Äidit tilastoissa 2013

Vuodesta 1927

Äitienpäivää on vietetty samalla paikalla toukokuun toisena sunnuntaina vuodesta 1927 alkaen. Vuonna 1941 perustettu Väestöliitto ryhtyi järjestämään vuosittain valtakunnallisen äitienpäiväjuhlan. Vuonna 1947 äitienpäivästä tehtiin virallinen liputuspäivä.
Lähde: Yle.fi. Oppiminen. Äitienpäivä, toukokuun 2. sunnuntai.

Suomi paras maa äideille

Maailman äitien tila 2013 -raportin mukaan Suomi on maailman paras maa olla äiti ja Kongon demokraattinen tasavalta kaikkein rankin maa äideille. Pohjoismaat kahmivat ykkössijat, kun taas kymmenen alinta sijoitusta menivät ensimmäistä kertaa yksinomaan Saharan eteläpuolisen Afrikan maille. Raporttiin sisältyvä Äitien indeksi asettaa 176 maata järjestykseen sen mukaan, miten ne ovat onnistuneet ja epäonnistuneet äitien tukemisessa. Lähde: Save the Children - Pelastkaa Lapset -järjestön Surving the First Day : State of the World's Mothers 2013  -raportti.

Viime vuonna syntyi 59 493 lasta

Äidit, jotka asuivat synnytyksen ajankohtana vakinaisesti Suomessa, synnyttivät 59 493 lasta vuonna 2012. Äidiksi tullaan yhä vanhempana. Ensisynnyttäjien keski-ikä nousi edellisvuodesta yhdellä kymmenyksellä 28,5 ikävuoteen. Kaikkien synnyttäneiden keski-ikä pysyi ennallaan ja oli 30,3 vuotta. Suhteellisesti eniten lapsia syntyi Pohjanmaan maakunnissa: Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin 2,37 lasta, Keski-Pohjanmaalla 2,26 ja Etelä-Pohjanmaalla 2,20 lasta naista kohden. Lähde: Tilastokeskus. Syntyneet 2012.

57 lasta syntyi matkalla sairaalaan

Vuonna 2010 vastasyntyneistä lapsista (61 371) 52 prosenttia syntyi yliopistosairaaloissa, 37 prosenttia keskussairaaloissa ja 11 prosenttia muissa sairaaloissa. Joka neljäs lapsi syntyi HYKS:ssä (Kätilöopiston sairaala, Naistenklinikka ja Jorvin sairaala). Sairaaloiden ulkopuolella syntyi 12 suunniteltua ja 81 suunnittelematonta kotisynnytystä. 57 lasta syntyi matkalla sairaalaan. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vastasyntyneet 2010.

466 Ellaa ja 495 Onnia

Ella ja Onni ovat vuonna 2012 syntyneiden lasten suosituimmat etunimet. Ellan sai ensimmäiseksi nimekseen 466 tyttöä ja Onni annettiin etunimeksi 495 pojalle. Ruotsinkielisten tyttöjen suosituin ensimmäinen etunimi oli Ellen ja poikien nimistä suosituin Emil. Ellenin sai nimekseen 42 tyttöä ja Emilin 36 poikaa.
Lähde: Väestörekisterikeskus: Ajankohtaista 19.3.2013 Ella ja Onni vuoden 2012 suosikkinimet.

2 178 kätilöä

Kätilö mm. hoitaa ja avustaa äitiä synnytyksen aikana ja tarkkailee sikiön vointia käytettävissä olevin kliinisin ja teknisin menetelmin. Tilastokeskuksen Työssäkäyntilaston 2010 mukaan mukaan Suomen työllisessä työvoimassa oli 2 178 kätilöä, joista 6 oli miestä. Lähteet: Suomen Kätilöliitto, Kätilön ammatti ja Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2010, Taulukot.

102 845 äitiä sai vanhempainrahaa

Vuoden 2011 aikana vanhempainpäivärahaa sai 102 845 äitiä ja 58 808 isää. Päivärahaa saaneiden äitien määrä väheni hieman ja isien määrä kasvoi 4,3 prosenttia edellisvuodesta. Vanhempainpäivärahapäivistä 92 prosenttia korvattiin äideille. Isille korvattujen päivien osuus on kuitenkin kasvanut hieman vuosittain, samalla kun isien etuuksia on kehitetty. Lähde: Kelan lapsiperhe-etuustilasto 2011.

582 000 lapsiperhettä

Suomessa oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 581 000 lapsiperhettä. Määrä on pienentynyt edellisvuodesta 1 800 perheellä. Pienenemiseen vaikuttavat muun muassa matala syntyvyys, synnytysiän nousu ja ikäluokkien kokojen vaihtelu. Lapsiperheessä asui vuodenvaihteessa kotona keskimäärin 1,83 lasta. Lapsiperheisiin kuuluu 40 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto on edelleen avioparin perhe, joita on 61 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, Perheet 2011.

1 tunti 41 minuuttia lastenhoitoa

Alle 18-vuotiaiden lasten äidit käyttävät selvästi enemmän aikaa lastenhoitoon kuin isät. Äideiltä lastenhoitoon kului keskimäärin 1 tunti 41 minuuttia vuorokaudessa syksyllä 2009, kun isien lastenhoitoaika oli 50 minuuttia. Lähde: Tilastokeskus. Ajankäyttötutkimus, Ajankäytön muutokset 2000-luvulla.

Äitien työllisyysaste 66,4 prosenttia

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2011 alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste oli 66,4 prosenttia. Samanikäisten lasten isistä töissä kävi 89,1 prosenttia. Vuonna 2011 kaikkien 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli 69,9 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto 2011, pääasiallinen toiminta ja ammattiasema.

Äitienpäivän sää

Äitienpäivä sattuu 8.5. ja 14.5. välille. Lämpötilat ovat yleensä jo keväisiä, joskus jopa kesäisiä. Mutta takatalviakin on koettu. Vuonna 2004 oli yksi lämpimimmistä äitienpäivistä viime vuosikymmeninä. Ikimuistoisen takatalvinen äitienpäivä oli 1995, jolloin lunta ja räntää satoi 14.5. pitkin päivää maan etelä- ja länsiosassa. Lunta tuli niin paljon, että maa valkeni kokonaan. Vielä seuraavana aamuna lunta oli Länsi-Suomessa monin paikoin yli 10 cm. Lämpötila kohosi hädin tuskin +5 asteen tienoille.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Äitienpäivän säät.

Valkovuokko – äitienpäivän juhlakukka

Suomessa äitienpäivän perinteisiin juhlakukkiin kuuluu valkovuokko (Anemone nemorosa), joka on etenkin Etelä-Suomessa hyvin yleinen. Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, Kasviatlas, Valkovuokko. >>>

Kymmenesosa kukista

Suomalaiset ostavat kukkansa viikonloppuisin ja sesonkeina kuten äitienpäivinä. Sesongeista suurin on joulu, jonka osuus vuoden kukkamyynnistä on reilu viidennes. Kesäkukkasesonki, koulujen päättäjäisaika, äitienpäivä, pääsiäinen ja ystävänpäivä haukkaavat kakusta kukin noin kymmeneksen. Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry.

Äitienpäivän tilastokoosteen on koonnut Tilastokirjasto: puh. 09 1734 2220, info(at)tilastokeskus.fi


Päivitetty 8.5.2013

Selainversio

Tilastokeskus