Pääsiäistilastoja

Kolmasosa maailman väestöstä viettää pääsiäistä

Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla. Maailman väestössä on kirkkoon kuuluvia kristittyjä noin 2,3 miljardia (33,0% kaikista uskonnonharjoittajista). Muita suuria uskonnonharjoittajaryhmiä ovat muslimit, noin 1,6 miljardia (22,4%), ja hindut, noin 960 miljoonaa (13,8%). Uskontokuntiin kuulumattomia oli 665 miljoonaa (9,5%) vuonna 2010.
Pääsiäinen on ortodoksien suuri juhla. Maailmassa on noin 276 miljoonaa ortodoksia. Kristityistä ortodokseja on 4 prosenttia. Venäjällä on maailman suurin ortodoksiväestö. Siellä asuu noin 40 prosenttia maailman kaikista ortodokseista. Toiseksi suurin ortodoksiväestö on Etiopiassa, noin 14 prosenttia, ja kolmanneksi suurin Ukrainassa, noin 13 prosenttia.
Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2012, Taulu 664. Eri uskontojen harjoittajat maanosittain 2011 ja The Pew Forum on Religion Public Life, Global Christianity, A Report on the Size and Distribution of World?s Christian Population.

Kevät keikkuen tulevi - pääsiäisen säät, kelit ja luontoilmiöt

Varhaisena pääsiäisenä sää suosii tai sitten ei: Tänä vuonna vietetään varhaista pääsiäistä, jollainen sattuu maalis-huhtikuun vaihteeseen 23.3.–2.4. Pitkäperjantaina 29.3.2002 rikottiin Suomessa maaliskuun lämpöennätyksiä. Lämpimin paikka silloin oli Porvoo, jossa päivän ylin lämpötila kohosi +15,2 °C:seen. Vuoden 2012 pitkäperjantain (6.4.) lämpimin paikka oli Hyvinkään Hyvinkäänkylässä, jossa mitattiin +3,6 °C. Lisää varhaisten pääsiäisten sääilmiöistä: Ilmatieteen laitos, Juhlapyhien sää, Pääsiäinen.
Kantaako jää?: Ajankohtaiset vesi-, jää- ja lumitilannetiedotteet kannattaa tarkistaa ennen jäille- ja lumillelähtöä Suomen ympäristökeskuksen verkkopalvelusta. Siellä raportoidaan lähes päivittäin jäänpaksuus, lumikuorma ja suurten järvien vedenkorkeus. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
Kuu kiurusta kesään: Kevään 2013 ensimmäinen kiuru käväisi Porissa sunnuntaina 24.2. Ensimmäiset töyhtöhyypät havaittiin 6.3. Liedossa ja Raaseporissa. Hangon lintuaseman kevään ensimmäiset haahkat nähtiin lauantaina 16.3. Lue uusin Lintutilanne Suomessa -tiedote BirdLife Suomen verkkosivuilta.

Pääsiäistraditioita

Pääsiäiskortit: Pääsiäiskortteja alettiin lähettää Suomessa 1870-luvulla, ja ne kuuluvat edelleen pääsiäisenvieton perinteisiin. Pääsiäiskortteja on lähetetty parina viime vuonna noin 1,5 miljoonaa kappaletta. Pääsiäiskorttiperinne eli voimakkaana 1960-luvulle saakka. Perinne alkoi elpyä uudelleen 1990-luvulla. Nykyisin pääsiäinen on Suomessa kolmanneksi suosituin postikorttisesonki joulun ja ystävänpäivän jälkeen. Lähde: Itella Posti Oy. Tiedote 14.3.2013. Pääsiäiskortit matkaan viimeistään tiistaina 26. maaliskuuta.
Pääsiäistä juhlitaan keltaisilla kukilla: Keltaiset kukat, pajunkissat ja pääsiäisruoho kuuluvat pääsiäiseen. Pääsiäiskukkia ovat mm. tetenarsissit, keltaiset leikkotulppaanit ja leikkonarsissit. Pääsiäinen on yksi vuoden tärkeistä kukkasesongeista. Kauppapuutarhaliiton arvion mukaan myynnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Lähde: Kauppapuutarhaliitto, Tiedotteet/Ajankohtaista, Pääsiäinen kukkii keltaisena ja Tulppaani-info.

Pääsiäismenu - kananmunia, lampaanviulua ja punaviiniä

Kananmunat

Kananmuna on suosittu ruoka muulloinkin kuin pääsiäisenä. Keskiverto suomalainen syö miltei 170 kananmunaa vuodessa. Eurooppalainen kuluttaja popsii vuodessa 30 munaa enemmän kuin suomalainen eli noin 12 kiloa. Kananmunia tuotetaan Suomessa noin 60 miljoonaa kiloa vuodessa. Munia viedään 12 miljoonaa kiloa, lähinnä Ruotsiin. Vuonna 2011 häkkikanaloissa tuotettiin vielä lähes 70 prosenttia kananmunista. Viime keväänä, erityisesti pääsiäisen aikoihin kananmunat loppuivat kaupasta: syynä oli vanhojen kanahäkkien käyttökielto ja kulutuksen voimakas kasvu. Nykyään kaksi kolmasosaa tuotannosta tulee virikehäkkikanaloista, kolmasosa lattiakanaloista ja neljä prosenttia luomukanaloista. Lähteet: Siipikarjaliitto. Tiedote 19.2.2013 ja Ruokatieto, Tilastopuraisu, Kanamuna juhlistaa pääsiäistä ja avittaa arkea.

Lampaanliha: Lampaanliha ei tavoita suomalaisia ruokapöytiä, sillä sen kulutus on laskenut jo kolmena perättäisenä vuonna. Viime vuonna lammasta syötiin 1,95 miljoonaa kiloa, mikä tekee henkeä kohti laskettuna vajaat 400 grammaa. Lammaspaisti on perinteisesti pääsiäisen herkku. Lähes puolet lampaanlihasta tuodaan Suomeen ulkomailta. Yli 80 prosenttia tuodusta lampaanlihasta on uusseelantilaista, ja loput tuodaan Australiasta, Ruotsista ja Belgiasta. Kotimainen lampaanlihan tuotanto laski viime vuonna 12 prosenttia kuten sen kulutuskin. Lähde: Ruokatieto, Uutiset 23.3.2013 Lammas maistuu vain pääsiäisenä.
Mämmi, pasha ja rahka: Mämmi, pasha ja rahka ovat pääsiäisen ajan suosikkijälkiruokia. Niistä pasha on oikea rasvapommi. Sen energiasisällöstä 67 prosenttia on rasvaa. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Fineli-tietopankki. >>>
Suklaa: Pääsiäinen on joulun ohella suklaamyynnin sesonkiaikaa. Suomalaiset söivät suklaata 6,5 kg/hlö vuonna 2009. Suklaansyönnissä häviämme kuitenkin reilusta esim. briteille, jotka ahmivat sitä 10,5 kg/hlö. Lähde: Suklaayhdistys. >>>
Suklaalevyn (200 g) keskihinta on noussut viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Helmikuussa 2008 suklaalevy maksoi 1,74 euroa, mutta helmikuussa 2012 se maksoi 2,12 euroa.
Lähde: Tilastokeskus, Kuluttajahintaindeksi. Taulukot. Kulutushyödykkeiden keskihinnat. >>>
Alkon myynti: Pääsiäisviikon neljän päivän myynti on Alkossa noin 30 prosenttia normaalia 6-päiväistä viikkoa korkeampi. Litroissa myynnin kasvu on yli 550 000 litraa. Pääsiäisviikolla Alkon myymälöissä käy noin 1 142 000 miljoona asiakasta, joista lähes puolet asioi pääsiäistä edeltävänä torstaina. Kiirastorstain myynti on noin kaksinkertainen keskimääräiseen perjantaihin verrattuna. Lähde: Alko, Pääsiäisen vaikutus Alkon Myyntiin. >>>