Kansainvälinen naistenpäivä 2021

Reilu puolet suomalaisista naisia

  • Suomen väestöstä lähes 2,8 miljoonaa (50,6 %) on naisia.
  • Naisten keski-ikä on 44,5 vuotta ja eniten on 71-vuotiaita naisia, joita on noin 39 000.
  • Suomalaisen naisen yleisin ensimmäinen etunimi on Tuula, ja kaikista naisten etunimistä yleisin on Maria.
  • Suomalainen, 30 vuotta täyttänyt keskivertonainen on 163 senttiä pitkä ja painaa 73 kiloa.
  • Naisista 73 prosenttia asuu kaupunkialueilla. Yksin asuvia naisia on 648 000, joista 47 prosenttia on yli 64-vuotiaita.
  • Täysi-ikäisistä naisista 43 prosenttia on naimisissa, naimattomia on 33 prosenttia ja eronneita 15 prosenttia naisista.
  • Naiset solmivat avioliiton ensimmäisen kerran keskimäärin 32,1 vuoden iässä.
  • Suomessa on 1,6 miljoonaa naista, joilla on biologisia tai adoptoituja lapsia. Yhteensä 65,8 prosentille 15–84-vuotiaista naisista on syntynyt lapsia.
  • Vuonna 2019 syntyi 22 400 tyttöä. Näiden tyttöjen elinajanodote on 84,5 vuotta.
  • Suosituimmat tytöille annetut ensimmäiset etunimet olivat Aino, Aada, Sofia, Eevi ja Olivia. Kaikista tyttöjen saamista nimistä suosituin oli Maria.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestötilasto 2019 ja Asunnot ja asuinolot -tilasto 2019.
Digi- ja väestötietovirasto, Nimipalvelu ja Aino ja Leo ovat vuoden 2019 suosikkinimet.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa - FinTerveys 2017 -tutkimus.

Naisten koulutus

  • 75 prosenttia yli 15-vuotiaista suomalaisnaisista on suorittanut jonkin peruskoulun jälkeisen tutkinnon.
  • Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista naisia on 58 prosenttia.
  • Naisten osuus tutkinnon suorittaneista on suurin terveys- ja hyvinvointialoilla, 87 prosenttia.
  • Selkeästi naisenemmistöisiä koulutusaloja ovat myös kasvatusalat (78 %), humanistiset ja taidealat (67 %), kauppa-, hallinto- ja oikeustieteet (67 %), palvelualat (67 %) sekä yhteiskunnalliset alat (66 %).
  • Pienin naisten osuus tutkinnon suorittaneista on tekniikan aloilla (16 %).
  • Pisa 2018 -tutkimuksen mukaan 15-vuotiaiden suomalaistyttöjen lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat maailman huippua. OECD-maiden välisessä tarkastelussa he sijoittuivat kärkeen näissä molemmissa. Tyttöjen ja poikien välinen osaamisero lukutaidossa oli Suomessa OECD-maiden suurin.

Lue lisää koulutusalojen eriytymisestä Miina Keski-Petäjän ja Mika Wittingin artikkelista Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus­alojen eriytyminen jatkuu.

Lähteet:
Tilastokeskus, Väestön koulutusrakenne 2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pisa-tutkimus ja Suomi.
OECD Data, Education, International student assessment (PISA).

