Isät tilastoissa 2020

Isät Suomessa

  • Suomessa on runsaat 1,28 miljoonaa isää (15−84-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät).
  • 15−84-vuotiaista miehistä yli puolella, noin 57 prosentilla, on lapsia.
  • 65–84 -vuotiaista miehistä 83 prosenttia on isiä.
  • Miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on keskimäärin 31,6 vuotta.
  • Viime vuonna biologiseksi isäksi tuli ensimmäistä kertaa 18 500 miestä.
  • Yhdellä isällä on keskimäärin 2,25 lasta.
  • Eniten on kahden lapsen isiä, joita on runsaat 559 400.
  • Yhden lapsen isiä on noin 312 600 ja kolmen lapsen isiä noin 271 000.
  • Isiä, joilla 4 lasta tai enemmän, on 10,3 prosenttia isistä.
  • Suomessa on 531 900 isoisää.
  • Alle 18-vuotiaiden lasten isoisiä on 453 700.
  • Isoisien keski-ikä 70,9 vuotta.
  • Isoisien keski-ikä ensimmäisen lapsenlapsen syntyessä on 55,7 vuotta.

Yli 40 prosenttia isistä harrastaa lastensa kanssa liikuntaa

Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia isistä harrastaa lastensa kanssa liikuntaa. Suosittua on myös erilaisissa kulttuuritilaisuuksissa, museoissa ja näyttelyissä käyminen ja urheilukilpailujen katsominen. Isien lastensa kanssa viettämästä vapaa-ajasta voi lukea lisää Riitta Hanifin ja Hannu Pääkkösen Tieto&trendit-artikkelista Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan.

Miesten lapsilukuihanne 2,06 lasta

Väestöliiton perhebarometrissa selvitetään suomalaisten lastensaantitoiveita. Kyselyn mukaan vuonna 2018 keskimääräinen lapsilukuihanne 20–59-vuotiailla suomalaisilla oli 2,17 lasta. Miesten keskimääräinen lapsilukuihanne, 2,06 lasta, oli noin 0,2 lasta pienempi kuin naisilla. Lasten hankinnan suunnittelu vaihteli lapsettomilla miehillä iän mukaan. Kyselyyn vastanneista alle 30-vuotiaista lapsettomista miehistä puolet suunnitteli lasten hankintaa, kun taas 30–34-vuotiaana sitä suunnitteli joka kolmas ja 35–39-vuotiaiden ikäryhmässä joka neljäs lapseton mies. Miehistä viidesosa suunnitteli lasten hankintaa vielä yli 40-vuotiaana.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2019, liitetaulukko 5. miehen iän, lasten määrän ja isien osuuden mukaan 31.12.2019.
Riitta Hanifi ja Hannu Pääkkönen, Tieto&trendit 8.11.2019, Isälle koti ja perhe tärkeintä – lasten kanssa etenkin liikutaan.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos, Tietovuoto, huhtikuu 2019, Mikä selittää lapsettomuutta? ja toukokuu 2018, Suomalaiset haluavat nykyään vähemmän lapsia kuin ennen.

Lapsiperheet

  • Suomessa on runsaat 558 000 lapsiperhettä.
  • Lapsiperheisiin kuuluu 38 prosenttia väestöstä, n. 2,1 miljoonaa henkilöä.
  • Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on 1,84.
  • Yleisin lapsiperhemuoto on eri sukupuolta oleva aviopari ja lapset. Tällaisia perheitä on yli 57 prosenttia lapsiperheistä.
  • Avoparin ja lasten muodostamia perheitä on lapsiperheistä noin viidesosa.
  • Isien ja lasten muodostamia perheitä on hyvin vähän, noin kolme prosenttia kaikista lapsiperheistä.
  • Yksinhuoltajaisiä oli viime vuonna noin 19 000.
  • Saman sukupuolen avioparien ja rekisteröityjen parien lapsiperheitä eli ns. sateenkaariperheitä on noin 840, noin 0,2 prosenttia lapsiperheistä.
  • Kaikista lapsiperheistä noin 9 prosenttia on uusperheitä.

