Joulu tilastojen valossa 2020

Jouluperinteitä

1,4 miljoonaa joulukuusta

Suomalaiskoteihin hankitaan tulevana jouluna noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Suomessa joulukuusiksi kasvatettuja on näistä vajaa miljoona. Omasta metsästä haetaan Joulupuuseuran arvion mukaan noin 300 000 puuta. Joulupuuseura arvioi, että ulkomailta tuodaan noin 150 000 puuta.

Tullin tietojen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2019 yhteensä 61 500 joulupuuta. Näistä suurin osa oli peräisin Tanskasta (79 %) ja Puolasta (16 %). Joulupuita tuotiin Suomeen myös Alankomaista, Saksasta ja Ruotsista. Joulupuiden vienti Suomesta muihin maihin on vähäistä. Vuonna 2019 Suomesta vietiin lähes 1 300 puuta Venäjälle.

Lähteet:
Joulupuuseura ry, Suomen joulupuutuotanto, lehdistötiedote 30.11.2020.
Tulli, Uljas-tietokanta, joulupuiden tuonti 2019 ja joulupuiden vienti 2019 (CN-nimeke 06042020).

2,5 miljoonaa hyasinttia

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Suomen kasvihuoneissa kasvatettiin vuonna 2019 noin 2,5 miljoonaa hyasinttia, 1,5 miljoonaa ritarinkukkaa ja 1,5 miljoonaa joulutähteä. Kauppapuutarhaliitto arvioi koko joulukukkasesongin arvoksi noin sata miljoonaa euroa. Noin 70 prosenttia kotitalouksista hankkii kukkia joko omaksi ilokseen tai joulutervehdyksiin muille. Plantagenin kyselytutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista aikoo hankkia joko aidon kuusen tai tekokuusen jouluksi. Kyselyssä suosituimmiksi joulukukiksi nousivat joulutähti (26 %), hyasintti (21 %) ja amaryllis/ritarinkukka (14 %).

Lähteet:
Luonnonvarakeskus, Puutarhatilastot 2019, Koristekasvituotanto kasvihuoneissa.
Kauppapuutarhaliitto ry, Ajankohtaista, 4.12.2020, Joulun kukat ovat jo matkalla.
Plantagen, Joulun 2020 kasvit – klassikoita uusissa väreissä ja muodoissa.

Joulunviettosuunnitelmat korona-aikana

Tänä vuonna moni aikoo muuttaa joulunviettosuunnitelmiaan koronatilanteen vuoksi. Marras–joulukuun vaihteessa kerätyn HS-gallupin mukaan yli neljännes suomalaisista (28 %) on muuttanut joulunviettosuunnitelmiaan koronaviruksen takia. Seitsemän prosenttia vastaajista ei osannut sanoa, muuttuvatko suunnitelmat vai eivät. Suunnitelmiaan muuttaneista 51 prosenttia aikoi jättää tänä jouluna vierailut sukulaisten tai ystävien luona väliin, ja 34 prosentin kotiin ei ole tulossa jouluvieraita. Tavanomaista vähemmän vieraita saapuu 29 prosentille joulusuunnitelmiaan muuttaneista vastaajista.

Lähde: Helsingin Sanomat, 7.12.2020, Valtaosa suomalaisista sanoo noudattavansa rajoituksia, korona­virus on muuttanut joka neljännen joulu­suunnitelmia

80 prosenttia suomalaisista lähettää joulutervehdyksen

Postin teettämän kyselyn mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista aikoo lähettää joulutervehdyksen tänä vuonna. Lähes kaikki joulutervehdyksiä lähettävät kertoivat kyselyssä motiivikseen vastaanottajan ilahduttamisen (94 %). Vastaajista 81 prosenttia näki joulutervehdykset perinteenä, jota halutaan ylläpitää. Joulutervehdyksillä halutaan tutkimuksen mukaan ilahduttaa laajasti perhettä, sukua ja lähipiiriä. Eniten tervehdyksiä aiotaan lähettää sisaruksille ja serkuille sekä tädeille, enoille tai sedille.