Naiset suomalaisessa työelämässä

  • Vuonna 2020 työllisiä 15–74-vuotiaita naisia oli noin 1,2 miljoonaa, ja naisten työllisyysaste oli 70,7 prosenttia (15–64-vuotiaat).
  • Jatkuvassa työssä työskenteli lähes 83 prosenttia 15–74-vuotiaista palkansaajanaisista viime vuonna. Määräaikaisissa työsuhteissa työskenteleviä oli yli 17 prosenttia.
  • Kokoaikatyötä teki 80 prosenttia ja osa-aikatyötä 20 prosenttia palkansaajanaisista. Naisten osuus yrittäjistä oli 33 prosenttia.
  • Naisvaltaisin toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut, missä alan työllisistä 85 prosenttia on naisia. Seuraavaksi naisvaltaisimmat alat ovat koulutus (69 prosenttia naisia) ja majoitus- ja ravitsemistoiminta (67 prosenttia naisia). Pienin naisten osuus on rakentamisen toimialalla, missä naisia on alan työllisistä vain 10 prosenttia.
  • Työllisten naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (149 000 työllistä naista).
  • Suurimmat toimialat, joilla työskentelee huoltovarmuuden kannalta kriittisiä ammatteja, ovat terveys- ja sosiaalipalvelut sekä koulutus sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminta. Näillä aloilla naisia kriittisissä ammateissa oli 90 prosenttia vuonna 2018. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan toiminnan ja huoltovarmuuden kannalta kriittisissä ammattiryhmissä työskentelee 735 000 henkilöä, joista naisten osuus oli 67 prosenttia.
  • Koronakriisin työllisyysvaikutuksista naisiin kerrotaan Hanna Sutelan blogissa Koronakriisin työllisyysvaikutuksia on tarkasteltava sukupuolen mukaan – tällä kertaa iskut osuivat erityisesti naisiin.
  • Naispalkansaajien keskiansio vuonna 2020 oli 3 283 euroa, kun taas miehillä vastaava luku oli 3 911 euroa. Naisten ja miesten palkkaero vaihtelee sen mukaan, mistä tulokulmasta eroja tarkastelee. Lue lisää sukupuolten palkkaerojen laskennasta Sampo Pehkosen Prosenttipeliä palkkaeroilla -blogitekstistä. Tuloeroihin pääset perehtymään myös Mira Kajanteen artikkelista Omaisuustulot kasvattavat sukupuolten välistä tuloeroa – ja tuovat etenkin miehille taloudellista turvaa myös eläkkeellä.
  • Eläkkeelle naiset siirtyivät keskimäärin 61,6-vuotiaina.
  • Vuonna 2019 naisten työeläke oli keskimäärin 69 prosenttia miesten työeläkkeestä. Naisten keskimääräinen työeläke oli 1 309 euroa kuukaudessa ja miesten 1 904 euroa kuukaudessa. Kokonaiseläkkeessä, jossa huomioidaan perhe-eläkkeet ja vähimmäiseläkkeet, sukupuolten välinen eläke-ero pienenee 432 euroon kuukaudessa.
  • Naispalkansaajien jaksamisongelmat ovat lisääntyneet. Mielenterveyden häiriöt ovat naisilla yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle, ja jopa 50 prosenttia kokee väsymyksen, haluttomuuden tai tarmottomuuden tunteita vähintään viikoittain. Lue lisää aiheesta Hanna Sutelan Naispalkansaajien jaksamisongelmien roima kasvu yllätti myös työolotutkijan -blogitekstistä.
  • Suomalaisten palkansaajanaisten kiireen kokemista kuvaavat luvut ovat EU:n kärkeä. Suomessa 48 prosenttia naispalkansaajista kertoo työskentelevänsä kiireessä aina tai usein. Lue lisää aiheesta Hanna Sutelan artikkelista Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa.

Työolotutkimuksen tuloksia löydät myös seuraavista artikkeleista:

Lähteet:
Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2020 ja Ansiotasoindeksi 2020 (ennakko).
Eläketurvakeskus, Eläkkeellesiirtymisikä 2020.
Eläketurvakeskus, Keskimääräiset eläkkeet.
Kriittisten ammattien työntekijöistä 67 prosenttia on naisia (Keva, Tieto&trendit 8.12.2020).
Suomalaisten naispalkansaajien kiire korostuu eurooppalaisessa vertailussa (Sutela, Tieto&trendit 24.11.2020).

Naiset, valta ja päätöksenteko

  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 94 naista. Naisten osuus valituista oli 47 prosenttia, mikä on historiallisesti suurin osuus koskaan.
  • Suurimmat naisten osuudet valituista olivat Vihreällä liitolla (85 %), Kristillisdemokraateilla (60 %) ja SDP:llä (58 %).
  • Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa naisten äänestysprosentti oli 73,5 ja miesten 70,6 (Suomessa asuvat Suomen kansalaiset).
  • Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naista, eli naisten osuus kansanedustajista oli lähes 10 prosenttia. Itsenäisen Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1919 naisten äänestysprosentti oli 65,1 prosenttia, kun miehistä äänesti 69,5 prosenttia.
  • Nykyisessä hallituksessa naisministereitä on tällä hetkellä 13 eli 62 prosenttia (tilanne 12.8.2020). Ensimmäisen kerran Suomen hallituksessa oli enemmän naisia kuin miehiä vuonna 2007 Vanhasen II hallituksessa.
  • Kansainvälisessä vertailussa Suomen parlamentti oli 11. naisvaltaisin vuonna 2020. Euroopan maista Suomessa oli kolmanneksi eniten naisia kansanedustajina Ruotsin ja Andorran jälkeen. Naisministereitä Suomessa oli Espanjan jälkeen toiseksi eniten maailmassa. Toisin kuin monissa muissa tilastokärkeen sijoittuvissa maissa, Suomen parlamenttivaaleissa ei ole käytössä minkäänlaisia sukupuolikiintiöitä.
  • Naisten osuus johtotehtävissä oli hieman alle 37 prosenttia vuonna 2019.
  • Kunnan- tai kaupunginjohtajista naisia oli 26 prosenttia vuonna 2019.
  • Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä vuonna 2018 oli 29 prosenttia. Listaamattomien yhtiöiden hallituksissa naisia oli 19 prosenttia.

Lähteet:
Eduskunta, Naisten äänioikeus 110 vuotta -tietopaketti.
Tilastokeskus, Vaalitilastot, Kestävän kehityksen YK-indikaattorit (5.5.2.), Kuntasektorin palkat 2019, Sukupuolten tasa-arvo, Valta ja päätöksenteko.
Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2020.
Valtioneuvosto, Miehet ja naiset ministereinä.

Naiset ja vapaa-aika

  • Vuoden 2017 vapaa-aikatutkimuksen mukaan naiset (86 %) kävivät miehiä (81 %) yleisemmin kulttuuritilaisuuksissa, kuten konserteissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä ja -museoissa. Naiset kävivät miehiä useammin erityisesti klassisen, iskelmä- ja joulumusiikin konserteissa.
  • Lähes puolet (45 %) naisista oli käynyt teatterissa, kun miehistä kävijöitä oli vajaa kolmannes (32 %).
  • Myös tanssiesitysten seuraamisessa on selvät sukupuolierot: naisista 19 prosenttia ja miehistä 10 prosenttia oli käynyt katsomassa esityksiä.
  • Naisilla on luovia harrastuksia enemmän kuin miehillä: 77 prosentilla naisista ja 68 prosentilla miehistä on jokin luova harrastus. 10–14-vuotiaat tytöt harrastavat soittamista enemmän kuin pojat, mutta iän myötä erityisesti naisten soittoharrastus vähenee. Kaiken kaikkiaan soittamista harrastaa miehistä 17 prosenttia ja naisista 11 prosenttia.
  • Naiset harrastavat kuvataiteita enemmän kuin miehet. Eniten kuvataiteita harrastavat 10–14-vuotiaat tytöt.
  • Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Naiset myös kuuntelevat miehiä enemmän pop-, iskelmä- ja viihdemusiikkia sekä klassista ja hengellistä musiikkia. Keskimäärin miehet kuitenkin kuuntelevat musiikkia useammin kuin naiset.

Lasten luovista harrastuksista pääset lukemaan lisää Riitta Hanifin ja Miia Huomon artikkelista Lapsilla on paljon luovia harrastuksia – Tytöt jo lopettaneet, kun pojat aloittavat soittamisen. Sukupuolten erilaisiin musiikkimakuihin voit tutustua Juha Haaramon artikkelista Pop, iskelmä ja rock – älämölö, örinä ja räminä: pidetty ja torjuttu musiikki Suomessa.

Lähde: Tilastokeskus, Vapaa-ajan osallistuminen 2017.

Suomen naiset maailman kärjessä

Suomi keikkuu monessa sukupuolten tasa-arvoa ja naisten asemaa tarkastelevassa kansainvälisessä vertailussa kärjen tuntumassa:

  • Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa.
    Maailman talousfoorumi (WEF), Global Gender Gap Index 2020.
  • Suomalaisnaisten tasa-arvo työelämässä on maailman kolmanneksi paras.
    The Economist, The Glass-Ceiling Index 2020.
  • Suomessa valta on jakautunut sukupuolille kolmanneksi tasa-arvoisimmin EU:ssa.
    Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), Gender Equality Index 2020: Power.
  • Suomessa on vuoden 2020 alussa tehdyn vertailun mukaan toiseksi eniten naisia ministereinä.
    Parlamenttienvälinen liitto (IPU) ja UN Women, Women in Politics 2020.
  • Suomi on maailman kolmanneksi paras maa olla nainen.
    Georgetown Institute for Women, Peace and Security (GIWPS) ja Oslon rauhantutkimusinstituutti (PRIO), Women, Peace and Security Index 2019.

Tilastoja sukupuolten tasa-arvosta

Alle on koottu tilastolähteitä tasa-arvosta.

Kotimaisia ja pohjoismaisia tilastoja

Kansainvälisiä tilastoja


Tilastot on koonnut Tilastotietopalvelu.
Lisätietoja:
puh. 029 551 2220
info@tilastokeskus.fi

Tilastokeskus ei vastaa muiden tiedontuottajien tietojen oikeellisuudesta.

Päivitetty 25.3.2021