Suomen kesä tilastojen valossa

Kesätilastot 2013, pdf, 130 kt, 6 s. >>>

Kesällä lomaillaan ja matkaillaan

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi: Vuonna 2012 työllisestä työvoimasta oli lomalla kesäkuussa 14,1 % eli 364 000 suomalaista, heinäkuussa 35,6 % eli 928 000 suomalaista ja elokuussa 12,9 % eli 325 000 suomalaista. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. Lomalla 2008-2012 kuukausittain.
Suomalaiset matkustavat Viroon, Ruotsiin, Kreikkaan ja Espanjaan: Suomalaiset matkustivat touko-elokuussa 2012 runsaasti sekä kotimaassa että ulkomaille. Matkailu ulkomaille kasvoi 17 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Viro ja Ruotsi houkuttavat suomalaismatkailijoita vuodenajasta riippumatta. Touko-elokuussa yöpymisen sisältäneitä matkoja suuntautui Viroon 744 000 ja Ruotsiin 284 000. Myös Välimeren pohjoispuolen valtiot pysyivät suomalaisten kesäsuosikkeina. Välimerelle matkoja suuntautui touko-elokuussa 496 000, joista Kreikkaan 142 000 ja Espanjaan 123 000. Lokakuussa tiedämme, miten suomalaiset matkailivat kesällä 2013. Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu. Kesä (1.5.-31.8.2012).
Venäläiset matkustavat Suomeen: Kesällä 2012, toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, Suomessa vieraili 4,4 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisestä kesäkaudesta kaksi prosenttia. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen kesän aikana yhteensä yli 1300 miljoonaa euroa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä kesänä. Eniten matkustajia saapui Venäjältä. Venäjältä tuli Suomeen lähes 1,9 miljoonaa matkustajaa eli 43 prosenttia kokonaismatkustajamäärästä. Toiseksi ja kolmanneksi eniten matkustajia tuli Ruotsista ja Virosta, vähän yli 400 000 kummastakin. Seuraavaksi yleisimmät lähtömaat olivat Saksa, Norja, Yhdysvallat ja Iso-Britannia. Lähde: Rajahaastattelututkimus 2012, Tilastokeskus, Matkailun edistämiskeskus
Monille viikon loma vuodessa on liian kallis: Vuonna 2011 suomalaisista 14,8 % ilmoitti, ettei heillä ole varaa kodin ulkopuolella vuosittain vietettävään viikon lomamatkaan. Muissa Pohjoismaissa vastaajilla on suomalaisia paremmin varaa lomailuun. Norjassa vastaava luku on 6,9 %, Ruotsissa 10,2 % ja Tanskassa 11,5 %. Eurostat on seurannut eurooppalaisten lomanviettoa vuodesta 2004. Lähde: Eurostat, Data Explorer, Inability to afford paying for one week annual holiday away from home (SILC). >>>
Mökkeily ja matkustelu ovat suomalaisten lomasuosikkeja: Kotimaa on suomalaisten lomakohde numero yksi. Useimmilla suuntana on oma mökki. Risteily- ja laivamatkat ovat hieman suositumpia kuin ulkomaille suuntautuvat kaupunkilomat. Kotimaa sekä Eurooppa ja Pohjoismaat ovat nuorten ensisijaisia matkakohteita. Naiset yöpyvät miehiä innokkaammin sukulaisten ja ystävien luona sekä arvostavat lomamatkoillaan junaa kulkuvälineenä enemmän kuin miehet. Naiset myös käyvät miehiä mieluummin risteily- ja laivalomilla. Miehet puolestaan lähtevät naisia innokkaammin luonto- tai harrastusmatkoille. Lähde: Kansallinen Mediatutkimus KMT, Suomalainen lomailee -tutkimus.>>>

