3. Indeksilaskennan perusteet

Indeksilaskennassa käytettävät kaavat ja perusidea on hyvin yksinkertainen. Tarvitaan vain tämän päivän hinta, määrä tai arvo ja vastaavat havainnot perusajankohdalta. Perusajankohta voi olla edellinen kuukausi, edellinen vuosi tai jokin muu sovittu ajankohta. Tämän jälkeen osoittajaksi (eli jakoviivan yläpuolelle) sijoitetaan esimerkiksi tämän päivän hinta ja nimittäjäksi (eli jakoviivan alapuolelle) perusajankohdan hinta. Osamäärä kerrotaan sadalla ja näin saadaan indeksi.

Tämän oppitunnin aluksi tutustutaan peruskäsitteisiin hinta, määrä ja arvo. Tällöin tutustutaan erääseen indeksilaskennan peruskaavaan hinta * määrä = arvo. Oppitunnilla käydään läpi myös yleisimmin käytettävät indeksikaavat, kuten Laspeyresin, Paaschen ja Fisherin indeksikaavat. Miksi näin monta kaavaa ja mitä eroa niissä on selviää tällä oppitunnilla.

Lisäksi oppitunnilla tarkastellaan kummalla tavalla indeksit lasketaan, kanta- vai ketjuindeksinä. Indeksin laskennan aluksi on tärkeä päättää verrataanko laskenta-ajankohdan hintaa aina perusajankohtaan (kantaindeksi) vai aina edelliseen laskenta-ajankohtaan (ketjuindeksi). Oleellista on, koska indeksien painot vaihdetaan.

Tavaroiden, palvelujen ja maantieteellisten alueiden merkitys kokonaisindeksille voi olla hyvin erilainen. Tällöin on tärkeä tietää, mikä on kunkin hyödykkeen paino kokonaisindeksistä. Tällä oppitunnilla käsitellään indeksin yhteen laskemista eli painotusta hyödyke- ja aluetasolla.

Käytössä on usein useita eri perusvuoden indeksejä. Oppitunnin lopuksi opetellaan vanhojen indeksien ketjuttaminen uuden indeksin avulla.