Lähde: Posti, tiedotteet, 2.12.2020, Tutkimus: 80% suomalaisista muistaa toisiaan joulutervehdyksillä.

Joululauluja ja -konsertteja

Tekijänoikeusjärjestö Gramex selvitti, mitkä joululaulut soivat jouluna 2018 eniten yksityisissä radioissa. Soitetuin joululaulu oli Wham!-yhtyeen Last Christmas (904 soittokertaa). Toiseksi soitetuin joulukappale oli Mariah Careyn All I Want For Christmas Is You (730 soittokertaa) ja kolmannella sijalla John Lennon & Yoko Ono kappaleella Happy Xmas (War Is Over) (577 soittokertaa). Joulun neljänneksi soitetuin ja samalla soitetuin kotimainen kappale oli Haloo Helsinki! -yhtyeen kappale Joulun kanssas jaan (555 soittokertaa). Viidenneksi sijoittui Katri Helenan Joulumaa 554 soittokerralla.

Kahdenkymmenen kärkeen mahtui kuusi kotimaista kappaletta. Kotimaisen listan kolmantena oli Leevi & The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu, neljäntenä Suvi Teräsniskan Hei mummo, viidentenä Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen ja kuudentena Laura Voutilaisen Kun joulupukki suukon sai. Gramex on laatinut tilaston radioilta saamiensa soittotietojen perusteella.

Tilastokeskuksen vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan joulukonserteissa käymisestä on tullut entistä suositumpaa. Vuonna 2017 joulumusiikin konserteissa kertoi käyneensä 18 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.

Lähteet:
Gramex ry, Ulkomaiset joulun soitetuimpien kärjessä.
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen, Eri tyyppisissä konserteissa käyminen.

Kauneimpia joululauluja verkossa ja ulkoilmassa

Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia järjestetään tänä jouluna 48. kerran. Viime vuonna keräyskampanja keräsi historiansa parhaan tuloksen, 1 165 000 euroa. Koronaepidemian takia suositellaan monia vaihtoehtoisia järjestämistapoja kuten ulkoilma- ja drive in -tapahtumia. Läheiselleen on myös mahdollista tilata laulava joulutervehdys. Monet seurakunnat järjestävät laulutilaisuuden virtuaalisesti. Lisäksi joululauluja pääsee laulamaan verkkokaraokena Lähetysseuran sivuilla vuorokauden ympäri. Viime vuonna suosituimmaksi joululauluksi äänestettiin Sakari Topeliuksen Varpunen jouluaamuna. Toiseksi nousi Pekka Simojoen Tulkoon joulu ja kolmannella sijalla oli Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen.

Lähteet: Suomen lähetysseura, uutinen, 29.10.2020, Lauletaanko tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja?, uutinen, 17.1.2020, 15 000 osallistui äänestykseen kauneimmasta joululaulusta – Varpunen jouluaamuna nousi suosikiksi ja Kauneimmat joululaulut,16.11.2020, 10 tapaa laulaa turvallisesti Kauneimpia Joululauluja.

Jouluruoka ja -juoma

75 prosentissa kodeista syödään kinkkua

Lihatiedotuksen teettämän joulukinkun ostoaikomuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan 75 prosenttia suomalaisista kotitalouksista ostaa joulukinkun. Kinkun hankkivista kotitalouksista 87 prosenttia valitsee kotimaisen kinkun. Ulkomainen kinkku hankitaan kahteen prosenttiin talouksista. Kolmannes kinkun hankkivista talouksista ostaisi luomukinkun, jos se olisi mahdollista. Kinkun sijaan syödään useimmiten kalkkunaa, kalaa, riistaa, seitankinkkua, kasviksia, tofua tai muuta lihaa. Kinkkua syödään joka joulu 67 miljoonaa kiloa.

Pro Luomun arvion mukaan markkinoille tulee tänä jouluna noin 125 000 kiloa kotimaista luomukinkkua. Viime vuonna luomukinkkuja oli tarjolla 90 000 kiloa, mikä johtui suurelta osin saatavuusongelmista. Päivittäistavarakaupan ketjujen mukaan luomukinkut todennäköisesti myydään siitä huolimatta tänäkin vuonna loppuun. Kuluttajilta kysyttäessä tärkein luomun ostamisen syy on puhtaus. Myös hyvää makua, ympäristöystävällisyyttä ja eläinten hyvinvointia arvostetaan korkealle.