Kesällä vietetään aikaa mökillä

Mikkeli oli mökkivaltaisin kunta: Kuntaliitokset muuttavat mökkivaltaisimpien kuntien järjestystä. Kesämökkejä oli Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2012 lopussa yhteensä 496 200. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurimpia mökkikuntia olivat kuntaliitosten jälkeen Mikkeli ja Kuopio, kun edellisenä vuonna mökkivaltaisin kunta oli Parainen. Mikkelin mökkimääriä kasvatti kuntaliitos Ristiinan ja Suomenniemen kanssa vuoden 2013 alussa. Kuopion mökkimääriä kasvatti kuntaliitos Nilsiän kanssa. Kuntien yhdistymisen seurauksena monien kaupunkien mökkimäärät kuvaavat enemmänkin seudullisen kesäasutuksen määrää kuin itse kaupunkialueen mökkejä. Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit 2012.
Mökille edes kerran vuodessa: Vaikka kesämökkirakentaminen on hiipunut huippuvuosista, on mökkeily yhä tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Yli kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee vähintäänkin kerran vuodessa joko omalla, sukulaisen, tuttavan tai vuokratulla vapaa-ajan asunnolla. Mökkeilyssä on kuitenkin tapahtunut vuosikymmenten aikana muutoksia. Muutoksista kertoo Tilastokeskuksen artikkeli "Mökkikulttuuri muutoksessa". >>>
Mökkeily tuo rahaa kaikkiin Suomen maakuntiin: Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksineen mökkeily työllistää 90 000 henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat vuonna 2010 Varsinais-Suomi (788 miljoonaa €) ja Etelä-Savo (728 miljoonaa €). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM raportteja 21/2011, Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. >>>
Kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km: Mökkibarometri mittaa vapaa-ajan asumiseen liittyviä tekijöitä. Se kertoo esimerkiksi, että tunnissa mökille ehtii lähes 60 % mökkiläisistä. Kesämökin pihaan tai välittömään läheisyyteen pääsee autolla lähes yhdeksän mökkiläistä kymmenestä. Valtaosa kesämökeistä sijaitsee järven tai lammen rannassa. Meren rannassa on joka kymmenes mökki. Saarimökkejä on noin 12 %. Lähde: Saaristoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus, Kesämökkibarometri 2009. >>>
Apua mökkielämän haasteisiin: Elämää mökillä -sivustolla esitellään lyhyesti mökkiläistä koskettavia, ympäristöhallinnon alaan kuuluvia aihepiirejä kuten, mitä tehdä tontilla majailevalle kyy-yhdyskunnalle tai mihin voi rakentaa laiturin? Lähde: Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö, Elämää mökillä. >>>

Kesällä ollaan myös töissä

Nuori oppii kesätöissä työelämän pelisääntöjä: Peruskoululaisista runsas kolmannes ja lukiolaisista lähes 80 prosenttia on ollut kesätöissä. Yli 90 prosenttia nuorista kokee, että heitä on kohdeltu kesätöissä hyvin. Kuitenkin vain alle puolet kertoo kesätöiden perusteella kiinnostuneensa kyseisestä alasta koulutus- ja uravaihtoehtona.
Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto, Kun koulu loppuu? -kesätyöselvitys.
Kuntien kesätyöt suosittuja: Kuntien ja kuntayhtymien kesätöissä työskentelee vuosittain jopa 40 000 nuorta kesätyöntekijää. Hakijoita töihin on moninkertainen määrä. Nuoria työskentelee paljon kesäisten puistojen ja liikuntapaikkojen kunnossapidossa, mutta myös oppaina museoissa, henkilöstöravintoloissa ja keittiöissä sekä avustavissa tehtävissä vanhain- ja päiväkodeissa. Lähde: Kuntarekry.fi.
Tienaa 320 € kahdessa kesätyöviikossa: Kesätyö on nuorelle kouluun liittyvän työelämään tutustumisjakson (TET) ohella tärkein keino hankkia käytännön tietoa ja kokemusta työelämästä. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat antaneet 2010 jäsenliitoilleen suosituksen peruskoululaisille ja lukiolaisille tarkoitetun Tutustu työelämään ja tienaa -kesäharjoitteluohjelman jatkamisesta vuosina 2011–2013. Lähde: Taloudellinen tiedotustoimisto, Kesätyö. Tutustu työelämään ja tienaa.

