Joulu tilastojen valossa

Jouluperinteitä

1,5 miljoonaa joulukuusta

Suomalaiskoteihin hankitaan tänäkin vuonna noin 1,5 miljoonaa joulukuusta. Neljä viidestä kuusesta ostetaan erilaisista myyntipisteistä ja arviolta 85 prosenttia tulee kotimaisilta joulupuuviljelmiltä. Kuusia haetaan myös omista metsistä ja tuodaan ulkomailta.

Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2017 noin 64 200 joulupuuta, joista yli puolet (54 %) oli peräisin Puolasta. Joulupuita tuotiin Suomeen myös Ruotsista (41 %) ja Tanskasta (5 %). Tuotujen joulupuiden määrät ovat vaihdelleet viime vuosina. Vuonna 2014 joulupuita tuotiin Suomeen jopa 143 900, kun taas vuonna 2015 niitä tuotiin hieman alle 9 600 kappaletta. Vuosina 2014 ja 2015 valtaosa joulupuista oli peräisin Tanskasta, ja vuonna 2016 suurin tuontimaa oli Ruotsi. Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2017 Suomesta vietiin Venäjälle 1 120 puuta, ja vuonna 2013 Norjaan vietiin 53 puuta.

Lähteet:
Joulupuuseura ry, Suomen joulupuutuotanto, lehdistötiedote 3.12.2018.

Tulli, Uljas-tietokanta, CN-nimeke 06042020.

1,8 miljoonaa joulutähteä

Suomalaisten suosikkijoulukukkia ovat perinteisesti joulutähdet, hyasintit ja ritarinkukat. Kotimaisia joulutähtiä viljellään täksi jouluksi noin 1,8 miljoonaa, hyasintteja noin 2,6 miljoonaa ja ritarinkukkia noin miljoona kappaletta. Muita suosittuja joulukukkia ovat atsalea, jota viljellään vuosittain 200 000 ruukkua ja leikkotulppaani, jonka vuosittaisesta sadosta myydään jouluna vajaa kymmenesosa eli joitain miljoonia tulppaaneja. Muita kotimaisia joulukukkia ovat esimerkiksi jouluruusu ja tulilatva, joita viljellään pienempiä määriä.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry, tiedotteet, 30.11.2018, Kotimaisia joulukukkia miljoonittain.

66 prosenttia suomalaisista lähettää joulukortteja

IRO Researchin Postille toteuttaman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista (66 %) aikoo tänä jouluna postittaa joulukortteja tai -kirjeitä. Vastaajista 17 prosenttia ei aikonut lähettää joulutervehdyksiä lainkaan. Tärkeimpiä syitä joulukorttien lähettämiseen ovat halu ilahduttaa vastaanottajaa (94 %), jouluperinteiden ylläpito (85 %) ja vastavuoroisuus (81 %). Suomalaisista valtaosa (87 %) sai viime jouluna joulukortteja postin välityksellä. Eniten arvostetaan itse askarreltuja kortteja.

Osoitetietojen lähteenä 75 prosenttia suomalaisista käyttää omaa paperista osoitekirjaansa. Vastaajista 29 prosenttia ilmoitti kysyvänsä tietoja osoitepalvelusta. Naisvastaajista joka kolmannes kysyi osoitetietoja omalta äidiltään tai muulta lähipiiriltään.

Lähteet:
Posti, mediatiedotteet, 29.11.2018, Joulukorttien ja pakettien tärkeät lähetyspäivämäärät lähestyvät, 3.12.2018, Tutkimus: arvostetuin joulutervehdys on itse askarreltu joulukortti ja 8.12.2018, Valtaosa suomalaisista sai viime vuonna joulukortin postin kyydissä.

Soitetuimmat joululaulut

Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat viime jouluna eniten yksityisissä radioissa. Joulun 2017 soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen kappale Last Christmas (737 soittokertaa). Joulun toiseksi soitetuin ja samalla soitetuin kotimainen kappale oli Katri Helenan Joulumaa (626 soittokertaa). Kolmantena oli Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (526 soittokertaa) ja neljäntenä John Lennon & Yoko Ono kappaleella Happy Xmas (War Is Over) (524 soittokertaa). Viidenneksi sijoittui Mel & Kim kappaleella Rockin’ Around The Christmas Tree (412 soittokertaa).

Kahdenkymmenen kärkeen mahtui yhdeksän kotimaista kappaletta. Kotimaisen listan toisena oli Haloo Helsingin Joulun kanssas jaan, kolmantena Leevi & The Leavings’in Jossain on kai vielä joulu, neljäntenä Suvi Teräsniskan Hei mummo ja viidentenä Antti Tuiskun Lämmin lumi peittää maan. Gramex on laatinut tilaston radioilta saamiensa soittotietojen perusteella.

Lähde: Gramex ry, Yksityisten radioiden soitetuimmat joululaulut 2017.

Jouluruoka ja -juoma

Rentoa nautiskelua

Suomalaiset nautiskelevat joulupöydässä hyvällä omallatunnolla: kyselytutkimuksen mukaan jouluruokailussa tärkeintä on hyvä ruoka ja herkuttelu, kun taas ruoan keveydellä on merkitystä entistä harvemmalle (18 % vuonna 2017, 27 % vuonna 2015). Valmiiden jouluruokien koetaan helpottavan joulun kiireitä, ja 67 prosenttia suomalaisista aikookin ostaa ainakin osan joulupöydän antimista valmiina.

Yli puolet suomalaisista (58 %) aikoo nauttia jouluaterian alle kuuden hengen seurueessa. Yli kahdeksan hengen seurueessa joulupöytään istuutuu 17 prosenttia suomalaisista, ja kolme prosenttia aikoo syödä jouluaterian yksin.

Lähde: Atria, tiedotteet, 3.12.2018, Tutkimus: Joulupöydässä halutaan herkutella rennommin, mutta perinteet pitävät pintansa – kinkku on edelleen suomalaisten suosikki.

67 miljoonaa kiloa kinkkua

Joulukinkku on monen kyselytutkimuksen mukaan jouluruokien ykkönen. Kinkkua syödään 67 miljoonaa kiloa joka joulu, ja tänä vuonna 7386 prosenttia suomalaisista aikoo syödä jouluna kinkkua.

Kinkun valinnassa tärkeintä suomalaisille on kotimaisuus, ja 83 prosenttia haluaisi kinkkunsa mieluiten suomalaisena. Myös kypsennettävyys ja luuttomuus ovat tärkeitä valintakriteereitä. Yleisimmin kinkku ostetaan raakapakasteena (55 %) tai tuoreena kokonaisena kinkkuna (35 %). Suomalaiset suosivat nyt pienempiä kinkkuja: parhaaksi kooksi arvioitiin 3–5 kilon kinkku (32 % vastaajista). Luuttomia juhlakinkkuja myydään eniten, mutta myös pienet kinkut ja kinkkurullat ovat suosittuja.

Luomukinkkujen kysynnän odotetaan kasvavan tänä jouluna. Suomalaisia luomujoulukinkkuja arvioidaan tulevan tänä jouluna markkinoille vähän yli 120 000 kiloa. Luomun osuus kaikista kotimaisista joulukinkuista on noin 2 prosenttia.

Lähteet:
Atria, tiedotteet, 3.12.2018, Tutkimus: Joulupöydässä halutaan herkutella rennommin, mutta perinteet pitävät pintansa – kinkku on edelleen suomalaisten suosikki.
Lihatiedotus, uutiset, 29.11.2018, Kolme neljästä suomalaisesta aikoo syödä kinkkua joulun aikana.
Lidl Suomi, 21.11.2018, Enemmistö suomalaisista kaipaa vaihtelua perinteiseen jouluruokaan.
Pro Luomu, tiedotteet, 3.12.2018, Luomukinkkujen kysynnän odotetaan kasvavan.

59 prosenttia haluaa vaihtelua perinteiseen joulupöytään

Suomalaiset arvostavat joulupöydässä perinteitä, mutta vaihteluakin kaivataan. Kyselytutkimuksen mukaan 48 prosenttia suomalaisista arvostaa perinteisiä jouluruokia, mutta haluaa niiden lisäksi joulupöytään aina jotain uutta. Kyselyyn vastanneista 40 prosenttia haluaa mahdollisimman perinteisen joulupöydän, kun taas 11 prosenttia on kyllästynyt perinteisiin jouluruokiin tai ei pidä niistä. Vaihtelua joulupöytään haetaan erityisesti kala- ja kasvisruoista. Kalaruokia aikoo lisätä joulupöytään 16 prosenttia ja kasvisruokia 17 prosenttia suomalaisista.

Perinteiset joulun laatikkoruoat ovat pitäneet pintansa jouluruokien keskuudessa. Lanttu- ja porkkanalaatikko katetaan 77 prosenttiin ja perunalaatikko 66 prosenttiin joulupöydistä. Lipeäkalalla sen sijaan aikoo herkutella vain 13 prosenttia suomalaisista. Makeista herkuista suosituimpia ovat joulutortut (76 %), joulupiparit (70 %) ja konvehdit (70 %).

Lähteet:
Lidl Suomi, 21.11.2018, Enemmistö suomalaisista kaipaa vaihtelua perinteiseen jouluruokaan.
Lidl Suomi, 27.11.2018, Lidl selvitti: Nämä ovat joulun suosikkiruoat.

Kaksi miljoonaa litraa punaviiniä

Punaviini on ollut vuodesta toiseen joulupöydän suosikki, ja yksittäisistä tuoteryhmistä sitä myydään Alkossa eniten jouluna. Kahtena joulua edeltävänä viikkona punaviiniä ennakoidaan myytävän noin kaksi miljoonaa litraa, yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavana juhlattomana ajankohtana.

Toinen joulupöytään usein katettava juoma on olut, jonka eri laatuja Alkossa myydään joulun alla 150200 prosenttia juhlatonta jaksoa enemmän. Kuohuviinejä ja samppanjoita myydään arviolta yli 200 prosenttia enemmän joulun aikaan, mutta myös alkoholittomien viinien myynnin ennakoidaan kasvavan noin 180 % normaaliin, juhlattomaan jaksoon verrattuna.

Mausteisten kakkujen, pipareiden ja suklaan kumppaniksi hankitaan usein juomiksi portviiniä (+ 350 %), madeiraa (+260 %) ja sherryä (+120 %).

Lähde: Alko, ajankohtaista, 14.12.2018, Joulu kutsuu ruokapöydän ääreen.

Onko jouluna lunta?

Viime vuonna joulukuu oli Suomessa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta tavanomaista leudompi. Maan itäosassa oli jopa 5–6 astetta tavanomaista leudompaa. Sateita tuli erityisesti maan etelä- ja keskiosassa, ja etenkin Kainuussa runsas lumentulo aiheutti tykkylumivahinkoja.

Yleensä jouluna on lunta pohjoisessa lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut vuosina 1972, 1992, 2000, 2006, 2007 ja 2013. Lue lisää joulunajan säistä.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2017.

Joulukauppa

Joulumenoihin 580 euroa aikuista kohden

Suomalaiset arvioivat käyttävänsä joululahjoihin ja muihin jouluhankintoihin tänä vuonna keskimäärin 580 euroa aikuista kohden. Viime vuonna vastaava summa oli noin sata euroa vähemmän. Joululahjoihin aiotaan tänä vuonna käyttää 340 euroa ja muihin joulukuluihin 240 euroa. Jouluhankinnat aiotaan rahoittaa enimmäkseen palkkatuloilla, veronpalautuksilla ja säästöillä. Luottokortilla tai kulutusluotoilla joulua suunnittelee rahoittavansa alle joka kymmenes. Suklaa ja muut makeiset, lelut ja kirjat ovat edelleen suosituimpia joululahjoja. Myös aineettomat lahjat ovat suosittuja lähes joka viides suunnittelee antavansa lahjaksi yhteistä aikaa tai tekemistä.

Lähde: Nordea, lehdistötiedote 7.12.2018, Joulumieltä joulubudjeteissa – suunnitellut joulubudjetit kasvussa ja aineettomat lahjat suosiossa.

890 miljoonan euron joulusesonki

Vähittäiskaupan joulusesonki on joulukuussa, jolloin liikevaihto on noin 26 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Joulukauppa keskittyy edelleen lähes täysin joulukuulle, vaikka viime vuosina marraskuun merkitys on alkanut hieman kasvaa Black Friday -kampanjoiden myötä. Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti viime joulukuussa oli lähes 4,8 miljardia euroa, eli noin 1 030 euroa jokaista Suomessa asuvaa vähintään 15-vuotiasta kohden. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli noin 890 miljoonaa euroa.

Joulukuun myynnin merkitys on erityisen suuri tavaratalokaupassa ja erikoiskaupan aloilla. Esimerkiksi kellojen, korujen ja kirjojen myynti on joulukuussa noin 120 prosenttia suurempaa kuin muina kuukausina. Myös kodintekniikka (+62 %) sekä lelut, pelit, lahjatavarat ja askartelutarvikkeet (+49 %) käyvät kaupaksi joulukuussa selkeästi muuta vuotta paremmin.

Lähde: Kaupan liitto, 12.11.2018, Joulukaupan eurot kerätään joulukuussa, vaikka Black Friday kasvattaa marraskuun myyntiä.

230 miljoonalla eurolla joululahjoja verkosta

PostNordin joulukauppaennusteen mukaan suomalaiset ostavat tänä vuonna joululahjoja verkosta noin 230 miljoonalla eurolla. Suomalaisista joka kolmas aikoo tehdä jouluostoksia verkkokaupoista, kun muualla Pohjoismaissa joka toinen jouluostoksia tekevistä ostaa joululahjoja verkosta. Eniten verkosta tilataan jouluksi vaatteita, kirjoja ja viihde-elektroniikkaa.

Lähde: PostNord, tiedote 10.12.2018, Joka kolmas suomalainen aikoo tehdä jouluostoksia verkossa.

Suomalaiset antavat keskimäärin 6 joululahjaa

Joulua viettävät suomalaiset antavat keskimäärin 6 joululahjaa. Lahjatoiveista suosituimpia ovat kulttuurituotteet, kuten CD-levyt, kirjat ja videopelit (26 %) ja hyvinvointipalvelut, kuten hieronnat (24 %). Vastaajista 30 prosenttia ei toivo mitään tiettyä lahjaa, ja yllätyslahjat ovat mieluisia 69 prosentille.

Lähde: YouGov, uutinen 12.12.2018, Sitä saa, mitä toivoo.

Suomessa kulutetaan maltillisesti

Suomessa joulunajan kulutus on muihin maihin verrattuna maltillista. Kulutus oli viime jouluna noin 12 prosenttia kotitalouden kokonaistuloista, ja tänä vuonna vastaava luku on pienentynyt 11 prosenttiin. Suomen ohella muita joulukulutuksen suhteen säästeliäitä maita ovat Tanska (13 %), Saksa (10 %) ja Alankomaat (10 %). Suurin osuus kokonaistuloista jouluun kulutetaan Meksikossa (48 %), Brasiliassa (38 %), Romaniassa (29 %) ja Bulgariassa (25 %).

Lähde: Ferratum, Joulubarometri 2018.

Suomalaiset mielestään käytännöllisiä ja harkitsevia joulukuluttajia

Suomalaiset pitävät itseään käytännöllisinä (57 %), harkitsevina (54 %) ja hintatietoisina (41 %) joulunajan kuluttajina. Reilu kolmannes suomalaisista (37 %) arvioi kotimaisten tuotteiden ja palveluiden osuuden jouluhankinnoista olevan yli puolet. Kotimaisuutta arvostetaan, sillä yli 90 prosenttia pitää kotimaisen tuotteen valitsemista vastuullisena tekona.

Lähde: Suomalaisen Työn Liitto, tiedotteet, 14.12.2018, Tutkimus: suomalaiset ovat mielestään käytännöllisiä joulukuluttajia.

Eettinen joulu

42 prosenttia osallistuu jouluna hyväntekeväisyyteen

YouGovin tekemän selvityksen mukaan joka kolmas (34 %) joulua viettävä suomalainen lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen jouluna, ja 8 prosenttia käyttää jouluna aikaansa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekemällä. Yhteensä 42 prosenttia suomalaisista siis osallistuu hyväntekeväisyyteen jouluna.

Lähde: YouGov, uutinen 17.12.2018, Joulu kuuluu myös sairaille, varattomille ja kodittomille.

28 000 ruokalahjakorttia

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Punainen Risti ja Yle järjestävät Hyvä Joulumieli -keräyksen tänä vuonna jo 22. kerran. Keräys alkoi 22.11.2018 ja jatkuu jouluaattoon asti. Tämän vuoden keräystavoite on 2 miljoonaa euroa, jonka avulla jaetaan 70 euron arvoisia lahjakortteja 28 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu jo lähes 260 500 perhettä.

Lähteet:
Hyvä joulumieli -keräys, Tietoa keräyksestä.

Suomen Punainen Risti, Hyvä Joulumieli -keräys.

130 joulupataa

Pelastusarmeijan Joulupata-keräys on järjestetty Suomessa vuodesta 1906 alkaen. Tänä vuonna patoja on 130 kappaletta 25 paikkakunnalla ympäri Suomea. Padat ovat kaduilla 14.–22.12.2018 (joillakin paikkakunnilla jouluaattoon asti), minkä lisäksi lahjoituksia voi tehdä verkossa, mobiilisti ja tilisiirroilla. Lahjoituksista saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina vähäosaisille lapsiperheille ja muille vähävaraisille ja syrjäytymisvaarassa oleville eri puolella Suomea. Vuoden 2017 joulupatatuotto oli 930 000 euroa, ja tämän vuoden keräystavoitteena on miljoona euroa.

Lähteet:
Pelastusarmeija, Tietoa keräyksestä ja lehdistötiedote 11.12.2018, Pelastusarmeijan ainutlaatuinen Joulupata-keräys alkaa 14.12.2018.

Verenluovutus on korvaamaton joululahja

Monella verenluovuttajalla on perinteenä käynti Veripalvelussa juuri joulunpyhien alla. Verenluovutuksia tarvitaan kuitenkin joka viikko noin 4000 – niin ennen joulua kuin joulun jälkeen, myös joulun, uudenvuoden ja loppiaisen välipäivinä. Punasolut säilyvät käyttökelpoisina pari viikkoa, mutta verihiutaleet ainoastaan viisi vuorokautta luovutuksesta. Vuosittain arviolta 50 000 potilasta saa Suomessa hoitoa verivalmisteilla. Verivalmisteita tarvitaan muun muassa leikkaus- ja syöpäpotilaiden hoidossa, onnettomuuksien uhreille sekä keskosvauvoille.

Lähteet:
Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, uutinen 27.11.2018, Luovuttajia tarvitaan – varmista että lahjasi on oikeaan aikaan perillä.

STT Info 10.12.2018, Joulunpyhät haasteellisimmat vuosiin – verenluovuttajia tarvitaan ennen joulua ja 17.12.2018, Joulunpyhät haasteellisimmat vuosiin – verenluovuttajia tarvitaan joulun jälkeen.

Joulukuun matkat

2,1 miljoonaa vapaa-ajan matkaa kotimaahan, 650 000 ulkomaille

Suomalaiset tekivät joulukuussa 2017 yhteensä 2,1 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, joiden aikana yövyttiin vähintään kerran. Noin 1,6 miljoonassa näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.

Ulkomaille tehtiin vapaa-ajan matkoja viime joulukuussa noin 650 000, joista lähialueille Baltiaan ja Pohjoismaihin suuntautui 60 prosenttia, muualle Eurooppaan 29 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle 10 prosenttia. Suosituimmat matkustuskohteet joulukuussa olivat Viro, minne suuntautui 220 000 matkaa, sekä Ruotsi, minne suuntautui 150 000 matkaa.

Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu.

318 000 ulkomaalaista matkailijaa

Ulkomaalaisia matkailijoita saapui Suomen majoitusliikkeisiin yhteensä lähes 318 000 joulukuussa 2017 ja yöpymisiä kirjattiin yhteensä lähes 737 000. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapui Britanniasta (65 000) ja Venäjältä (40 000).

Jopa puolet ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin Lapin majoitusliikkeissä. Joulukuun yöpymiset ovatkin kasvaneet vauhdikkaasti viime vuosikymmeninä. Lapissa oli esimerkiksi vuoden 2010 joulukuussa noin 182 000 ulkomaisten matkailijoiden yöpymistä, kun viime vuonna luku ylitti 370 000. Joulukuun osuus Lapin koko vuoden yöpymisistä on kasvanut muutamalla prosentilla kuluvan vuosikymmenen aikana, mutta vuodesta 1995 lähtien osuus on kasvanut 11 prosentista peräti 25 prosenttiin.

Lähteet:
Tilastokeskus, Majoitustilasto.
Tilastokeskus, Tieto&trendit, Juha-Pekka Konttinen, Yltääkö Lapin joulumatkailu uuteen ennätykseen?

Joulutilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi

Päivitetty 18.12.2018