Maailman väestö lasketaan joka kymmenes vuosi

Kirjoittaja: Kaija Ruotsalainen

Väestölaskenta tehdään maailman eri maissa noin joka kymmenes vuosi. Kiinassa vuoden 2010 väestölaskentaan tarvittiin kuusi miljoonaa laskijaa, jotka kiersivät kaikissa kotitalouksissa keräämässä tiedot lomakkeille. Suomessa viime vuodenvaihteen väestölaskenta meni ohi huomaamatta. Tilastokeskus on tehnyt väestölaskennan Suomessa vuodesta 1990 lähtien suoraan hallinnollisista rekistereistä kansalaisia vaivaamatta, mutta suurimmassa osassa maailmaa väestö lasketaan vielä perinteisesti haastattelemalla.

YK:n suosituksen mukaisesti väestölaskenta pyritään tekemään aina kymmenlukuun päättyvinä vuosina, mutta käytännössä eri maissa laskennan ajankohta voi vaihdella. Vuoden 2010 laskennan ensimmäiset tiedot on joissakin maissa kerätty jo vuonna 2005 ja joissakin ne kerätään vasta vuonna 2014.

Huhtikuussa 2011 oli laskettu arviolta 79 prosenttia maailman väestöstä ja laskenta oli tehty 134 maassa. Vain kuusi valtiota koko maailmassa ei aio tehdä väestölaskentaa lähitulevaisuudessa.

Väestölaskentoja voidaan tehdä säännöllisesti vain vauraissa teollisuusmaissa. Kehitysmaissa väestölaskentoja tehdään jo pelkästään resurssisyistä harvemmin. Väestölaskenta on kuitenkin toteutettu kaikissa maissa ainakin kerran 1950-luvun jälkeen.

Väestölaskenta kuvaa koko väestöä

Väestölaskentojen ensisijaisena tarkoituksena on kuvata maassa asuvaa väestöä tiettynä ajanhetkenä: väestön määrää, väestörakennetta ja alueellista jakaumaa. Lisäksi laskennoissa kerätään tietoa väestön elinoloista, väestön koulutusrakenteesta, perheistä ja asuntokunnista, lasten lukumäärästä, muuttaneista, väestön taloudellisesta toiminnasta, ammateista ja toimialasta. Väestölaskentojen yhteydessä kerätään usein myös tietoja rakennuksista ja asunnoista.

Monissa maissa näitä tietoja tuotetaan myös muulloin kuin väestölaskennoissa. Suomessa väestötilastoja tehdään vuosittain väestörekisterin pohjalta, eikä varsinaista väestölaskentaa tarvita väestömäärän selvittämiseen. Lisäksi erilaisten otostilastojen perusteella voidaan tuottaa tietoa väestön taloudellisesta toiminnasta koko maan tasolla. Esimerkiksi työvoimatutkimus on kuukausittain toistettava otostilasto, jolla saadaan nopeaa tietoa työllisyydestä ja työttömyydestä.

Otostilastoista ei kuitenkaan voida saada tarkkaa aluetietoa. Väestölaskenta on monissa maissa ainoa tarkkaa aluetietoa tuottava tilasto. Väestölaskennan keskeinen hyöty on, että laskenta kattaa koko maassa asuvan väestön ja tietoja voidaan saada myös hyvin pieniltä maantieteellisiltä alueilta.

Valtaosa väestölaskennoista tehdään haastattelemalla

Suurimmassa osassa maailman maita väestölaskenta tehdään edelleen perinteisesti keräämällä tiedot suoraan väestöltä joko haastattelemalla tai postikyselyllä. Esimerkiksi Kiina, Intia, Venäjä ja monet muutkin väkiluvultaan suuret maat tekevät perinteisen väestölaskennan, jossa laskijat kiertävät ovelta ovelle keräämässä tiedot lomakkeelle.

Perinteinen haastattelu on käytössä etenkin kehitysmaissa, joissa väestön heikko luku- ja kirjoitustaito estää tietojen keräämisen postikyselyllä. Lisäksi puutteellinen osoiterekisteri ja huono infrastruktuuri voivat estää postikyselyn käytön.

Väestölaskentaa Kosovossa keväällä 2011

Postikyselyssä väestölaskentalomake lähetetään jokaiseen kotitalouteen. Kaikista kotitalouden henkilöstä täytetään henkilölomake, ja lomakkeet palautetaan postin välityksellä tilastoviranomaisille. Luku- ja kirjoitustaidon lisäksi väestön koulutustason on oltava sellainen, että ihmiset ymmärtävät kysymykset ja käsitteet. Yhdysvalloissa käytettiin aina vuoden 1960 väestölaskentaan saakka vain haastattelijoita muun muassa siksi, ettei maassa asuvien siirtolaisten englannin kielen taidon uskottu riittävän väestölaskentalomakkeen täyttämiseen ilman apua.

Postikyselyn rinnalla käytetään usein haastattelijoita. Yhdysvalloissa väestölaskijat keräsivät vuoden 2010 väestölaskennassa tiedot niiltä, jotka eivät palauttaneet lomaketta postitse. Nykyään perinteisen paperilomakkeen rinnalle on joissakin maissa otettu käyttöön myös verkkolomake. Verkkolomakkeen käyttö pienentää keruukustannuksia ja parantaa tiedon laatua.

Myös Suomen ensimmäinen välitön väestölaskenta vuonna 1950 tehtiin haastattelemalla. Vuoden 1960 ja 1970 laskennoissa käytettiin apuna kunnittaista henkikirjoitusorganisaatiota. Tämän jälkeen siirryttiin postikyselynä tapahtuvaan väestölaskentaan. Vuodesta 1970 lähtien alettiin hyödyntää rinnalla rekisteritietoja, kunnes vuonna 1990 väestölaskenta toteutettiin täysin rekisteripohjaisesti.

Rekisterilaskennat yleistyneet

Tanska teki ensimmäisenä maana maailmassa rekisteripohjaisen väestölaskennan jo vuonna 1980, Suomi toteutti sen seuraavana maana vuonna 1990. Olemassa olevien hallinnollisten aineistojen ja rekistereiden hyödyntäminen väestölaskennoissa ja tilastoissa on yleistynyt viime vuosikymmeninä. Vuoden 2010 väestölaskenta tehdään pelkästään rekistereitä käyttämällä Pohjoismaissa, Itävallassa ja Sloveniassa.

Vuoden 2010 väestölaskennan menetelmä Euroopassa

Monet maat hyödyntävät laajalti rekistereitä haastattelulaskennan rinnalla. Rekisteritietoja voidaan käyttää apuna esimerkiksi postituksessa, lomakkeiden esitäytössä tai puuttuvan tiedon korvikkeena. Muutamissa maissa on olemassa kattava väestörekisteri, jolloin väestön perustietoja ei tarvitse kysyä enää lomakkeella. Rekisteristä saadaan koko väestölle perustiedot kuten ikä, sukupuoli ja kansalaisuus. Haastatteluilla kerätään muita, esimerkiksi työllisyyteen liittyviä tietoja. Haastattelut voidaan suunnata joko koko väestölle tai vain osalle siitä.

Väestölaskennassa voidaan myös hyödyntää jo olemassa olevia otostutkimuksia kuten työvoimatutkimusta. Rekisterien ja otostutkimusten yhdistelmää käytetään vuoden 2010 väestölaskennassa esimerkiksi Alankomaissa ja Belgiassa. Aivan oma väestölaskentamenetelmä on käytössä Ranskassa, jossa tiedot kerättään koko väestöltä lomakkeilla eri alueilla eri aikana ja suurimmissa kaupungeissa vain osalta väestöstä. Koko maasta tiedot kerätään viiden vuoden kuluessa.

Jotta rekisteripohjainen väestölaskenta tai rekisterien osittainenkin hyödyntäminen olisi mahdollista, maassa on oltava ainakin muutama hallinnollinen perusrekisteri. Lisäksi tarvitaan yhtenäinen tunnusjärjestelmä, jotta eri rekistereissä olevat tiedot voidaan yhdistää. Myös maan lainsäädännön on mahdollistettava hallinnollisten aineistojen hyödyntäminen tilastotuotannossa.

Suomen väestölaskenta yksi maailman edullisimmista

Kustannussäästöt ovat yksi keskeinen syy rekisterilaskentaan siirtymiseen. Suomen väestölaskenta on yksi maailman edullisimpia. Vuoden 2010 väestölaskennan kustannuksiksi arvioidaan Suomessa noin 850 000 euroa. Maailman kallein väestölaskenta tehdään Yhdysvalloissa, jossa rahaa kuluu vuoden 2010 laskentaan lähes 15 miljardia dollaria eli yli 10 miljardia euroa. Suomessa väestölaskennan hinnaksi tulisi samalla kustannustasolla 177 miljoonaa euroa.

Väestölaskennan 2010 kustannukset UNECE:n kyselyn mukaan

Lähde: Main Results of the UNECE-UNSD Survey on the 2010 Round of Popullation and Housing Censuses (ECE/CES/GE.41/2009/25)

Useimmissa maissa väestölaskenta on suurin ja kustannuksiltaan kallein yksittäinen tilastotuotantoprosessi. Perinteisessä laskennassa tarvitaan valtavia määriä lomakkeita. Tiedot kerätään kaikista maassa asuvista henkilöistä: jokaisesta henkilöstä täytetään yksi henkilölomake ja asuntoa kohden lisäksi vielä asuntolomake.

Lisäksi tarvitaan henkilöstöä keräämään, tallentamaan, analysoimaan ja julkaisemaan tietoja. Kiinassa vuoden 2010 väestölaskentaan tarvittiin laskijoita kuusi miljoonaa ja Venäjälläkin yli puoli miljoonaa. Koska väestölaskennat tehdään noin kymmenen vuoden välein, suurin osa laskentaan osallistuvasta henkilöstöstä on aina uutta ja henkilöstön koulutukseen on varattava resursseja.

EU-maiden väestölaskentaa yhdenmukaistettu

Suomessa lainsäädäntö velvoittaa väestölaskennan tekemiseen. Vuonna 1938 eduskunta antoi edelleen voimassa olevan väestölaskentalain (154/38), jonka mukaan koko maata käsittävä väestölaskenta ja siihen liittyvä asunto- ja kiinteistölaskenta on tehtävä joka kymmenes vuosi.

Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisen tilastoyhteistyön merkitys kasvoi, ja YK antoi suosituksen vuoden 1950 väestölaskennasta ja siinä kerättävistä tiedoista. Myös Suomessa vuoden 1950 väestölaskenta tehtiin YK:n suosituksien mukaisesti. Sen jälkeen väestölaskentojen tietosisältö on pitkälti määräytynyt kansainvälisten suositusten pohjalta.

Liittyminen Euroopan unioniin aiheutti Suomelle uusia vaatimuksia tietojen yhdenmukaistamiseksi. Vuonna 2008 tuli voimaan EU:n uusi väestölaskenta-asetus, joka määrittelee entistä sitovammin väestölaskennan ajankohdan ja kerättävän tietosisällön.

Väestölaskenta tehdään nyt ensimmäisen kerran samansisältöisenä kaikissa EU-jäsenmaissa. Ensimmäisiä tuloksia jäsenmaiden väestölaskennoista julkaistaan vuonna 2014. EU:n tilastovirasto Eurostat kokoaa EU-maita koskevia väestölaskentatietoja verkkopalveluunsa, jossa ne ovat kaikkien vapaasti käytettävissä.

Kirjoittaja Kaija Ruotsalainen on tilastopäällikkö henkilötilastot-yksikössä.

YK:n sivut vuoden 2010 väestölaskennasta


Päivitetty 17.5.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tietoa teemoittain > Väestölaskenta > Maailman väestö lasketaan joka kymmenes vuosi

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Väestölaskenta

Tilastotarinoita suomalaisista

På svenska In English Tulostusversio
Hakemisto| Sivukartta| Palaute| Yhteystiedot
Förstasidan| Home
Etusivu Tilastot Tietoa tilastoista Tiedonkeruut Tuotteet ja palvelut Ajankohtaista Tilastokeskus

Haku

Tilastokeskus
Tilastokeskus PalloVaihde 029 551 1000 PalloYhteystiedot PalloTekijänoikeudet ja käyttöehdot PalloPalaute