Kesällä puhutaan säästä

Millainen on kesän 2013 sää?: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2013 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Lähde: Ilmatieteen laitos, Kesän 2013 sää.
Viime vuonna olivat hellepäivät harvassa: Kesän 2012 (kesä-elokuu) keskilämpötila oli koko maassa varsin lähellä vertailukauden 1981–2010 keskiarvoja. Hellepäivät olivat kuitenkin harvassa, sillä koko maassa hellepäivien lukumäärä jäi noin puoleen tavanomaisesta. Sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita. Paikoin kesä-elokuun sademäärät olivat yli 1,5-kertaisia tavanomaiseen nähden, kun paikoin taas jäätiin pitkän ajan keskiarvojen alapuolelle. Lähde: Ilmatieteen laitos, Kesän 2012 sää ja Ilmastokatsaus, elokuu 2012.
Suomen aurinkoisin kaupunki: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikatilastojen kesäsäätilastot kertovat kesähelteistä ja kesäsateista 1900-luvun alusta näihin päiviin. Kesäsäätilastosta käy myös ilmi että, Ilmatieteen laitos suo Kotkalle, Vaasalle, Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi. Lähde: Ilmatieteen laitos, Kesäsään tilastoja. >>>
Kesähelteiden terveysvaikutukset: Suomessa aiheutuu vuositasolla keskimäärin 100-200 kuolemantapausta, jotka liittyvät helteeseen. Suomessa monella tapaa ennätyksellinen helleaalto aiheutti heinäkuussa 2010 noin 400 kuolemantapausta enemmän kuin tavanomaisina vuosina. Suomen nykyisessä ilmastossa kylmän aiheuttamat terveysongelmat ovat kuitenkin paljon merkittävämpiä, sillä kylmään säätyyppiin liittyy vuosittain keskimäärin 2 000-3 000 kuolemantapausta. Lähde: Reija Ruuhela ja Lisa Haga, Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa, Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, kesäkuu 2011. >>>

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon": Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2012 eniten avioliittoja solmittiin heinäkuussa, yhteensä 4 627. Kesäkuussa solmittiin 3 525 ja elokuussa 4 370 avioliittoa. Erikoinen päivämäärä 12.12.12 houkutteli suomalaisia solmimaan 3 460 avioliittoa joulukuussa, mikä oli hiukan enemmän kuin kesäkuussa. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Taulukot. Liitetaulukko 2. Solmitut avioliitot kuukausittain 2001–2012.
Kirkollisten vihkimisten määrä on laskusuunnassa: Naimisiin kirkon vihkimänä meni vuonna 2012 noin 14 500 paria, ja avioliitolleen kirkollisen siunauksen sai noin 800 paria. Rekisteröityjen parisuhteiden rukoushetkistä ei pidetä tilastoja. Vuonna 2012 avioliiton solmi Suomessa yhteensä 28 878 paria. Kirkollisen vihkimyksen saaneiden parien osuus oli 51 prosenttia. Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, uutinen 16.5.2013. Marry me baby? Naimisiin voi mennä pienellä vaivalla.
Kesävauvat: Vuonna 2012 syntyi eniten vauvoja elokuussa 5 388. Toiseksi eniten syntyi heinäkuussa 5 384 ja kolmanneksi eniten maaliskuussa 5 061. Kesäkuussa syntyi 5 047 vauvaa. Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan taulukon avulla. Lähde: Tilastokeskus, Väestö, Syntyneet, Taulukot, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900-2012.
Leiririppikoulujen suosio kasvaa: Vuonna 2012 rippikoulun kävi 83 prosenttia 15-vuotiaiden ikäluokasta. Osuus pysyi samana edellisvuoteen verrattuna. Kun mukaan lasketaan myöhemmällä iällä rippikoulunsa käyneet, luku nousee 85,6 prosenttiin. Viime vuonna kaikista ikäluokista yhteen laskettuna 51 905 kävi rippikoulun, heistä tyttöjä oli 25 952 ja poikia 25 953. Leiririppikoulun kävi vuonna 2012 noin 41 000 nuorta, kun päivä- ja iltarippikouluissa käyneitä oli yhteensä noin 3300. Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, uutinen 19.4.2013. Rippikoulu tavoittaa tytöt ja pojat tasapuolisesti.

Kesällä harrastetaan kulttuuria ja käydään kesäjuhlilla

Kesän kulttuurifestivaaleilla nautitaan jazzista, bluesista ja oopperasta: Finland Festivals (FF) on suomalaisten kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö. Musiikin eri lajien lisäksi mukana on tanssin, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja lastenkulttuurin tekijöitä. Tapahtumien kokonaisyleisömäärä vuonna 2012 oli 1 877 800. Suomalaisen tapaa varmimmin kokonaiskäyntimäärältään suurimmista kesätapahtumista kuten Kotkan meripäiviltä (232 100), Helsingin juhlaviikoilta (211 700) ja Pori Jazzeilta (140 000). Lähde: Finland Festivals. Tilastotietoa. Festivaalien käyntimäärät 2012.
Kesää teatterissa: Suomessa on noin 400 kesäteatteria tekevää teatteria ja ryhmää. Monen suomalaisen kesäperinteisiin kuuluu paikallinen kesäteatteri. Kesäteattereiden kestosuosikkeja ovat muun muassa "Mies joka ei osannut sanoa ei", "Onnen maa" ja "Tankki täyteen". Kesän teatteritarjontaan voi tutustua TINFon eli Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilla.

Kesällä kuluu rahaa

Kesä ja kulutus: Kun kesä saapuu, suomalaiset syövät marjoja ja jäätelöä, grillaavat, käyvät kulttuuritapahtumissa ja voivat hyvin. Keskikesän kulutustottumuksista kertovat Tilastokeskuksen kulutustutkimukset. Lähde: Tilastokeskus. Uutisia ja tiedotteita 26.6.2006, Kun kesä saapuu >>>
Suomalaisten kesäbudjetti: Suomalaisten kesäbudjetti on tänä vuonna noin 1495 euroa. Tanskasta löytyy toiseksi pienin kesäbudjetti eli 1695 euroa. Ruotsissa kesälomaan aiotaan kuluttaa 335 euroa enemmän kuin meillä Suomessa eli yhteensä 1830 euroa . Norjalaisten budjetti on ylivoimaisesti suurin, 2890 euroa. Lähde: Nordea, Uutinen 20.6.2013, Suomalaisten kesäbudjetti pohjoismaalaisten pienin.
Kesä on rauta- ja puutarhakauppojen huippusekonki: Rautakauppojen ja puutarha-alan tuotteiden kuumin sesonki osuu kesäaikaan. Kaupan sesongit näkyvät myös internetin kautta tehdyissä tiedonhaussa. Verkkohauista voikin päätellä kuluttajien ostoaikeita. Kaupan liiton kokoamien tilastojen mukaan vähittäiskauppa tekee kesän aikana 35 prosenttia koko vuoden liikevaihdostaan. Viime vuoden touko-elokuussa vähittäiskaupan liikevaihto oli runsaat 13 miljardia euroa. Lähde: Kaupan liitto, Verkkohaut paljastavat kesän ostoaikeet
Jäätelö: Jäätelö maistuu edelleen suomalaisille, vaikka sen kulutus on laskenut. Vuonna 2011 jäätelöä kulutettiin ennakkotiedon mukaan 12,1 litraa asukasta kohden. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, Ravintotase 2011 ennakko ja 2010 lopulliset tiedot.
Grillimakkaroiden kulutus huipentuu juhannuksena: Grillimakkaroiden kulutus on suurinta alkukesästä ja huipentuu juhannuksena, jolloin kauppoihin toimitetaan kolminkertainen määrä grillimakkaroita normaaliin kesäviikkoon verrattuna. Suomessa myydyistä grillimakkaroista reilu 40 prosenttia myydään kesäkuukausien aikana. Lihayritykset toimittivat kauppoihin vuoden 2012 kesä - elokuussa noin 9,5 miljoonaa kiloa grillimakkaroita. Lähde: Lihatiedotus, Tiedote 13.6.2013, Juhannusviikko on grillimakkaroiden suurinta sesonkia.
Juhannus kasvattaa Alkon asiakasmäärää: Juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain sesonki. Juhannusviikolla myynti kasvaa noin 60 prosenttia. Litramääräinen kasvu on 1,2 miljoonaa litraa. Asiakkaita käy juhannusviikolla arviolta 1,4 miljoonaa. Lähde: Alko, Tiedote 13.6.2013