Lähteet:
Lihatiedotus, uutiset, 27.11.2020, Kotimainen kinkku on joulun kunkku.
Pro Luomu, uutiset, 24.11.2020, Luomukinkulla vakiintunut paikka joulupöydässä.

Graavikala käy kaupaksi joulukuussa, myös valmisruokia ostetaan

Lidlin vuonna 2018 tekemän joulututkimuksen mukaan suomalaiset ostavat joulukuussa graavikalaa 2,5 kertaa enemmän kuin muina kuukausina keskimäärin. Kaikesta vuoden aikana myydystä graavikalasta viidesosa tekee kauppansa joulukuussa. Suomalaiset maistelevat mielellään myös eri tavoin maustettuja graavikaloja. Tutkimuksen mukaan graavikala on kinkun jälkeen suomalaisten joulupöytien suosituin pääruokalaji. Se kuuluu joulupöytään 64 prosentilla kyselyyn vastanneista. Myös mätiä ostetaan selvästi eniten joulukuussa. Peräti 70 prosenttia koko vuoden mädistä myydään joulukuussa, ja joulukuussa myydystä mädistä lähes 60 prosenttia ostetaan joulua edeltävällä viikolla.

Foodwestin Jouluruokatutkimuksen (2018) mukaan jouluruokien valmistuksessa tyypillisintä on tehdä osa ruuista itse ja ostaa osa valmiina. Itse tekemistä suosii 16 prosenttia vastaajista. Kymmenen vuoden takaisesta tutkimuksesta itse tekemisen osuus on hieman vähentynyt. Tuolloin jopa 23 prosenttia teki kaikki ruoat mielellään itse. Merkittävin syy ostaa jouluruokia valmiina on niiden työläys itsetehtynä. Neljännes vastaajista koki, että valmiina ostettuna ruoat tulevat jopa halvemmiksi. Tällainen ajattelu on kasvanut vuosi vuodelta. Vastaava osuus koki valmiina ostetut myös paremman makuisiksi.

Lidlin kyselytutkimukseen vastanneista jopa 88 prosenttia oli sitä mieltä, ettei joulupöydän tarvitse olla terveellinen. Perinteistä joulupöytää arvostaa 51 prosenttia vastaajista. Vastanneista 14 prosenttia aikoo lisätä joulupöytäänsä kasvista, ja 5 prosenttia vegaanisia ruokia.

Lähteet:
Lidl Suomi, 17.12.2019, Mitä kaupasta ostetaan juuri nyt? Graavikalasta viidennes ja mädistä 70 % myydään joulukuussa ja 17.12.2020, Lidlin joulututkimus - suomalainen ei halua terveellistä joulupöytää.
Atria, 28.10.2019, Jouluksi kauppaan ensimmäinen erä Atrian Vapaan Possun joulukinkkuja.

Jouluruoka luo joulutunnelman

Ruoan maahantuontiyritys Lejoksen toteuttamassa Joulu on sun -tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten joulunviettoon ja joulun ajan ruokailuun liittyviä merkityksiä ja mieltymyksiä. Tulokset osoittavat, että joulutunnelman suomalaisille tekee jouluruoka, ja se menee jopa perheen ja ystävien kanssa yhdessä vietetyn ajan edelle. Neljä viidestä vastaajasta piti jouluruokaa tärkeimpänä joulutunnelman luojana. Kinkun jälkeen suosituimmat joulupöydän ruoat ovat juureslaatikot (43 %), riisipuuro (28 %), joulutortut (22 %) sekä graavilohi ja muut graavikalat (19 %). Lihaa välttäville vastaajille juureslaatikot olivat kuitenkin eniten joulutunnelmaa tuova ruokalaji. Vanhemmille ikäpolville merkittävämpiä jouluruokia ovat perinteiset lämpimät ruoat ja suolaiset herkut, mutta nuoret nostavat yhä enemmässä määrin makeat leivonnaiset, jälkiruoat, suklaat ja konvehdit isompaan rooliin joulun ruokailussa.

Lähde: MTV Uutiset, 15.11.2020, Tutkimus paljasti: Jouluruoka on suomalaisille jopa perheen kanssa vietettyä aikaa tärkeämpää – tässä ovat joulupöydän ehdottomat ykköset.

Oluen ja punaviinin myynti kaksinkertaistuu jouluna

Joulu on Alkossa vuoden kiireisin sesonki, jolloin myynti yli kaksinkertaistuu normaaliin talvijaksoon verrattuna. Punaviini on joulupöydän kestosuosikki ja tuoteryhmistä punaviiniä myydään Alkossa eniten jouluna. Punaviiniä ennakoidaan myytävän yli kaksi miljoonaa litraa, kun normaalisti punaviiniä myydään miljoona litraa. Toinen joulun vakioruokajuoma on olut, jonka kysyntä kaksinkertaistuu. Jouluna arvostetaan myös raikkautta ja keveyttä, jolloin valitaan alkoholiton vaihtoehto, kuohu-, rosee- tai valkoviini. Kuohuviinejä ja samppanjoita myydään lähes nelinkertaisesti enemmän joulun aikaan. Alkoholittomien viinien myynnin ennakoidaan kasvavan lähes kaksinkertaiseksi normaaliin myyntiin verrattuna. Pienten pullokokojen kysynnän kasvu jatkuu joulusesongissakin.

Lähde: Alko, ajankohtaista, 8.12.2020, Punaviini joulupöydän ikisuosikki. Olut seuraa hyvänä kakkosena.

Onko jouluna lunta?

Lauhat ja kosteat tuulet hallitsivat joulukuun säätä. Joulukuu oli viitisen astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu oli Etelä- ja Länsi-Suomessa laajalti lumeton, kun taas pohjoisessa lunta oli paikoin ennätyksellisen paljon. Sodankylän Tähtelässä lunta oli jouluaattona lunta yli 74 cm, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin sääaseman yli 100-vuotisen havaintohistorian aikana. Vuotson kylässä lunta oli vielä enemmän, 88 cm. Etelä-Suomessa oli jouluna plusasteista, pohjoisempana oli heikkoa pakkasta. Sää oli pilvinen, ja jouluyön sekä joulupäivän kuluessa sadealue liikkui maamme yli pohjoiseen.

Tyypillisesti jouluna on lunta pohjoisessa lähes 40 senttiä, Keski-Suomessa noin 30 senttiä ja Etelä-Suomessa 5–10 senttiä. Hyvin vähälumisia jouluja on ollut vuosina 1972, 1992, 2000 ja 2013. Tällä vuosituhannella runsasluminen joulu on ollut vain vuonna 2010.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, joulukuun kuukausikatsaus 2019 ja Joulunajan säät.

Joulukauppa

Joulumenoarviot vaihtelevat

Nordean kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset aikovat tänä vuonna käyttää jouluhankintoihin keskimäärin 531 euroa aikuista kohden, lähes yhtä paljon kuin viime vuonna. Joululahjoihin aiotaan käyttää 327 euroa ja joulunviettoon 204 euroa. Suosituimpia lahjoja ovat edelleen makeiset, vaatteet, lelut, kirjat ja lahjakortit. Elokuva-, teatteri- ja konserttilippujen ostaminen tapahtumiin on merkittävästi vähentynyt viime vuodesta. Korona vaikuttaa tänä vuonna voimakkaasti ostostapoihin, vain reilu kolmannes ilmoitti tekevänsä jouluostoksensa kuten tavallisesti.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan suomalaisten joulubudjetti on keskimäärin 470 euroa. Lapsettomien joulubudjetti on keskimäärin 410 euroa ja lapsiperheiden 640 euroa. Noin joka kuudennella joulubudjetti pienenee viime vuoteen nähden, keskimäärin yli 260 euroa. Joululahjat aiotaan hankkia useammin verkosta viime vuoteen verrattuna, 42 prosenttia kyselyyn vastanneista aikoo käyttää verkkokauppoja. Myös itsetehtyjen lahjojen ostaminen on suositumpaa. Noin joka kuudes ei aio hankkia joululahjoja lainkaan.

Postin tutkimuksen mukaan yli 2,5 miljoonaa eli 57 prosenttia suomalaista tekee verkkokauppaostoksia. Ostosajankohdan vapaus, turvallisuus ja väenpaljouden välttely sekä helppous ja ajansäästö ovat tärkeimpiä syitä verkko-ostosten suosimiseen. Postin joulun aikaan toimittamien pakettien määrä on noussut kaikkien aikojen suurimmaksi. Paketteja on toimitettu 22.12.2020 mennessä jo yli seitsemän miljoonaa kappaletta neljän viikon aikana. Määrä on puolitoistakertainen verrattuna toissavuoden vastaavaan ajankohtaan.

Lähteet:
Nordea, uutiset ja lehdistötiedotteet, 8.12.2020, Nordean kyselytutkimus: Korona ei ole vaikuttanut suomalaisten joulubudjettiin.
LähiTapiola, uutinen, 4.12.2020, Koronajouluna suomalaiset hankkivat lahjansa verkkokaupasta tai supermarketista – noin joka kuudennella joulubudjetti pienenee.
Posti, tiedotteet, 3.12.2020, Tutkimus: Yli kaksi ja puoli miljoonaa suomalaista ostaa joululahjansa verkosta ja 22.12.2020, Postin toimittamien pakettien määrä kaikkien aikojen suurin – yli 7 miljoonaa 4 viikossa.

690 miljoonan euron joulusesonki

Vähittäiskaupan joulusesonki on joulukuussa, jolloin liikevaihto oli viime vuonna keskimäärin 17 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Joulukuun merkitys sesonkina on kuitenkin pienentynyt viime vuosina. Joulusesonki keskittyy edelleen joulukuuhun, mutta viime vuosina myös marraskuun merkitys on kasvanut Black Friday -ilmiön myötä. Sesongin katsotaankin alkavan itsenäisyyspäivän sijaan nykyään Black Friday -kampanjoista. Koko vähittäiskaupan arvonlisäverollinen myynti viime joulukuussa oli lähes 4,8 miljardia euroa, eli noin 1 049 euroa jokaista Suomessa asuvaa 15–85-vuotiasta kohden. Joulusesongin tuoma myynnin lisäys kuukausikeskiarvon päälle oli noin 690 miljoonaa euroa. Joulukuun myynnin merkitys on erityisen suuri tavaratalokaupassa ja monilla erikoiskaupan aloilla. Esimerkiksi kultasepänliikkeiden myynti yli tuplaantuu joulukuussa keskimääräiseen kuukausimyyntiin verrattuna. Tälle joululle odotetaan kasvua etenkin digikaupan myynnissä.

Lähteet:
Kaupan liitto, Joulukauppa 2020 ja tiedote, 12.11.2020, Tulossa kaikkien aikojen digijoulu.
Tilastokeskus, Kaupan liikevaihtokuvaaja.

Suosituimpia joululahjoja pelit, pelikonsolit, urheilukellot ja robottipölynimurit

Hintavertailupalvelu Hintaopas ennustaa joulun suosituimmiksi lahjatuotteiksi pelejä ja pelikonsoleita, urheilukelloja ja robottipölynimureita. Lähes puolet suomalaisista aikoo suosia tämän vuoden jouluostoksissa suomalaisia kauppoja, tuotteita ja palveluita. Yleisin ajankohta ostaa lahjat on joulukuun alkupuolella, toiseksi yleisin 1–2 kuukautta ennen joulua. Viime vuonna suosituin jouluostospäivä Hintaoppaassa oli 15. joulukuuta. Hintaoppaan kyselyyn vastanneista 29 prosenttia aikoi ostaa ainakin osan joululahjoista vasta joulun jälkeisistä alennusmyynneistä.

Lähde: Hintaopas.fi, tiedote 14.12.2020. Tutkimus: Suomalaiset ostavat pukinkonttiin tänä vuonna kotimaista - kolmannes ostaa lahjat vasta joulun jälkeen.

Joulukuun matkat

Koronapandemian vuoksi joulun matkailu jäänee vähäiseksi. HS-Gallupin mukaan aikeitaan koronaviruksen takia muuttaneista kolmasosa (33 %) jättää matkustamatta tänä jouluna Suomessa. Ulkomaanmatka jää väliin 28 prosentilla.

Viime vuoden joulukuussa vielä matkailtiin vailla koronahuolia. Suomalaiset tekivät joulukuussa 2019 yhteensä 2,3 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, joiden aikana yövyttiin vähintään kerran. Noin 1,7 miljoonassa näistä matkoista majoituttiin ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa. Ulkomaille tehtiin vapaa-ajan matkoja viime joulukuussa noin 670 000.

Ulkomaalaisia matkailijoita saapui joulukuussa 2019 Suomen majoitusliikkeisiin yhteensä yli 337 000, ja yöpymisiä kirjattiin yhteensä lähes 787 000. Eniten ulkomaalaisia matkailijoita saapui Britanniasta (60 000) ja Venäjältä (37 000).

Joulukuu oli vilkasta aikaa vuokramökkimarkkinoilla. Viime vuonna joulukuu oli ulkomaisten keskuudessa toiseksi suosituin kuukausi, jolloin vuokramökkiyöpymisiä oli yli 81 000. Kotimaisia yöpymisiä vuokramökeissä oli joulukuussa yli 185 000, kuitenkin vähemmän kuin helmi–huhtikuussa ja kesä–heinäkuussa. Vuokramökkien keskihinnat olivat korkeimmillaan joulukuussa, jolloin keskimääräinen mökkivuorokausi maksoi 144,98 euroa.

Lähteet:
Helsingin Sanomat, 7.12.2020, Valtaosa suomalaisista sanoo noudattavansa rajoituksia, korona­virus on muuttanut joka neljännen joulu­suunnitelmia.
Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu, Majoitustilasto ja Vuokramökkitilasto.

Eettinen joulu

Jouluna tehdään hyvää lahjoittamalla rahaa ja tavaraa

Postin ja IRO Researchin vuonna 2019 tehdyn kyselytutkimukseen vastanneista 60 prosenttia aikoi osallistua jouluna hyväntekeväisyyteen. Suosituin hyväntekeväisyyden muoto on rahan tai tavaran lahjoittaminen (31 %) ja toiseksi suosituin hyväntekeväisyysjärjestöjen joulukorttien ostaminen (27 %). Vastaajista 21 prosenttia aikoi tehdä muuta hyväntekeväisyyttä tukevaa toimintaa, ja 9 prosenttia aikoi ostaa joululahjaksi hyväntekeväisyysjärjestöjen tuotteita tai palveluita. YouGovin tekemän selvityksen mukaan 29 prosenttia suomalaisista antaa jouluna rahaa hyväntekeväisyyteen, ja joka kymmenes (10 %) käyttää aikaansa hyväntekeväisyyteen esimerkiksi vapaaehtoistyötä tekemällä.

Lähteet:
Posti, mediatiedotteet, 3.12.2019, Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo.
YouGov, uutinen 17.12.2019, Suomalaiset ja joululahjat.

Vähävaraisille perheille yli 1,7 miljoonaa euroa ja joulupadoilla kerättiin miljoona euroa

Suomessa vähävaraisissa perheissä elää jopa 120 000 lasta. Pelastakaa Lapset -järjestön joulukeräys auttaa kotimaan köyhiä ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Vuoden 2019 keräys tuotti ennätykselliset yli 1,7 miljoonaa euroa. Joulukeräyksen tuotoilla tuetaan lapsia muun muassa opiskelussa ja harrastuksissa.

Pelastusarmeijan Joulupata-keräys on järjestetty Suomessa vuodesta 1906 alkaen. Keräyksen tuotoilla on autettu kotimaan vähäosaisia lapsiperheitä ja muita vähävaraisia ihmisiä. Vuonna 2019 patakeräys tuotti miljoona euroa. Joulupatoja oli 25 paikkakunnalla yhteensä 142. Katupatojen lisäksi nettilahjoittaminen kasvatti suosiotaan, samoin uudet lahjoitustavat kuten MobilePay. Nettilahjoituksia voidaan käyttää valtakunnalliseen auttamiseen. Joulupadasta saatavat varat jaetaan ruokana, vaatteina ja lahjakortteina.

Lähteet:
Pelastakaa Lapset, uutinen 20.1.2020, Pelastakaa Lasten joulukeräyksellä ennätystulos kotimaan köyhien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten auttamiseksi.
Pelastusarmeija, lehdistötiedote 3.3.2020, Suomalaiset lahjoittivat vuonna 2019 avokätisesti Pelastusarmeijan keräyksiin.

Hyvä joulumieli -keräyksellä ruokalahjakortteja vuodesta 1997

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin Ylen kanssa toteuttama Hyvä Joulumieli -keräys järjestetään tänä vuonna jo 24. kerran. Keräys alkoi torstaina 19. marraskuuta 2020 ja jatkuu jouluaattoon asti. Tämän vuoden keräystavoite on reilu miljoona euroa, jonka avulla jaetaan 50 euron arvoisia lahjakortteja 21 000 perheelle. Vuosien varrella keräyksellä on tuettu jo satojatuhansia perheitä. Lisäksi keräyksen myötä lapsiperheköyhyys on nostettu puheenaiheeksi julkiseen keskusteluun, ja päättäjien tietoisuuteen.

Lähde: Hyvä joulumieli -keräys, Tietoa keräyksestä.

Joulupukki toimii Kaikille hyvä -lahja kampanjan suojelijana

Tori.fi:n Kaikille hyvä lahja -kampanjan alkoi 23.11. ja jatkuu jouluun saakka. Kampanjan sanoma on, että käytetty tavara on ympäristöystävällinen, fiksu, edullinen ja laadukas vaihtoehto, eikä käytettyyn joululahjaan tarvitse liittää nolouden tai tökeryyden leimaa. Joulupukki on lähtenyt kampanjan suojelijaksi ja kehottaa kaikkia kestävämpään joulunviettoon. Kaikille hyvä lahja -kampanjan ydin ovat käytetyt joululahjat. Tori.fi palkitsee historian toisen Vuoden käytetyn joululahjan, joka julkistetaan joulukuun 15. päivä. Suomen ensimmäinen Käytetty joululahja valittiin viime vuonna. Se oli Artekin jakkara.

Tori.fi:n tekemän kyselytutkimuksen mukaan kolmasosa suomalaisista ei huomioi ympäristöasioita jouluna. Kuusikymmentäkahdeksan prosenttia suomalaisista haluaa säästää ympäristöä joulunakin. Lahjat ovat siinä isossa roolissa. Käytettyjen joululahjojen antaminen on jo suosituin keino. Ympäristön säästäjistä 34 prosenttia jakaa käytettyjäkin joululahjoja, 13 prosenttia antaa vain aineettomia lahjoja ja 18 prosenttia on luopunut joululahjojen antamisesta kokonaan.

Lähde: Tori.fi, 27.11.2020, Joulupukki kehottaa ilmastoystävällisempään jouluun: ”Hyvä viikko aloittaa fiksu kuluttaminen”.

200 000 kotitalouden rasvat kierrätettiin uusiutuvaksi dieseliksi

Kinkkutemppu-kampanja kerää tänäkin vuonna paistinrasvat talteen ja muuntaa ne uusituvaksi dieseliksi. Viime vuonna kerättiin 200 000 kotitalouden rasvat, ja tänä vuonna tähdätään 250 000 kotitalouteen. Kyseessä on 15 toimijan yhteinen kampanja, joka tänä vuonna järjestetään viidennen kerran. Yhden kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä. Keräyspisteitä on ympäri Suomen, mm. kauppojen ja huoltoasemien yhteydessä ja keräysaika on 18.12.2020–8.1.2021.

Lähde: Kinkkutemppu

Joulutilastot on koonnut Tilastotietopalvelu
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Päivitetty 25.3.2021