130 000 etä-isää

Noin 130 000 isää asuu eri osoitteessa kuin alle 18-vuotiaat lapsensa. Näistä etä-isistä 47 prosenttia asuu yksin, eli asunnossa ei ole kirjoilla muita. Yksinasuvat etä-isät asuvat muita etä-isiä useammin lähellä eri osoitteessa kirjoilla olevia lapsiaan. Yksinasuvista etä-isistä  65 prosenttia asui samassa kunnassa kuin lapset. Etäisyydellä mitattuna 63 prosenttia asui alle 10 kilometrin päässä lapsistaan. Yli 100 kilometrin etäisyydellä asui 11 prosenttia yksinasuvista etä-isistä, kun kaikkien etä-isien kohdalla osuus oli 18 prosenttia. Lasten vuoroasumista on selvitetty myös Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen lisätutkimuksessa vuonna 2018. Haastatteluun vastanneista miehistä 17 prosentilla oli kahden kodin lapsia, ja naisilla vastaava luku oli 14 prosenttia. Lapsia, jotka asuvat kahdessa kodissa, oli yhteensä noin 110 000.

Lähteet:
Tilastokeskus, Perheet-tilasto 2019 ja uutinen, 22.6.2020, Melkein puolet etä-isistä asuu yksin – ainakin osan aikaa
Laura Lipasti ja Marjut Pietiläinen, Tieto&trendit, Sateenkaariperheiden määrä kasvaa – osa perheistä jää tilastoissa yhä piiloon (11.9.2020).

Isien työllisyys ja perhevapaiden käyttö

  • Lapsiperheiden isien työllisyysaste vuonna 2018 oli 92 prosenttia, lapsettomilla miehillä 77 prosenttia (20–59-vuotiaat miehet).
  • Isien yleisimmät ammattiryhmät vuonna 2017 olivat kuorma-auton ja erikoisajoneuvojen kuljettajat, talonrakentajat ja myyntiedustajat.
  • Vanhempainpäivärahaa sai yli 58 400 isää vuoden 2019 aikana.
  • Keskimääräinen maksettu päiväkorvaus oli noin 83 euroa.
  • Vanhempainpäivärahapäivistä isien osuus oli 10,8 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 2008 oli alle 7 prosenttia ja vuonna 1998 se oli noin 4 prosenttia.
  • Neljännes isistä käyttää kaikki isyysvapaapäivänsä.

Vanhempainrahaa saaneet isät

Vanhempainpäivärahaa vuonna 2019 saaneista isistä 97 prosenttia oli toiminut ammatissa viimeisen viiden vuoden aikana ennen vanhempainpäivärahan hakemista. Heistä 93 prosenttia oli palkansaajia ja 7 prosenttia yrittäjiä. Yleisin ammattiryhmä perhevapaita käyttäneiden isien joukossa oli erityisasiantuntijat, joita oli noin viidesosa päivärahan saajista.

Työn ja perheen yhteensovittaminen

Työn ja perheen yhteensovittaminen on koko 2000-luvun ajan ollut yksi työelämän keskustelluimpia aiheita. Väestöliiton perhebarometrin mukaan noin 40 prosenttia isistä ei tee lainkaan ilta-, yö- tai viikonlopputöitä. Alle 15-vuotiaiden lasten isistä neljä prosenttia on osa-aikaisessa työsuhteessa, kun äideistä osa-aikatyötä tekee 17 prosenttia. Isistä 57 prosenttia tekee vähintään 40-tuntista, eli keskimäärin vähintään kahdeksantuntisia työpäiviä.

Vuoden 2018 työolotutkimuksen mukaan 82 prosenttia miehistä, joilla oli kotitaloudessa asuvia alle 18-vuotiaita lapsia, oli ollut pois työelämästä lasten hoidon vuoksi. Alle 10-vuotiaiden lasten isistä 61 prosenttia oli ollut poissa työstä sairaan lapsen hoidon takia. Alle 10-vuotiaiden lasten isistä 29 prosenttia koki, että kotiasiat häiritsevät välillä keskittymistä työhön. Kotona asuvien lapsien isistä 36 prosenttia koki myös laiminlyövänsä kotiasioita ansiotyön vuoksi. Kuitenkin jopa 74 prosenttia isistä koki, että he jaksavat paremmin lasten kanssa, kun käyvät myös työssä.

Lue lisää työn ja perheen yhteensovittamisesta Marianne Keyriläisen artikkelista Perhevapaan vaikutus naisten urakehitykseen kielteisempi korkeakoulutetuilla ja Tarja Niemisen artikkelista Kumpi joustaa – työ vai perhe?

Isät ja koronaepidemia

Koronaepidemia on tuonut uusia haasteita työn ja perheen yhteensovittamiseen. Monet vanhemmat ovat olleet etätöissä ja lapset etäopetuksessa kotona. Väestöliiton perhebarometrin mukaan jopa 40 prosenttia isistä teki etätöitä säännöllisesti tai silloin tällöin vuonna 2018. Säännöllistä etätyötä teki 15 prosenttia isistä, kun silloin tällöin etätöitä tekevien osuus työllisistä isistä oli 25 prosenttia. Yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisissä ammateissa työskenteli vuonna 2017 yhteensä lähes 155 900 isää, joilla oli alle 18-vuotiaita lapsia. Suurimmat isien osuudet kaikista kriittisen alan työllisistä oli upseereissa (76 %), jarru-, turvalaite- ja vaihdetyöntekijöissä (74 %) ja hankinta- ja jakelujohtajissa (73 %).

Lähteet:
Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus 2018, perheet ja työ ja Digiajan työelämä – työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018.
Kela, Lapsiperhe-etuustilasto 2019 ja Tutkimusblogi, Anneli Miettinen & Miia Saarikallio-Torp, Miten isät käyttävät isyysvapaata? (18.9.2020)
Väestöliitto, Perhebarometri 2020, Työ ja perhe ne yhteen soppii? : vanhemmuuden ja työn yhteensovittaminen lapsiperheissä.

Isät Pohjoismaissa

Islannissa miesten ikä ensimmäisen lapsen syntyessä on Pohjoismaiden matalin. Islannissa tullaan isäksi ensimmäistä kertaa keskimäärin 30,9-vuotiaana, Tanskassa 31,5-vuotiaana, Suomessa 31,6-vuotiaana, Ruotsissa 31,8-vuotiaana ja Norjassa 32-vuotiaana. Kaikkien isäksi tulleiden keski-ikä oli Islannissa 33 vuotta, Suomessa ja Tanskassa 33,5 vuotta, Norjassa 34 vuotta ja Ruotsissa 34,1 vuotta. Pohjoismaissa suhteellisesti eniten yksinhuoltajaisiä, jotka asuvat lasten kanssa, on Tanskassa (4,6 %). Ruotsissa tällaisia lapsiperheitä on 4,2 prosenttia, Norjassa 3,7 prosenttia, Suomessa 3,4 prosenttia ja Islannissa 3,0 prosenttia.

Vanhempainvapaat Pohjoismaissa

Ruotsi oli ensimmäinen Pohjoismaa, jossa isille tarjottiin mahdollisuus käyttää osa vanhempainvapaasta vuonna 1974. Norjassa tämä mahdollisuus otettiin käyttöön vuonna 1978, Islannissa 1981, Tanskassa 1984 ja Suomessa 1985. Kaikissa Pohjoismaissa on käytössä sekä isille korvamerkitty isyysvapaa, että vanhempainvapaa, joka voidaan jakaa isien ja äitien kesken. Tanskassa on käytössä kahden viikon isyysvapaa ja 32 viikkoa, jotka voidaan jakaa vanhempien kesken. Suomessa isyysvapaata on tarjolla yhdeksän viikkoa ja 26 jaettavaa viikkoa. Ruotsissa isille on varattu 13 viikkoa isyysvapaata, jonka lisäksi tarjolla on 43 jaettavaa vanhempainviikkoa. Islannissa saa myös 13 viikkoa isyysvapaata ja 13 viikkoa jaettavaksi. Norjassa puolestaan isille on tarjolla 15 viikkoa vapaata ja 16 jaettavaa viikkoa. Isät käyttävät reilu kymmenen prosenttia kaikesta käytettävissä olevasta vanhempainvapaasta Tanskassa ja Suomessa, verrattuna lähes 30 prosenttiin Islannissa ja Ruotsissa ja 20 prosenttiin Norjassa.

Pohjoismaisen ministerineuvoston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan 60–65 prosenttia isistä oli pitänyt kahdesta viikosta kuukauteen vapaata ja 3–4 prosenttia oli ollut vapaalla yli puoli vuotta. Tutkimuksen mukaan Suomessa oli eniten isiä, jotka eivät pitäneet lainkaan vapaata, ja todennäköisyys sille, että isät eivät pitäisi lainkaan vapaata, oli matalin Tanskassa ja Ruotsissa.

Lähteet:
Ruotsin tilastovirasto SCB, Föräldrars ålder i Sverige ja Barn- och familjestatistik.
Tanskan tilastovirasto Statistics Denmark, The average Dane ja Families.
Norjan tilastovirasto Statistics Norway, Births ja Families and households (Statbank-tietokanta).
Islannin tilastovirasto Statistics Iceland, Family statistics ja Live births by age of father 1981-2019 (tilastotietokanta).
Pohjoismaiden ministerineuvosto, State of Nordic Fathers.

Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu
Lisätietoja: puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi