Suomen kesä tilastojen valossa 2018

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja ollaan myös töissä

Heinäkuu on suosituin lomakuukausi

Kesällä 2017 Suomen työllisestä työvoimasta 34 prosenttia lomaili heinäkuussa. Sekä kesä- että elokuussa lomalla oli 12 prosenttia työllisistä. Työvoimatutkimuksen lomatiedot ovat tietoja siitä, kuinka moni työllinen oli lomalla kyseisellä tutkimusviikolla.
Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus.

Etelän aurinkoon

Suomalaisten tekemien matkojen määrä pysyi ennallaan touko-elokuussa 2017 edellisvuoteen verrattuna. Erityisesti heinäkuussa matkustettiin kuitenkin aiempaa vuotta enemmän Etelä-Eurooppaan. Välimeren pohjoispuolen maihin tehtiin kesällä 2017 yhteensä 610 000 matkaa. Espanjaan, Italiaan ja Kreikkaan tehtyjen matkojen määrä lisääntyi yli 20 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan. Vapaa-ajanmatkailu Viroon ja Ruotsiin puolestaan väheni edellisvuoden kesästä. Kaikkiaan suomalaiset tekivät vuoden 2017 touko-elokuussa 3,4 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa ulkomaille.
Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu, Suomalaiset matkustivat kesällä 2017 kotimaan lisäksi Etelä-Eurooppaan.
Minne suomalaiset matkustivat kesällä 2018? Siitä kerrotaan Suomalaisten matkailu -tilastossa 4.10.2018.

Suomen Matkatoimistoalan Liitto ry:n mukaan suomalaisten kesäkauden kestosuosikkeja ovat edelleen Euroopan kohteet. Valmismatkapakettien kokonaistarjonnasta 85 prosenttia kohdistuu Eurooppaan. Ylivoimaisesti suosituin kohde on Kreikka, jonne on tänä kesänä tarjolla lähes 245 000 valmismatkaa, mikä on 58 prosenttia koko Euroopan alueelle suuntautuvista matkapaketeista. Myös Turkki, Espanja ja Kroatia ovat suosittuja.
Lähde: SMAL, lehdistötiedote 11.5.2018, Taantuma taltutettu – Kesän valmismatkojen tarjonta yli 22 % edellisvuotta suurempi.

Viime kesänä yli 9 miljoonaa yöpymistä

Kesällä 2017 (touko-elokuu) Suomen majoitusliikkeiden yöpymisvuorokausien määrä oli 9 020 075. Yöpymisten määrä lisääntyi 5,9 prosenttia edellisvuodesta. Kotimaisia yöpymisiä oli yhteensä 6 382 014 ja ulkomaisia yöpymisiä yhteensä 2 638 061. Ulkomaisten yöpymisten määrä kasvoi edellisvuodesta 14,3 prosenttia.
Lähde: Tilastokeskus, Majoitustilasto, Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä kuukausittain vuonna 2017.

Kesällä seilataan sisävesillä ja Saimaan kanavalla

Vuonna 2017 kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä rannikolla ja sisävesillä oli yhteensä 4,5 miljoonaa, mikä on 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Sisävesien matkustajamäärä on ollut viimeiset kymmenen vuotta alle puoli miljoonaa. Vuonna 2017 sisävesillä suurimmat matkustajamäärät olivat Saimaalla (100 000) Kuopion, Savonlinnan ja Lappeenrannan alueilla ja Tampereen seudulla (60 000). Saimaan kanavan läpi kulki viime vuonna 17 200 matkustajaa, mikä on 1 000 matkustajaa enemmän kuin vuonna 2016. Huvialuksissa kanavan läpi kulki 1 970 henkilöä.
Lähteet: Liikennevirasto, Kotimaan vesiliikennetilasto 2017 ja Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2017.

Kesätyöntekijät

Viime vuonna Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenyritykset tarjosivat yhteensä 120 000 kesätyöpaikkaa. Kesätyöpaikoista kaksi kolmasosaa oli palvelualoilla, ja näistä lähes joka neljäs oli kaupan alalla. Teollisuuden puolelta eniten kesätyöpaikkoja tarjosi teknologiateollisuus. Tälle kesälle EK tavoittelee 130 000 kesätyöpaikkaa.
Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, uutinen 24.1.2018, EK tavoittelee peräti 130 000 kesätyöpaikkaa ensi kesäksi.

Kesäbudjetti

Suomalaisten suunniteltu lomabudjetti kesälle 2018 on keskimäärin 1 300 euroa kotitaloutta kohti, mikä tekee noin 65 euroa lomapäivää kohden. Suurin osa suomalaisista aikoo rahoittaa lomansa palkkatuloilla, säästöillä tai lomarahoilla.
Lähde: Nordea, lehdistötiedote 1.6.2018, Nordean kesäkysely: Suomalaisten kesälomabudjetti on 1300 euroa – nuoretkin haaveilevat lomasta kesämökillä.

Kannattaako koululaisten kesälomia siirtää?

Ehdotus koulujen kesälomien siirrosta kahdella viikolla eteenpäin herätti tänä keväänä jälleen keskustelua. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän selvityksen mukaan kesälomien siirto vaikuttaisi myönteisesti matkailutuloon ja työllisyyteen. Yrityskyselyyn vastanneista 93 prosenttia uskoi siirrolla olevan positiivisia vaikutuksia matkailuelinkeinolle. Siirron vaikutuksia kouluvuoden muihin loma-aikoihin ja esimerkiksi matkailuyritysten vakituisen henkilökunnan lomien järjestämiseen tulee Suomen Matkatoimistoalan Liiton mukaan kuitenkin vielä selvittää.
Lähteet:
Työ- ja elinkeinoministeriö, Koulujen kesälomien siirron vaikutukset matkailuelinkeinolle.
SMAL, mediatiedote 3.5.2018, Matkatoimistot myönteisiä ajatukselle koulujen kesälomien siirrosta - Loma-ajan muutoksen yhteiskuntavaikutukset selvitettävä.

Kesällä vietetään aikaa mökillä

Kuopiossa eniten mökkejä

Suomessa oli vuoden 2017 lopussa 507 200 kesämökkiä. Kesämökkien lukumäärällä mitattuna suurin mökkikunta on Kuopio, toiseksi suurin Mikkeli ja kolmanneksi suurin Parainen. Sekä Kuopiossa että Mikkelissä on yli 10 000 kesämökkiä. Kun mökkitiheyttä tarkastellaan vertaamalla kesämökkien määrää vakinaisesti asuttujen asuntojen määrään, kiilaa Parainen ykköseksi. Kaikkiaan 65 kunnassa oli vuonna 2017 enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tihein mökkiasutus taas oli Kustavissa ja Kaskisissa, joissa oli keskimäärin 15–18 kesämökkiä maaneliökilometrillä. Kesämökki sijaitsee yleensä melko lähellä omaa asuinpaikkaa. Keskimääräinen matka kodin ja kesämökin välillä oli 91 kilometriä ja mediaani oli 38 kilometriä vuonna 2017.
Lähde: Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2017.

Suomalaiset ovat kesämökkikansaa

Lähes 819 000 suomalaista kuului vuonna 2017 kesämökin omistavaan asuntokuntaan. Kesämökkien omistajien keski-ikä oli 62 vuotta, ja alle 40-vuotiaita omistajia oli vain 6 prosenttia kaikista mökinomistajista. Nordean kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs kesämökin omistava aikoo viettää vuonna 2018 koko lomansa mökillään, ja vain joka kymmenes ilmoitti, ettei vietä aikaa kesämökillä lainkaan. Joka kolmas niistä, jotka eivät omista kesämökkiä, haaveilevat oman mökin omistamisesta. Nuorista, 18−25-vuotiaista vastaajista, jopa yli puolet haaveilee mökin omistamisesta Suomessa. Nuoria aikuisia kiinnostaa kuitenkin myös mökkeilyä koskeva jakamistalous, sillä 47 prosenttia heistä valitsisi itselleen mieluisaksi vaihtoehdoksi vuokratun ja 43 prosenttia yhteisomistuksessa olevan kesämökin.
Lähteet:
Tilastokeskus, Rakennukset ja kesämökit, Kesämökit 2017.
Nordea, lehdistötiedote 1.6.2018, Nordean kesäkysely: Suomalaisten kesälomabudjetti on 1300 euroa – nuoretkin haaveilevat lomasta kesämökillä.
Maa- ja metsätalousministeriö, Saaristoasiain neuvottelukunta ja FCG Finnish Consulting Group Oy, tiedote 7.4.2017, Nuorten aikuisten mökkeily 2030 -selvitys: Mökkeilyn suosion arvioidaan säilyvän.

Kesä on häiden ja muiden iloisten perhetapahtumien aikaa

Heinäkuussa sanottiin eniten "tahdon" 

Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2017 eniten avioliittoja solmittiin heinäkuussa, yhteensä 5 241. Elokuussa solmittiin 3 897 ja syyskuussa 2 750 avioliittoa. Kesäkuussa avioliittoja solmittiin 2 705. Lukuihin sisältyvät samaa sukupuolta olevien avioliitot, joita vuoden aikana solmittiin 554.

Vuonna 2017 avioliitoissa, joissa puolisot olivat eri sukupuolta, ensimmäisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 31,7 ja miesten 33,9 vuotta. Toisen kerran avioituneiden naisten keski-ikä oli 44,6 ja vastaava miesten keski-ikä 47,5 vuotta. Kahden naisen solmimissa avioliitoissa naisten keski-ikä oli 36,1 vuotta, ja kahden miehen solmimissa avioliitoissa miesten keski-ikä oli 41,3 vuotta.

Lähteet: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Samaa sukupuolta olevat solmivat 554 avioliittoa ja Solmitut avioliitot kuukausittain 2007–2017.

Kesävauvat

Vuonna 2017 vauvoja syntyi eniten heinäkuussa, 4 615. Toiseksi eniten vauvoja syntyi elokuussa, 4 559, ja kolmanneksi eniten kesäkuussa, 4 421. Kesävauvojen syntymistä voi tarkastella aikasarjana aina vuodesta 1900 alkaen Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan taulukon avulla.
Lähde: Tilastokeskus, Syntyneet, Elävänä syntyneet kuukausittain 1900–2017.

Rippikoulun vetovoima säilyy

Vuonna 2017 rippikoulun kävi yhteensä 48 734 henkilöä, mikä on 15-vuotiaiden ikäluokasta noin 84 prosenttia. Uskonnollisesti sitoutumattomille Prometheus-leireille osallistui samana vuonna 887 henkilöä eli noin 1,5 prosenttia ikäluokasta. Osa nuorista käy sekä rippikoulun että Prometheus-leirin.
Lähteet:
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, uutinen 4.4.2018, Kyselytutkimus: Nuoret ovat tyytyväisiä rippikouluun.
Prometheus-leirin tuki ry, Medialle faktoja ja kuvia.

Kesällä puhutaan säästä

Millainen on kesän 2018 sää? 

Tänä vuonna toukokuu oli ennätyslämmin, mutta mikä mahtaa olla loppukesän sään laita? Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2018 säätilasto, joka kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Voit tutustua Ilmatieteen laitoksen sivuilla myös muun muassa helletilastoihin sekä juhannuksen, naistenviikon ja Jaakon päivän säätilastoihin.
Lähteet: Ilmatieteen laitos, Kesä 2018, Helletilastot, Juhannussäät, Naistenviikko ja Heittääkö Jaakko kylmän kiven?

Milloin on paras sää koululaisten kesälomille?

Koululaisten kesälomille nykyinen kesälomajakso on ihanteellisin, jos aikajaksolle halutaan mahdollisimman monta kaunista kesäpäivää. Kauniilla kesäpäivillä tarkoitetaan tässä päiviä, jolloin päivän ylin lämpötila on vähintään 20 astetta, sademäärä jää alle yhden millimetrin ja aurinko paistaa vähintään kuusi tuntia. Jos kesälomia siirrettäisiin kahdella viikolla myöhemmäksi, suuri osa koululaisista pääsisi nauttimaan korkeammista päivälämpötiloista, mutta sateen todennäköisyys kasvaisi ja auringonpaisteen päivittäinen määrä vähenisi.
Lähde: Ilmastokatsaus, kolumni 6.2.2018, Jos koululaisten kesälomia siirrettäisiin…

Kesä on kotimaisen ruuan juhlaa

Varhaisvihanneksia ja uusia perunoita

Kesällä kypsyvät tuoreet vihannekset ja uudet perunat. Touko-kesäkuun vaihteessa satoa saadaan raparperista, kiinankaalista ja varhaiskaalista. Noin kesäkuun puolivälistä alkaa salaatin, porkkanan, herneiden ja kukkakaalin kausi. Varhaisperunat ja mansikat täydentävät satoa.

Varhaisperunasato vuonna 2017 oli 8,3 miljoonaa kiloa, eli noin 1,5 kiloa jokaista suomalaista kohti. Valtakunnallista varhaisvihannes- ja perunaviikkoa vietetään 18.–24.6.2018.

Lähteet:
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, tiedote 31.5.2018, Varhaisvihannesten kausi pyörähtää käyntiin.
Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2017.
Tilastokeskus, Väestörakenne 2017.

Viime vuonna omenoista ennätyssato

Vuonna 2017 saatiin suurin tähän mennessä tilastoitu omenasato, 6,8 miljoonaa kiloa. Myös puutarhamarjasato oli hyvä, jopa 17 miljoonaa kiloa, josta mansikoita oli 13,8 miljoonaa kiloa. Kasvukausi oli haastavampi avomaanvihanneksille, ja niiden sato jäi pienemmäksi kuin vuonna 2016. Avomaan vihannestuotanto oli yhteensä 167 miljoonaa kiloa, josta oli porkkanaa 62 ja ruokasipulia 26 miljoonaa kiloa. Myös viljasato, 3,4 miljardia kiloa, jäi vuonna 2017 pieneksi. Viljaa jäi paljon korjaamatta sateisen syksyn takia, ja Itä- ja Pohjois-Suomen viljapelloilla kärsittiin pahimmasta kadosta 30 vuoteen. Poikkeuksena huonoon viljasatoon oli hyvä ruissato (113 miljoonaa kiloa), joka riittää kattamaan kotimaisen kulutuksen tämän syksyn satoon asti.
Lähteet: Luonnonvarakeskus Luke, Satotilasto 2017 ja Puutarhatilastot 2017.

Kasvit kärsivät alkukesän kuivuudesta

Tämän vuoden toukokuu oli poikkeuksellisen lämmin ja sateeton. Kuivuuden vuoksi erityisesti kevätviljojen orastuminen on ollut heikkoa. Kuivuudesta ovat kärsineet myös uudet nurmet ja laitumet, Etelä-Suomessa jo vanhatkin nurmet.

Lämmin sää on jouduttanut viljelykasvien kehitystä. Varhaisperunaa päästään korjaamaan koko maassa ennen juhannusta, mutta kuivuudesta johtuen sadon odotetaan jäävän hieman pienemmäksi Etelä-Suomessa. Mansikan satokausi on alkamaisillaan, ja pääsatoa päästäneen poimimaan juhannuksen maissa, kaksi viikkoa totuttua aikaisemmin. Mansikan satotaso jäänee keskimääräiseksi tai hieman pienemmäksi, sillä mansikkakasvustot kokivat vaurioita niin syksyllä ja talvella kuin alkukesän kuivuudessa.

Lähde: ProAgria, ajankohtaista 5.6.2018, Kasvustot huutavat vettä.

Kesällä herkutellaan jäätelöllä

Jäätelö saapui Suomeen 1800-luvulla, ja sitä alettiin valmistaa Suomessa teollisesti 1930-luvulla. Jäätelöä suomalaiset söivät tuoreimman tiedon mukaan keskimäärin 12,3 litraa henkilöä kohti. Litran jäätelöpaketin hinta toukokuussa 2018 oli keskimäärin 1,84 euroa ja 70 gramman jäätelötuutin hinta 0,79 euroa. Vuonna 2016 kotitaloudet kuluttivat jäätelöön, sorbettiin ja mehujäähän keskimäärin 79 euroa.
Lähteet:
Ruokatieto, Jäätelö saapui Välimereltä Pohjolaan.
Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi, Kulutushyödykkeiden keskihintoja.
Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus, Kotitalouksien kulutusmenot kotitaloustyypin mukaan.

85 prosenttia suomalaisista grillaa makkaraa

Noin 85 prosenttia suomalaisista grillaa makkaraa. Vuoden 2017 grillauskaudella huhti-syyskuun aikana kauppoihin toimitettiin yhteensä 14,5 miljoonaa kiloa grillimakkaraa. Noin kolmannes koko vuoden makkaroista grillattiin touko-kesäkuun aikana. Tämän kesän suosikkeja ovat lihapitoiset ja mausteiset raakamakkarat.
Lähde: Lihatiedotus, Ajankohtaista 25.5.2018, Mak­ka­ra on gril­laa­jien iki­suo­sik­ki.

Kulttuuria ja kesäjuhlia

Kesän kulttuurifestivaaleilla nautitaan musiikista ja merestä

Vuonna 2017 Finland Festivals -jäsenfestivaaleille myytiin yhteensä 822 593 lippua. Festivaalien kokonaiskäyntimäärä, jossa ovat mukana arviot myös erilaisista ilmaistilaisuuksista, oli reilusti yli kaksi miljoonaa (2 272 338). Kolme suurinta festivaalia vuonna 2017 kokonaiskäyntimäärän perusteella olivat Pori Jazz (405 659), Kotkan Meripäivät/Tall Ship Races Kotka (354 998) ja Helsingin juhlaviikot (212 836).
Lähde: Finland Festivals ry, Festivaalien käyntimäärät 2017.

Kesäteatteri kerää kävijöitä

Kesäteattereiden kävijämäärät ovat joka vuosi miljoonaluokkaa. Ensi-iltoja kesälle 2018 on tulossa yli 300. Kesällä 2017 eniten katsojia keräsi Pyynikin kesäteatterin Niskavuoren nuori emäntä, jonka näki 31 420 katsojaa. Kansallista kesäteatteripäivää vietetään tänä vuonna 29.6.2018.
Lähde: Teatterin tiedotuskeskus TINFO, Kesäteatteri-info.

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpötila

Kesäkuun alussa vedet olivat monessa osassa maata ajankohdan keskiarvoa korkeampia, mutta tuulet ja viileämmät säät ovat pudottaneet lämpötiloja useilla asteilla. Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun sivuilta. Samalla sivustolla voi seurata vesialueiden levätilannetta.
Lähteet: Valtion ympäristöhallinto, Vesitilanne − veden lämpötila ja Levätilanne.

Hukkuneiden määrä vaihtelee

Suomessa hukkuu vuosittain 150−200 ihmistä. Vuoden 2017 kesä-elokuussa hukkui ennakkotilaston mukaan 34 henkeä, mikä on seitsemän henkeä vähemmän kuin edellisvuonna. Kesäkuussa hukkui 14, heinäkuussa 10 ja elokuussa 10 henkeä. Viime juhannuksena hukkui 6 henkeä, ja juhannuksena on hukkunut keskimäärin noin 7 henkilöä vuosittain 2000−2017.
Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, Hukkumistilastot.

Yli 14 000 purjevenettä

Suomessa oli maaliskuun lopulla vuonna 2018 yhteensä 188 339 moottorivenettä ja 14 091 purjevenettä. Viime vuonna ensirekisteröitiin 2 754 moottorivenettä ja 11 purjevenettä. Suomalaisten veneilyyn käyttämän ajan on arvioitu vähentyneen hieman viime vuosina. Vesikulkuneuvoja käytetään lyhyisiin päiväretkiin (69 % veneilijöistä), mökkimatkoihin (20 %) ja usean päivän tai viikon mittaisiin matkoihin (11 %).
Lähteet: Liikenteen turvallisuusvirasto, Rekisterissä olevat vesikulkuneuvot, Vesikulkuneuvojen ensirekisteröinnit ja Veneilyn määrä sekä sen taloudelliset ja ympäristövaikutukset Suomessa.

Kesällä on syytä olla varovainen

UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna

Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua.
Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-indeksin ennuste.

Salamaniskut

Suomessa on kuollut salamaniskuun vuonna 2001 yksi henkilö, vuonna 2003 kaksi henkilöä, vuonna 2006 yksi henkilö, vuonna 2011 yksi henkilö ja vuonna 2014 yksi henkilö.
(Kuolinsyy "Altistuminen salamaniskulle (X33)").
Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt, Tapaturmiin tai väkivaltaan kuolleet peruskuolemansyyn (122-luokkainen luokitus), iän ja sukupuolen mukaan, päihtyneet erikseen 1998−2016.

Maastopalot

Kevät on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Viime vuoden kesäkuussa rekisteröitiin 369, heinäkuussa 282 ja elokuussa 106 maastopaloa. Vuosien 2014−2016 keskiarvo kesäkuussa on 294 maastopaloa.
Lähde: Pelastustoimi.fi, Online-tilastot, Maastopalot.

Punkit

Borreliatapauksia (Lymen tauti) ilmoitettiin vuonna 2017 yhteensä 2 318, mikä oli ennätysmäärä. Ahvenanmaalla ilmaantuvuus oli aiempien vuosien tapaan korkein. Siellä todettiin 657 tapausta – lähes kolmasosa Suomen borreliatapauksista. Borreliaa esiintyi eniten syksyllä, suurin osa tapauksista ajoittui elo-lokakuulle.

Vuonna 2016 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 82 puutiaisaivotulehdus- eli TBE-tartuntaa. Löydöksiä todettiin kesä-marraskuun välisenä aikana, eniten elokuussa.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tautien esiintyvyys.

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi