Pääsiäistilastoja 2020

Vietämme koronavirusepidemian vuoksi varsin poikkeuksellista pääsiäistä, jonka seurauksena seurakuntien pääsiäismenot siirtyvät verkkoon ja Uudenmaan luontokohteisiin odotetaan ruuhkaa. Myös virpominen piti tänä vuonna suorittaa etänä.

Kolmasosa maailman väestöstä viettää pääsiäistä

Pääsiäinen on kristittyjen tärkein juhla, jolloin juhlistetaan Jeesuksen ylösnousemusta. Kristittyjen pääsiäinen on saanut alkunsa juutalaisesta pääsiäisestä, jota vietetään Egyptin orjuudesta vapautumisen muistojuhlana. Useissa kielissä pääsiäistä tarkoittava sana on johdettu hepreankielisestä sanasta pesah. Englannin Easter ja saksan Ostern puolestaan juontavat juurensa muinaisgermaanien kevään jumalattareen, jota kutsuttiin nimillä Ēastre, Ēostre tai Ostara. Suomen kielen sana pääsiäinen viittaa paaston päättymiseen. Kristilliseen pääsiäiseen on perinteisesti kuulunut 40 vuorokautta kestävä paasto.

Vuonna 2016 kirkkoon kuuluvia kristittyjä oli noin 2,4 miljardia, lähes kolmasosa maailman väestöstä. Kristityistä roomalaiskatolisia oli yli puolet, 51 prosenttia, protestantteja 23 prosenttia ja ortodokseja 12 prosenttia. Juutalaisia maailmassa oli vuonna 2016 vajaat 15 miljoonaa.

Suomessa kristittyjä oli vuonna 2019 yli 3,9 miljoonaa. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 68,7 prosenttia väestöstä, 3 796 918 henkilöä. Ortodoksisiin kirkkoihin kuului 60 567 jäsentä ja katoliseen kirkkoon 14 224 jäsentä. Juutalaisiin seurakuntiin kuului 1 101 jäsentä. Monet pääsiäisperinteet ovat alkuperältään pakanallisia, ja ne liittyvät kevään tuloon ja valon lisääntymiseen. Alkuperäisuskontojen ja uuspakanuuden harjoittajia oli Suomessa 60 henkilöä vuonna 2019. Tilastokeskuksen uskontokuntatilastot tehdään Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteriin merkittyihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvista henkilöistä.

Lähteet:
Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäinen.
Tilastokeskus, Suomen tilastollinen vuosikirja 2019, Kansainvälistä vertailutietoa, taulu 28.10 Eri uskontojen harjoittajat maanosittain 2016.
Tilastokeskus, Väestörakenne, Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 2000–2019.
Yle Oppiminen, Pääsiäinen yhdistää kristillisiä ja pakanallisia perinteitä.

Pääsiäismenu – lampaanviulua, kananmunia ja punaviiniä

Pääsiäispöytään kuuluu monia perinteisiä ruokia kuten lammas ja pasha, jotka kuitenkin yleistyivät suomalaisten pääsiäispöydissä vasta 1970-luvulla. Mämmi levisi 1900-luvun alussa koko maahan Lounais-Suomesta, missä sitä syötiin jo 1200–1300-luvuilla. Nykyään pääsiäisen ruokajuhlapäiviä ovat pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai.

Vuosina 2015–2017 toteutettujen kyselytutkimusten mukaan suomalaisista 46 prosenttia syö pitkäperjantaina tavallista vapaapäivää juhlavammin, ja pääsiäissunnuntaina juhlavamman aterian syö 51 prosenttia suomalaisista. Tänä vuonna pääsiäistä suositellaan viettämään kotona. Aiempien vuosien kyselytutkimuksen mukaan pääsiäisen ateriat nautitaankin useimmiten yksin tai ydinperheen voimin. Vuosina 2015–2017 viidennes suomalaisista ilmoitti syövänsä pääsiäissunnuntaina sukulaisten kanssa, ja ystävien seurassa joka kymmenes.

Lähteet: Ruokatieto, Pääsiäinen herättää kevääseen ja Isompia ja pienempiä ruokajuhlia.

Lammasta pöytään

Vuonna 2018 lampaanlihan kulutus oli 700 grammaa henkeä kohti. Lampaanlihan tuotanto on kasvanut usean vuoden ajan, mutta vuonna 2019 se kääntyi hienoiseen laskuun. Lampaanlihaa tuotettiin vuonna 2019 noin 1,5 miljoonaa kiloa, vajaa 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Luomun osuus lampaanlihan tuotannosta oli lähes 23 prosenttia.

Lähteet: Luke, Ravintotase ja Lihantuotanto 2019.

Kananmunat

Vuonna 2018 suomalaisten kananmunien kulutus oli 11,8 kiloa henkeä kohti. Kananmunien tuotanto on lisääntynyt  tasaisesti viime vuosina. Viime vuonna niitä tuotettiin lähes 76 miljoonaa kiloa, prosentin enemmän kuin edellisvuonna. A-luokan kananmunista 58 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 34 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja luomukanaloissa 8 prosenttia. Luomukanaloissa tuotettujen kananmunien määrä nousi 11 prosenttia edellisvuodesta.

Lähteet: Luke, Ravintotase ja Kananmunien tuotanto 2019.

Pääsiäisen juomat

Pääsiäisviikko on yksi Alkon vilkkaimpia myyntijaksoja. Viime vuonna sekä pääsiäinen että vappu ajoittuivat huhtikuuhun. Alko myi huhtikuussa 2019 yhteensä 7,4 miljoonaa litraa juomia, mikä on 9,5 prosenttia edellisvuotta enemmän. Huhtikuussa ostettiin vuotta aiempaa enemmän varsinkin roseeviinejä (36 %), punaviinejä (17 %), valkoviinejä (14 %) ja alkoholittomia juomia (13 %).

Koronavirusepidemian vuoksi Suomen rajat ovat kiinni matkustukselta ja ravintoloiden tilat on suljettu asiakkailta. Alko arvioi, että alkoholin matkustajatuonnin ja ravintoloiden anniskelumyynnin vähentyessä Alkon ja päivittäistavarakauppojen alkoholin myynti saattaa kasvaa.

Lähteet: Alko, ajankohtaista, 10.05.2019, Vappu ja pääsiäinen vauhdittivat huhtikuun myyntiä ja 25.03.2020, Alkon tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2019: Alkon tulos odotetulla tasolla.

Pääsiäisen jälkiruoat

Mämmi, pasha ja rahka ovat pääsiäisen ajan suosikkijälkiruokia. Niistä pasha on oikea rasvapommi. Sen energiasisällöstä 67 prosenttia on rasvaa. Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksen voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä.

Pääsiäistraditioita

Pääsiäispuput

Pääsiäispuput ovat pääsiäisen ajan suosittu aihe monissa tuotteissa kuten korteissa ja suklaamakeisissa. Nopeasti ja tehokkaasti lisääntyvää jänistä on monissa kulttuureissa pidetty hedelmällisyyden vertauskuvana. Kuvitteellisten munivien pääsiäispupujen lisäksi Suomessa esiintyy luonnonvaraisena kaksi jänisten heimoon kuuluvaa lajia, metsäjänis ja rusakko. Lisäksi kaniini on villiintynyt erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Pääsiäistiput

Pupujen lisäksi tipuja, kanoja ja kananmunia pidetään elämän symboleina. Keväällä 2019 suomalaisilla maatiloilla oli ennakkotietojen mukaan noin 647 000 kananpoikaa ja munivia kanoja noin 3,7 miljoonaa. Siipikarjaa kasvatettiin reilulla 1 100 tilalla. Vuonna 2018 yli 50 kanan kanaloita oli noin 330, ja tiloilla oli keskimäärin 11 900 kanaa. Eniten kanoja oli Loimaalla, Laitilassa ja Oripäässä. Vuoden 2019 kunnittaiset ja kanalakokoluokittaiset tiedot julkaistaan myöhemmin keväällä 2020.

Lähde: Luke, Kotieläinten lukumäärä.

Miljoonittain kotimaisia pääsiäiskukkia

Pääsiäisen suosikkikukkia ovat erityisesti kotimaiset tulppaanit ja narsissit. Vuonna 2019 tulppaaneja viljeltiin Suomessa lähes 74 miljoonaa kappaletta. Narsissisipuleita tuotettiin 407 000 kappaletta, ja ruukkunarsisseja viljeltiin 8,1 miljoonaa kappaletta.

Tetenarsisseja viljellään Suomessa noin 3,5 miljoonaa ruukkua, ja tulppaaneja viljellään pääsiäiseksi 4–5 miljoonaa. Pääsiäisenä sipulikukkien suosituin väri on keltainen, mutta valikoimasta löytyy myös valkoista. Tulppaaneista on tarjolla lisäksi keväisiä pastellin sävyjä.

Suomessa viljellään myös ympäri vuoden kukkivia ruukkukukkia, joista pääsiäissesonkiin viljellään vajaa miljoona ruukkua. Kotimaisten kukkien ostaminen auttaa osaltaan turvaamaan kotimaisten työpaikkojen säilymistä.

Lähteet:
Luke, Puutarhatilastot 2019.
Kauppapuutarhaliitto, tiedote 6.4.2020, Koti koristellaan pääsiäisenä kotimaisilla kukilla.

Kevät keikkuen tulevi – pääsiäisen sää ja luonnonilmiöt

Pääsiäisen ajankohta vaihtelee. Tänä vuonna pääsiäistä vietetään 10.–13.4. Aikaisimmillaan pääsiäinen voi olla 22.3. ja myöhäisimmillään 25.4.

Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäissääntö eli milloin pääsiäistä vietetään.

Pääsiäisen sää

Kautta aikain korkein pääsiäispyhien lämpötila, 24,9 astetta, mitattiin Utissa 24.4.2000. Myös 21.4.2003 toisen pääsiäispäivän korkein lämpötila oli yli 20 astetta Itä-Uusimaalla ja Pohjanmaalla. Lunta on ollut erityisen paljon vuoden 1997 pääsiäisenä, jolloin Sodankylässä mitattiin jopa 104 senttimetrin lumensyvyys. Erittäin sateinen pääsiäinen koettiin vuonna 1982, kun pääsiäisen aikana satoi enemmän kuin keskimäärin koko huhtikuussa.

Lähde: Ilmatieteen laitos, Juhlapyhien sää, Pääsiäinen, Varhainen pääsiäinen, Myöhäinen pääsiäinen ja Keskiajankohdan pääsiäinen.

Varo heikkoa jäätä

Viime vuonna jäihin hukkui yhteensä 6 henkilöä, 10 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2018. SUH:n ennakkotilastojen mukaan vuoden 2020 tammi-helmikuussa jäihin on Suomessa hukkunut 8 henkilöä.

Lähde: Suomen uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry, SUH:n ennakkotilastot hukkumisista.

Ajankohtaiset vesi-, jää- ja lumitilannetiedotteet kannattaa tarkistaa ennen jäille ja lumille lähtöä Ympäristö.fi -verkkopalvelun Vesitilanne ja ennusteet -sivuilta. Siellä raportoidaan tuoreimmat tiedot jäänpaksuudesta, lumikuormasta ja suurten järvien vedenkorkeudesta.

Puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen

Huhtikuun alussa Suomeen saapuvat muun muassa peipot, rastaat ja västäräkit. Myöhemmin huhtikuun aikana tulevat kurjet, hanhet ja joutsenet. Lintujen kevätmuutto huipentuu huhtikuun lopulla, jolloin kahlaajat, tiirat ja haarapääskyt saapuvat. BirdLife Suomen Lintutilanne kertoo, mitä lintuja on nähty ja mitä on odotettavissa. Muuttoaikoina sivu päivitetään kerran viikossa, kesällä ja talvella noin joka toinen viikko.

Lähde: Birdlife, Kevät on muuttolintujen juhlaa

Huhtikuun matkat

Tänä vuonna pääsiäisen aikaan ei juurikaan matkustella koronavirusepidemian takia, mutta aikaisempina vuosina huhtikuu on ollut vilkas matkailukuukausi.

2,6 miljoonaa vapaa-ajan matkaa kotimaahan

Vuonna 2018 pääsiäistä vietettiin 30. maaliskuuta − 2. huhtikuuta. Suomalaiset tekivät viime vuoden huhtikuussa yli 2,6 miljoonaa kotimaan vapaa-ajan matkaa, joista noin puolet oli kestoltaan 1−3 päivää. Yli päivän kestävillä matkoilla 74 prosenttia yöpyi ilmaismajoituksessa, kuten sukulaisten ja tuttavien luona tai omassa loma-asunnossa.

Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu.

780 000 vapaa-ajan matkaa ulkomaille

Suomalaiset tekivät huhtikuussa 2018 vapaa-ajan matkoja ulkomaille yhteensä 780 000, joista lähialueille Baltiaan ja Pohjoismaihin suuntautui 52 prosenttia, muualle Eurooppaan 39 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle 9 prosenttia. Suosituimmat matkustuskohteet olivat Viro, jonne suuntautui 210 000 matkaa sekä Ruotsi, jonne tehtiin 170 000 matkaa. Etelä-Eurooppaan ja itäisen Välimeren maihin (Turkki ja Israel) tehtiin yhteensä 160 000 matkaa.

Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu.

171 000 ulkomaalaista matkailijaa

Ulkomaalaisia matkailijoita saapui Suomen majoitusliikkeisiin huhtikuussa 2019 lähes 171 000, ja yöpymisvuorokausia tilastoitiin yli 358 000. Eniten saapui matkailijoita Ruotsista ja Venäjältä, molemmista yli 22 000. Kaikkiaan ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisten määrä laski lähes kolmella prosentilla edellisvuodesta, mutta erityisesti japanilaisten ja yhdysvaltalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät samana aikana.

Viime vuoden huhtikuussa Suomen vuokramökeissä oli yöpymisiä yhteensä yli 220 000. Valtaosa, lähes 93 prosenttia yöpymisistä oli kotimaisia yöpymisiä.

Lähteet: Tilastokeskus, Majoitustilasto ja Vuokramökkitilasto.

Pääsiäistilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: p. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi