Kansainvälinen miestenpäivä 2020

Miehet Suomessa

  • Suomen väestöstä 2 728 262 (49,4 %) on miehiä.
  • Miesten keski-ikä on 41,8 vuotta ja eniten on 36-vuotiaita miehiä, joita on 38 241.
  • Suomalaisen miehen yleisin ensimmäinen etunimi on Juha, ja kaikista miesten etunimistä yleisin on Juhani.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertomies on 177 senttiä pitkä ja painaa 87 kiloa. Miehistä 72 prosenttia on ylipainoisia.
  • Miehistä 15 prosenttia tupakoi päivittäin.
  • Miehistä 70,7 prosenttia asuu kaupunkialueilla.
  • Yksin asuvia miehiä on 573 665.
  • Täysi-ikäisistä miehistä 44,8 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 40,9 prosenttia ja eronneita 11,6 prosenttia.
  • Miehet solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 34,2 vuoden iässä (eri sukupuolta olevat parit). Kahden miehen solmimissa avioliitoissa keski-ikä oli 41,7 vuotta.
  • Suomessa on runsaat 1,28 miljoonaa isää (15−84-vuotiaat biologiset isät ja adoptioisät). Yhteensä 57 prosentille 15–84-vuotiaista miehistä on syntynyt lapsia.
  • Vuonna 2019 syntyi 23 186 poikaa. Näiden poikien elinajanodote on 79,2 vuotta. Suosituimmat pojille annetut ensimmäiset etunimet olivat Leo, Elias ja Oliver. Kaikista poikien saamista nimistä suosituin oli Juhani.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2019 ja Asunnot ja asuinolot -tilasto 2019.
Digi- ja väestötietovirasto, Nimipalvelu ja Aino ja Leo ovat vuoden 2019 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus ja Tupakkatilasto 2018.

Miesten koulutus

  • 15 vuotta täyttäneistä miehistä 72,5 prosenttia on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Miesten osuus tutkinnon suorittaneista oli suurin tekniikan aloilla, 83,8 prosenttia. Selkeästi miesenemmistöisiä koulutusaloja olivat myös tietojenkäsittely ja tietoliikenne (80,2 %) ja maa- ja metsätalousalat (64,7 %). Pienin miesten osuus oli terveys- ja hyvinvointialoilla (13,1 %). Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus­alojen eriytyminen jatkuu.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista miehiä oli 42,5 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2019.

Miehet suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2019 työllisiä 15–74-vuotiaita miehiä oli 1 327 000, ja miesten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia (15–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskenteli 87 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajamiehistä viime vuonna. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli 13 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä teki 89,8 prosenttia ja osa-aikatyötä 10,2 prosenttia palkansaajamiehistä.
  • Miesten osuus yrittäjistä oli 65,7 prosenttia.
  • Miesvaltaisin toimiala on rakentaminen, missä alan työllisistä 90,7 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi miesvaltaisimmat alat olivat kuljetus ja varastointi (79,7 prosenttia miehiä) ja teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto yms. (74,5 prosenttia miehiä). Pienin miesten osuus on terveyden ja sosiaalipalveluiden toimialalla, missä miehiä oli alan työllisistä vain 14,5 prosenttia.
  • Työllisten miesten yleisin ammatti oli luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat (124 000 työllistä miestä).
  • Eläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli vuonna 2019 miehillä 60,3 vuotta. Eläkkeelle siirtymisen mediaani-ikä oli miehillä 63,3 vuotta. Eläkkeensaajamiesten keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 937 euroa, naisilla 1 533 euroa.
  • Miespalkansaajien keskiansio vuonna 2019 oli 3 838 euroa, kun taas naisilla vastaava luku oli 3 229 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.
  • Työaikojen järjestely on miehille helpompaa kuin naisille, kerrotaan Jere Immosen artikkelissa Työaikojen järjestely on selvästi helpompaa miehille kuin naisille – erot ovat monen tekijän summa.
  • Miesten ja naisten työoloprofiilien eroista kerrotaan Jere Immosen ja Hanna Sutelan artikkelissa Työoloprofiilit paljastavat jakautumisen: miehet selvästi yleisemmin ”hyvissä töissä” kuin naiset.

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2019 ja Ansiotasoindeksi 2019.
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä 2019 ja Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019.

Miehet, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 106 miestä ja 94 naista. Miesten osuus valituista oli 53 prosenttia. Suurimmat miesten osuudet valituista olivat Perussuomalaisissa (69,2 %) ja Keskustassa (67,7 %) (puolueet, joilla yli yksi kansanedustaja).
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa miesten äänestysprosentti oli 70,6 % ja naisten 73,5 % (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Nykyisessä hallituksessa miesministereitä on tällä hetkellä 8, naisministereitä 13.
  • Miesten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuonna 2018 oli 71,3 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden hallituksissa miehiä oli 80,8 prosenttia.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vaalitilastot ja Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko.
Valtioneuvosto, Miehet ja naiset ministereinä.

Miehet ja vapaa-aika

  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan miehistä 81 prosenttia kävi kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa.
  • Miehet kävivät katsomassa urheilukilpailuja naisia useammin vuonna 2017. Kun jotain urheilukilpailua tai -tapahtumaa seurasi miehistä useampi kuin joka toinen, oli vastaava osuus naisista vajaat neljä henkeä kymmenestä.
  • Miehet (11 %) kävivät melkein kaksi kertaa enemmän heavy-konserteissa kuin naiset (6 %). Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.
  • Miehet pelasivat digitaalisia pelejä enemmän kuin naiset. Vähintään kerran kuussa digitaalisia pelejä pelasi lähes puolet (47 %) miehistä ja reilu kolmannes naisista (35 %).
  • Miehistä 29 prosenttia harrasti kesällä liikuntaa lähes joka päivä, talvella noin viidennes.
  • 68 prosentilla miehistä oli jokin luova harrastus. Kädentaitoharrastuksista miehet harrastivat eniten koneiden ja huonekalujen rakentamista ja korjausta sekä puutöitä, naiset taas neulomista, virkkaamista ja vaatteiden ompelua.
  • Miehistä 79 prosenttia piti arkeaan mielenkiintoisena, mutta arjen kokeminen raskaana on lisääntynyt miesten kohdalla verrattuna vuosituhannen alkuun.

Lähteet:
Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen 2017.
Timo Ruuskanen, Tieto&trendit 27.5.2020, Liki puolet suomalaisista kävi katsomassa urheilua paikan päällä vuonna 2017.
Kaisa Saarenmaa, Tieto&trendit 17.9.2020, Ristisanoja, mölkkyä, räiskintää – digi hallitsee mutta yhä pelataan perinteisestikin.
Timo Ruuskanen, Tieto&trendit 18.4.2020, Perinteinen kävelylenkkeily edelleen suosituin koko kansan liikuntaharrastus.
Hannu Pääkkönen, Tieto&trendit 19.2.2020, Arjen raskaus koskettaa nyt aiempaa enemmän myös miehiä.

Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä sukupuolten tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja

 

Lisätietoja:
Tilastietopalvelu, puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi