Kansainvälinen naistenpäivä 8.3.2020

YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin ensimmäisen kerran 8.3.1975. Useissa maissa kansallisia naistenpäiviä on kuitenkin vietetty jo 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Lähde: Suomen YK-liitto, 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä.

Reilu puolet suomalaisista naisia

Suomen väestöstä lähes 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia. Naisten keski-ikä on 44,2 vuotta ja eniten on 70-vuotiaita naisia, joita on noin 39 400. Suomalaisen naisen yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria. Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa. Naisista 71 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Yksin asuvia naisia on yli 634 000, joista 47 prosenttia on yli 64-vuotiaita.

Täysi-ikäisistä naisista 43 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 32 prosenttia ja eronneita 14 prosenttia naisista. Naiset solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 31,7 vuoden iässä.

Suomessa on lähes 1,6 miljoonaa naista, joilla on biologisia lapsia tai ottolapsia. Yhteensä 65,9 prosentille 15–83-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia.

Vuonna 2018 syntyi 22 900 tyttöä. Näiden tyttöjen elinajanodote on 84,3 vuotta. Suosituimmat tytöille annetut ensimmäiset etunimet olivat Eevi, Sofia ja Venla. Kaikista tyttöjen saamista nimistä suosituin oli Maria.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2018 ja Asunnot ja asuinolot -tilasto 2018.
Digi- ja väestötietovirasto, Nimipalvelu ja Eevi ja Eeli ovat vuoden 2018 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.

Naisten koulutus

Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa ja luonnontieteissä oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Vuonna 2018 yli 15-vuotiaista naisista 74,5 prosenttia oli suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon. Naisten osuus tutkinnon suorittaneista oli suurin terveys- ja hyvinvointialalla, 87,1 prosenttia. Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja olivat myös kasvatusalat (78,2 %), humanistiset ja taidealat (67,5 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (67,1 %), palvelualat (67,0 %) sekä yhteiskunnalliset alat (65,8 %). Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia oli 57,5 prosenttia. Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus­alojen eriytyminen jatkuu.

Lähteet:
OECD Data, Education, International student assessment (PISA).
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pisa-tutkimus ja Suomi.
Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2018.

Naiset suomalaisessa työelämässä

Vuonna 2018 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,2 miljoonaa, ja naisten työllisyysaste oli 71,8 prosenttia (15–64-vuotiaat). Jatkuvassa työssä työskenteli 81,5 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista viime vuonna. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli 18,5 prosenttia. Kokoaikatyötä teki 78,1 prosenttia ja osa-aikatyötä 21,9 prosenttia palkansaajanaisista. Naisten osuus yrittäjistä oli 34,3 prosenttia.

Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85,5 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat koulutus (68,4 prosenttia naisia) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (68,0 prosenttia naisia). Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä vain 9,3 prosenttia. Työllisten naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (155 000 työllistä naista).

Naispalkansaajien jaksamisongelmat ovat lisääntyneet. Mielenterveyden häiriöt ovat naisilla yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle, ja jopa 50 prosenttia kokee väsymyksen, haluttomuuden tai tarmottomuuden tunteita vähintään viikoittain. Lue lisää aiheesta Hanna Sutelan Naispalkansaajien jaksamisongelmien roima kasvu yllätti myös työolotutkijan -blogitekstistä.

Eläkkeelle naiset siirtyivät keskimäärin 60,1-vuotiaina. Vuonna 2018 naisten työeläke oli 68 % miesten keskimääräisestä työeläkkeestä. Kokonaiseläkkeessä, jossa huomioidaan perhe-eläkkeet ja vähimmäiseläkkeet, eläke-ero pienenee viidennekseen.

Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2019 oli 3 226 euroa, kun taas miehillä vastaava luku oli 3 835 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä.

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2019 ja Ansiotasoindeksi 2019 (ennakko).
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä 2019.
Kela, Naisten ja miesten eläkkeissä selvä ero – sen kaventaminen vaatii monipuolisia toimia.

Naiset, valta ja päätöksenteko

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, eli naisten osuus kansanedustajista oli 9,5 prosenttia.

Vuoden 1907 vaaleista ei ole tietoa ehdokkaiden sukupuolijakaumasta eikä naisten äänioikeuden käytöstä. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 73,5 % ja miesten 70,6 %.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 6. naisvaltaisin vuonna 2019. Euroopan maista Suomessa oli toiseksi eniten naisia kansanedustajina heti Ruotsin (47,3 %) jälkeen. Toisin kuin muissa tilastokärkeen sijoittuvissa maissa, Suomen parlamenttivaaleissa ei ole käytössä minkäänlaisia sukupuolikiintiöitä.

Nykyisessä hallituksessa naisministereitä on tällä hetkellä 12 (63,2 %). Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa. Itsenäisen Suomen hallituksissa on istunut kaikkiaan 96 naisministeriä (10.12.2019).

Lähteet:
Eduskunta, Naisten äänioikeus 110 vuotta -tietopaketti.
Tilastokeskus, Vaalitilastot.
Valtioneuvosto, Naiset ministereinä itsenäisessä Suomessa ja Miehet ja naiset ministereinä.

Naiset ja vapaa-aika

Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan naiset (86 %) kävivät miehiä (81 %) yleisemmin kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa. Naiset kävivät miehiä useammin erityisesti klassisen, iskelmä- ja joulumusiikin konserteissa. Lähes puolet (45 %) naisista oli käynyt teatterissa, kun miehistä kävijöitä oli vajaa kolmannes (32 %). Myös tanssiesitysten seuraamisessa on selvät sukupuolierot: naisista 19 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli käynyt katsomassa esityksiä.

Naisilla on luovia harrastuksia enemmän kuin miehillä: 77 prosentilla naisista ja 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. 10–14-vuotiaat tytöt harrastavat soittamista enemmän kuin pojat, mutta iän myötä erityisesti naisten soittoharrastus vähenee. Kaiken kaikkiaan soittamista harrastaa miehistä 17 prosenttia ja naisista 11 prosenttia. Naiset harrastavat kuvataiteita enemmän kuin miehet. Eniten kuvataiteita harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt.

Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Naiset myös kuuntelevat miehiä enemmän pop-, iskelmä- ja viihdemusiikkia sekä klassista ja hengellistä musiikkia. Keskimäärin miehet kuitenkin kuuntelevat musiikkia useammin kuin naiset. Sukupuolten erilaisista musiikkimauista voi lukea lisää Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.

Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen 2017.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

  • Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.
  • Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2020
  • Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman neljänneksi paras.
  • The Economist, The Glass-Ceiling Index 2019
  • Suomessa valta on jakautunut sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
  • Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2019: Power
  • Suomessa on vuoden 2019 alussa tehdyn vertailun mukaan Euroopan maista toiseksi eniten naisia kansanedustajina.
  • Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2019
  • Suomi on maailman kolmanneksi paras maa olla nainen.
  • Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2019


Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja


Lisätietoja:
Tilastokirjasto, puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi