Pääsiäistilastoja 2017

Kolmasosa maailman uskonnollisesta väestöstä viettää pääsiäistä

Kristittyjen juhla

Pääsiäinen on kristittyjen suurin juhla. Vuonna 2015 maailman väestössä kirkkoon kuuluvia kristittyjä oli noin 2,4 miljardia, kolmasosa kaikista uskonnonharjoittajista. Kristityistä roomalaiskatolisia on yli puolet, 51 prosenttia, protestantteja on 22 prosenttia ja ortodokseja 12 prosenttia. Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuului vuoden 2016 päättyessä 60 566 jäsentä.
Lähteet: Suomen tilastollinen vuosikirja 2016, Kansainvälistä vertailutietoa, taulu 28.9 Eri uskontojen harjoittajat maanosittain 2015.
Suomen ortodoksinen kirkko, Uutiset 16.1.2017.

Pääsiäismenu - lampaanviulua, kananmunia ja punaviiniä

kananmunat_lampaanliha_kulutus_2015

Pääsiäispöytään kuulu monia perinteisiä ruokia kuten lammas ja pasha, jotka kuitenkin yleistyivät suomalaisten pääsiäispöydissä vasta 1970-luvulla. Mämmi levisi 1900-luvun alussa koko maahan Lounais-Suomesta, jossa sitä syötiin jo 1200–1300-luvuilla.
Lähde: Ruokatieto, Pääsiäinen herättää kevääseen.

Lammas ja karitsa

Vuonna 2015 lampaanlihan kulutus oli 700 grammaa henkeä kohti, 200 grammaa enemmän kuin vuonna 2010. Karitsaa Suomessa syötiin 1,8 miljoonaa kiloa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Karitsatuotanto kasvoi 16 prosenttia ja karitsanlihan kotimaisuusaste nousi 51,2 prosenttiin. Muun lampaanlihan osalta se oli 10,8 prosenttia.
Lähteet: Kaskinen, Hannu, 2016, Luke, Kotimainen karitsa pääsi suomalaispöytiin.
Luke, Ravintotase, Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti.

Kananmunat

Vuonna 2015 suomalaisten kananmunien kulutus oli 11,5 kiloa, 1,7 kiloa enemmän kuin vuonna 2010. Kananmunien tuotanto oli viime vuonna yli 72 miljoonaa kiloa. Myös tuotanto nousi viidettä vuotta peräkkäin. Kananmunista 63 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 32 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja viisi prosenttia luomukanaloissa.
Lähteet: Luke, Uutiset 24.2.2017, Lihaa tuotettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan.
Luke, Ravintotase, Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohti.

Mämmi, pasha ja rahka ovat pääsiäisen ajan suosikkijälkiruokia. Niistä pasha on oikea rasvapommi. Sen energiasisällöstä 67 prosenttia on rasvaa. Elintarvikkeiden ravintoainekoostumuksen voi tarkistaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ravitsemusyksikön ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietopankki Finelistä.

Alkon myynti

Pääsiäisviikolla Alkoista myydään 789 000 litraa punaviiniä. Normaalia viikkoa enemmän kysyntää on myös muille viineille kuten makeille madeiroille ja portviineille. Myyntijakso on yksi vuoden vilkkaimmista. Myynnin odotetaan nousevan 31 prosenttia tavanomaisesta viikosta.
Lähde: Alko, Tiedote 7.4.2017, Pääsiäisenä nostetaan malja keväälle.

Kevät keikkuen tulevi - sää, liikenne, luontoilmiöt

Tänä vuonna pääsiäistä vietetään myöhään, sen vietto alkaa huhtikuun puolivälin jälkeen, 16.4. Aikaisimmillaan pääsiäinen voi olla 22. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 25. huhtikuuta.
Lähde: Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tietopaketit, Vuotuisjuhlat, Pääsiäissääntö eli milloin pääsiäistä vietetään.

Myöhäisten pääsiäisten säät ovat usein aurinkoisia. Huhtikuun puolenvälin jälkeen lumet ovat kadonneet ainakin kertaalleen maan eteläosassa. Korkein pääsiäisen ajan lämpötila mitattiin Utissa vuonna 2000, jolloin lämpötila kohosi 24,9 asteeseen. Yli kahdenkymmenen asteen lämpötiloja mitattiin myös vuoden 2003 pääsiäisenä Itä-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla.
Lähde: Ilmatieteen laitos, Juhlapyhien sää, Pääsiäinen, Myöhäinen pääsiäinen.

Älä mene heikoille jäille

Viime vuoden huhtikuu oli vuoden toiseksi synkin kuukausi hukkumistilastoissa. Silloin hukkui 16 henkilöä, joista jäihin 9 henkilöä. Ajankohtaiset vesi-, jää- ja lumitilannetiedotteet kannattaa tarkistaa ennen jäille- ja lumille lähtöä Ympäristö.fi -verkkopalvelun Vesitilanne ja ennusteet -sivuilta. Siellä raportoidaan lähes päivittäin jäänpaksuus, lumikuorma ja suurten järvien vedenkorkeus.

Maantieliikenne

Kiirastorstain ja pitkäperjantain arvioidaan olevan pääsiäisen menoliikenteen vilkkaimpia päiviä. Talvirenkaita suositellaan edelleen, sillä tiet voivat olla liukkaita myös etelässä mahdollisten yöpakkasten sekä lumi- ja räntäsateiden vuoksi. Viranomaiset kehottavat autoilijoita huomioimaan vaihtuvat ajokelit sekä tarkistamaan auton kunnon ennen matkaan lähtöä.
Lähde: Liikennevirasto, Uutinen 11.4.2017, Pääsiäisliikenteestä ennustetaan vilkasta – talvirenkaita voi vielä tarvita.

Puoli kuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen

Huhtikuun alussa Suomeen saapuvat muun muassa peipot, rastaat ja västäräkit. Myöhemmin huhtikuun aikana tulevat kurjet, hanhet ja joutsenet. Lintuparvia kerääntyy levähtämään pelloille ja rannoille. BirdLife Suomen Lintutilanne kertoo, mitä lintuja on nähty ja mitä on odotettavissa. Esimerkiksi kevään ensimmäinen haarapääsky nähtiin 4.4. Espoon Laajalahdella. Muuttoaikoina sivu päivitetään kerran viikossa, kesällä ja talvella noin joka toinen viikko. Lue uusin Lintutilanne Suomessa -tiedote BirdLife Suomen verkkosivuilta.
Lähde: Birdlife, Kevät on muuttolintujen juhlaa.  

 

Tilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja: p. 029 551 2220
info(at)tilastokeskus.fi

Jaa