Kesällä valmistuu sato

Lämpimät säät jouduttavat satoa: Kesäkuun alun lämpimät säät kirittivät viljelykasvien kehitystä, joka on nyt puolesta viikosta viikkoon edellä tavanomaisesta lähes koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla jopa lähes kaksi viikkoa. Kuivaheinän korjuu on käynnistymässä Etelä-Suomessa. Ensimmäisiä avomaan varhaisperunoita ja mansikoita päästiin maistelemaan jo viime viikolla, ja satoa odotetaan valmistuvan isompia määriä tästä viikosta alkaen. Seuraa satokauden edistymistä ProAgrian ajankohtaiskatsauksista.
Mansikka kypsyy jo juhannuspöytiin: Mansikka kypsyy tänä vuonna aikaisin. Lämmin alkukesä on vauhdittanut mansikan satokauden alkua reilulla viikolla viime vuosiin verrattuna. Ensimmäiset harson alla kasvaneet mansikat ovat olleet markkinoilla jonkin aikaa ja juhannukseksi myyntipöydille saadaan mansikkaa jo ajankohtaan nähden aiempaa runsaammin. Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto, Lehdistöteidote 19.6.2013, Helteet kypsyttivät mansikat juhannupöytiin.

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpö: Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Pintaveden lämpötiloja voi seurata myös satelliittikuvasta. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Vesistöjen pintaveden lämpötila.
Levätilanne sisävesillä ja merellä: Sinilevien esiintymistä on seurattu jo vuosikymmenten ajan. Kansalaisten ja viranomaisten toimittamista levänäytteistä on kerätty tietoja levähaittarekisteriin 1960-luvulta lähtien. Leväseurantaan kuuluu noin 320 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ajankohtainen levätilanne.

Hukkuneiden määrä vaihtelee hellekesinä

Suomen Uimaopetus‐ ja Hengenpelastusliitto laatii ennakkotilaston hukkumisista lehdistöseurannan perusteella. Viralliset lukemat löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen virallisesta kuolemansyytilastosta. Juhannuksena 2012 hukkui 7 miestä ja 3 naista. Kesä-, heinä- ja elokuussa 2012 hukkui 57 henkilöä. Hellekesänä 2011 hukkui 76 henkilöä. Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hukkumistilastot.

Kesällä tehdään eläin- ja luontohavaintoja

Kesän kohueläimet: Suomalaiseen kesään kuuluvat mitä yllättävimmät eläinhavainnot. Milloin on jahdattu karhua, milloin leijonaa. Suoranaiseen kansansuosioon ovat nousseet ainakin sonni ja huuhkaja. Kesäkuussa 2007 stadionillinen katsojia todisti, miten Suomeen saatiin uusi kansallissankari Bubi-huuhkaja. Draamantajuinen lintu siivitti Suomen voittoon keskeyttämällä Suomi - Belgia-jalkapallo-ottelun juuri oikealla hetkellä. Katso ja kuuntele aiheesta Ylen Elävää arkistoa. Kesän kohueläimet.
Hylkeet: Vuonna 2012 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa noin 28 000 hallia. Kannan kasvu on 2000-luvun puolivälistä alkaen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon ydinalueista, Suomen lounaissaaristossa, kasvua ei ole tuon jälkeen enää tapahtunut. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, ajankohtaista 9.1.2013. Itämerellä laskettiin ennätykselliset 28 000 hallia.
Saimaannorppa: Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannan seurannasta ja hoidosta ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa. Kevään 2012 kokonaistulos oli 62 elävää kuuttipoikasta. Pesäpoikaskuolleisuus nousi 16 prosenttiin. Kuolleisuus on ennakoitua suurempi, mikä voi johtua Saimaan jäänpinnan alenemisesta pesinnän aikana. Lähde: WWF, uutiset ja tiedotteet 30.5.2013, Saimaannorpan pesäsukelluksissa löytyi lisää kuolleita kuutteja.
Suurpedot: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi, että Suomessa elää vähintään 1560-1680 karhua ennen syksyn 2013 metsästyskautta. Arvion mukaan Suomessa oli helmikuun 2013 alussa 120-135 sutta. Kesällä 2012 ilveksiä oli arviolta 2340-2610 yksilöä. Suomessa elää vähintään 170 ahmaa. Lähde: Suurpedot-sivusto.

Kesällä on syytä olla varovainen

UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna: Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-indeksin ennuste.
Rajuilmat: Ukkonen, salamat, syöksyvirtaukset, trombit... Ilmakehään, maahan, mereen ja vesistöihin liittyy mitä moninaisimpia ilmiöitä. Jotkin näistä salpaavat hengityksen kauneudellaan, toiset taas vaarallisuudellaan. Kesäisin puhuttavat rajuilmat, joista esimerkiksi ukkoset ovat kaikille tuttu ilmiö. Kesän 2010 rajuilmoista jäivät mieleen Asta, Veera, Lahja ja Sylvi. Lähde: Ilmatieteen laitos, Huomiota herättävät ilmiöt. Rajuilmat. Voimakkaat matalapaineet. Aallot ja vedenkorkeus.
Salamaniskut: Suomessa on salamaniskuun kuollut vuonna 2001 yksi henkilö, vuonna 2003 kaksi henkilöä, vuonna 2006 yksi henkilö ja vuonna 2011 yksi henkilö (kuolinsyy X33 "Altistuminen salamaniskulle"). Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt 2011. Taulukot. >>>
Mies kuoli salaman iskuun Rengonharjun lentokentällä Ilmajoella 1.7.2011. Lähde: HS 2.7.2011.
Maastopalot: Toukokuu on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Tänä vuonna toukokuussa rekisteröitiin 733 maastopaloa, kun viime vuoden toukokuussa niitä oli 351. Lähde: Pelastustoimi.fi, Online-tilastot - Pronto. Tulipalot. Maastopalot.
Punkit: Vuonna 2012 ilmoitettiin borreliatapauksia 1 587, mikä on samaa luokkaa kuin aiempina vuosina (2010: 1 442 ja 2011: 1 662). Ahvenanmaalla todettiin 540 tapausta eli kolmasosa koko maan borreliatapauksista. Aiempien vuosien tapaan borreliaa esiintyi eniten syksyllä elo-marraskuussa. Pääosa (75 prosenttia) tapauksista todettiin yli 45-vuotiailla ja 52 prosenttia naisilla. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Tartuntataudit Suomessa 2012 (pdf).

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. (09) 1734 2220
info@tilastokeskus.fi

Päivitetty 26.6.2013

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tilastokirjasto > Suomen kesä tilastojen valossa

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Tilastokirjasto

På svenska In English Tulostusversio