä Islannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vaihteli 16–17 prosentin välillä. Tanskassa osuus oli 19 prosenttia.

Vuonna 2018 Suomeen adoptoitiin 95 ulkomailla syntynyttä lasta, joista 83 oli alle 18-vuotiaita. Eniten lapsia Suomeen adoptoitiin Thaimaasta (22), Etelä-Afrikasta (13) ja Kiinasta (9). Kahden vanhemman ulkomailla syntyneiden lasten adoptioissa sekä adoptioäiti että -isä olivat iältään tyypillisimmin 40–44-vuotiaita. Kotimaisia adoptioita tehtiin yhteensä 309, joista alle 18-vuotiaiden adoptioita oli 190.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, uutinen 5.5.2020, 35 vuotta täyttäneiden synnyttäjien osuus on Suomessa Pohjoismaiden korkein ja Pohjoismaiset perinataalitilastot 2018.
Tilastokeskus, Adoptiot 2018.

Äitien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

Vuonna 2018 työllisyysaste oli 20–59-vuotiailla naisilla keskimäärin 78 prosenttia. Lapsiperheiden äitien työllisyysaste oli 77 prosenttia, siinä missä lapsettomien naisten työllisyysaste oli 79 prosenttia.

Lasten ikä ja lukumäärä vaikuttavat äitien työllisyyteen. Kun alle 1-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli 32 prosenttia, 1–2-vuotiaiden lasten äideistä työllisiä oli jo 58 prosenttia ja 3–6-vuotiaiden lasten äideistä 84 prosenttia. Kouluikäisten lasten äideistä työllisiä oli 89 prosenttia. Yhden tai kahden lapsen äideistä keskimäärin 80 prosenttia oli työllisiä, kun taas vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä oli 65 prosenttia. Äitien yleisin ammatti on sairaanhoitaja.

Vuonna 2018 vanhempainpäivärahaa sai 84 387 äitiä, joille maksettu keskimääräinen päiväkorvaus oli 63,09 euroa. Ammatissa toimineista vanhempainpäivärahaa saaneista äideistä palkansaajia oli 94 prosenttia ja yrittäjiä 6 prosenttia. Äitiysavustuksia jaettiin 46 422 kappaletta, joista 67 prosenttia äitiyspakkauksena. Adoptiotukea sai 46 perhettä.

Pienten lasten kotihoito on Suomessa varsin suosittua. Vuonna 2018 kotihoidon tukea sai 88 849 äitiä. Samana vuonna varhaiskasvatuksessa oli kaikkiaan 252 216 lasta. Määrä vastaa noin 74 prosenttia väestön 1–6-vuotiaista lapsista. Alle 1-vuotiaista varhaiskasvatuksessa oli prosentti, kaksivuotiaista 66 prosenttia ja viisivuotiaista lähes 89 prosenttia.

Työn ja perheen yhteensovittaminen on koko 2000-luvun ajan ollut yksi työelämän keskustelluimpia aiheita. Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan lähes kaikki (94 %) naiset, joilla oli kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, olivat olleet pois työelämästä lasten hoidon vuoksi. Alle 10-vuotiaiden lasten äideistä 72 prosenttia oli ollut poissa työstä sairaan lapsen hoidon takia. Ne äidit, joilla on voimassa oleva työsuhde perhevapaan aikana, palaavat nopeasti perhevapailta takaisin töihin. Äideistä 17 prosenttia on osa-aikatöissä, kun isistä osa-aikatyötä tekee vain neljä prosenttia. Alle 10-vuotiaiden lasten äideistä 36 prosenttia koki, että kotiasiat häiritsevät välillä keskittymistä työhön. Kotona asuvien lapsien äideistä 43 prosenttia koki myös laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Kuitenkin jopa 85 prosenttia äideistä koki, että he jaksavat paremmin lasten kanssa, kun käyvät myös työssä. Lue lisää työn ja perheen yhteensovittamisesta Marianne Keyriläisen artikkelista Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla ja Tarja Niemisen artikkelista Kumpi joustaa – työ vai perhe?

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2018, perheet ja työ ja Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018.
Kela, Lapsiperhe-etuustilasto 2018.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Varhaiskasvatus 2018.
Väestöliitto, Perhebarometri 2020, Työ ja perhe ne yhteen soppii? : vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen lapsiperheissä

Äidit ja korona

Koronavirusepidemia on vaikuttanut myös raskaana olevien ja synnyttäjien tilanteeseen. Synnytyssairaalat ovat rajoittaneet tukihenkilöiden pääsyä äitiyspoliklinikkakäynneille, synnytyksiin ja lapsivuodeosastoille. Osa äitiysneuvoloista on rajoittanut puolison osallistumista neuvolakäynneille. Perhe- ja synnytysvalmennukset on siirretty verkkoon.

Tämänhetkisten tietojen valossa näyttää siltä, että naisilla on miehiä pienempi riski sairastua koronavirukseen, eikä raskaana olevilla ole todettu suurempaa riskiä saada vakavaa koronavirustautia kuin muilla samanikäisillä naisilla. Ei ole myöskään näyttöä siitä, että koronavirusinfektion sairastaminen loppuraskauden aikana johtaisi vakaviin seurauksiin.

Aiemmissa koronavirusepidemioissa (SARS, MERS) lasten infektiot ovat olleet harvinaisia ja lieviä. Näin näyttää olevan myös COVID-19-infektion kohdalla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) käynnisti 3–6 kuukauden ikäisten vauvojen perheille suunnatun FinLapset-kyselytutkimuksen juuri ennen koronaviruksen aiheuttamaa poikkeustilannetta. Tutkimuksen tiedonkeruuta jatketaan suunnitellusti, ja se tarjoaa tutkimukseen kutsutuille vauvaperheille mahdollisuuden kertoa hyvinvoinnistaan myös tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Vauvatiedonkeruun 2020 tulokset julkaistaan THL:n sähköisessä tulospalvelussa alkuvuonna 2021.

Koronaepidemia on tuonut uusia haasteita työn ja perheen yhteensovittamiseen. Monet vanhemmat ovat olleet etätöissä ja lapset etäopetuksessa kotona. Perhebarometrin mukaan kolmannes äideistä teki etätöitä vuonna 2018. Säännöllistä etätyötä teki 17 prosenttia äideistä, kun silloin tällöin etätöitä tekevien osuus työllisistä naisista oli 16 prosenttia.

Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL-blogi 29.4.2020, Raskaana korona-aikaan.
Väestöliitto, Perhebarometri 2020, Työ ja perhe ne yhteen soppii? : vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen lapsiperheissä

Tilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: p. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi