Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.2019

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 8.3.1975. Useissa maissa kansallisia naistenpäiviä on kuitenkin vietetty jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.

Lähde: Suomen YK-liitto, 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä.

Reilu puolet suomalaisista naisia

Suomen väestöstä noin 2,8 miljoonaa (50,7 %) on naisia. Naisten keski-ikä on 44,0 vuotta ja eniten on 69-vuotiaita naisia, joita on 39 700. Suomalaisen naisen yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria. Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa. Naisista 71 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Yksin asuvia naisia on 621 000, joista 47,5 prosenttia on yli 64-vuotiaita.

Täysi-ikäisistä naisista 43,8 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 31,9 prosenttia ja eronneita 14,3 prosenttia naisista. Naiset solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 31,7 vuoden iässä.

Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa naista, joilla on biologisia lapsia tai ottolapsia. Yhteensä 66 prosentille 15−82-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 29,2 vuotta.

Vuonna 2017 syntyi 24 600 tyttöä. Näiden tyttöjen elinajanodote on 84,2 vuotta. Suosituimmat tytöille annetut ensimmäiset etunimet olivat Aino, Eevi ja Emma. Kaikista tyttöjen saamista nimistä suosituin oli Maria.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2017.
Väestörekisterikeskus, Nimipalvelu ja Aino ja Leo vuoden 2017 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.

Naisten koulutus

Pisa 2015 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito on maailman huippua. Luonnontieteissä he olivat OECD-maiden välisessä tarkastelussa toiseksi parhaita.

Vuonna 2017 yli 15-vuotiaista naisista 73,2 prosenttia oli suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Naisten osuus tutkinnon suorittaneista oli suurin terveys- ja hyvinvointialalla, 87,3 prosenttia. Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja olivat myös kasvatusalat (78,1 %), palvelualat (67,6 %), humanistiset ja taidealat (67,6 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (67,4 %) sekä yhteiskunnalliset alat (65,5 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia oli 57,5 prosenttia.

Lähteet:
OKM, Pisa-tutkimus ja Suomi.
Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2017.

Naiset suomalaisessa työelämässä

Vuonna 2018 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli 2 052 000, ja naisten työllisyysaste oli 70,6 prosenttia (15–64-vuotiaat). Vakituisessa työssä työskenteli 80,6 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista viime vuonna. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli 19,4 prosenttia. Kokoaikatyötä teki 78,9 prosenttia ja osa-aikatyötä 21,1 prosenttia naisista. Naisten osuus yrittäjistä oli 33,3 prosenttia.

Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85,9 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat koulutus (67,9 prosenttia naisia) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (67,4 prosenttia naisia). Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä vain 10,1 prosenttia. Työllisten naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (158 000 työllistä naista).

Naisten keskiansio vuonna 2018 oli 3 157 euroa, noin 16 prosenttia pienempi kuin miehillä. Eläkkeelle naiset siirtyivät keskimäärin 60,3-vuotiaina.

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2018 ja Ansiotasoindeksi 2018 (ennakko).
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä 2018.

Naiset, valta ja päätöksenteko

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 83 naista. Naisten osuus valituista oli 41,5 prosenttia, mikä on pari prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten osuus kaikista ehdokkaista. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, eli naisten osuus kansanedustajista oli 9,5 prosenttia. Naisten osuus on ollut suurimmillaan vaalikaudella 2011–2015, jolloin eduskuntaan valittiin 85 naista (42,5 %).

Vuoden 1907 vaaleista ei ole tietoa ehdokkaiden sukupuolijakaumasta eikä naisten äänioikeuden käytöstä. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 71,3 % ja miesten 68,9 %.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 9. naisvaltaisin vuonna 2017. Euroopan maista Suomessa oli kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina.

Vuoden 2017 kuntavaaleissa naisten osuus valituista oli 39,0 prosenttia (3 514). Ehdokkaista naisia oli 39,9 prosenttia.

Vuonna 2017 pörssiyhtiöiden hallituksissa naisten osuus oli 27,2 prosenttia ja valtio-omisteisten yhtiöiden hallituksissa 40,0 prosenttia. Kunnan- ja kaupunginjohtajista naisia oli 22,4 prosenttia vuonna 2017.

Lähteet:
Eduskunta, Naisten äänioikeus 110 vuotta -tietopaketti.
Inter-Parliamentary Union, Women in politics 2017.
Tilastokeskus, Vaalitilastot, Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018 ja Kuntasektorin palkat 2017.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja

 

Lisätietoja:
Tilastokirjasto, puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi