Ympäristötilinpito
Ympäristötilinpito on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Ympäristötilinpitoa voi käyttää tietolähteenä ympäristö- ja talouspolitiikassa, ympäristötutkimuksessa sekä ympäristön ja makrotaloudellisen kehityksen vertailussa. Sitä voi käyttää myös kestävän kehityksen indikaattorien lähteenä.
Ajankohtaista
- Tiina Karppinen: Miten meillä menee, entä naapurilla? – Kiertotalous kaipaa paikallisia mittareita (Tieto&trendit 12.1.2021)
- Heidi Pirtonen: Kierrätystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tilastointia – mutta ennen kaikkea nykyistä tunnollisempaa lajittelua (Tieto&trendit 10.1.2021)
- Niko Olsson: Kiertotaloudessa reilusti varaa kasvuun – alan liikevaihdon osuus alle viiden prosentin (Tieto&trendit 9.12.2020)
- Jukka Hoffren: Mitä Suomelle kuuluu neljännesvuosisata EU:hun liittymisen jälkeen? (Tieto&trendit 4.12.2020)
- Niina Lesonen: Metsän neito tahdon olla – metsästämme ja keräilemme luonnon antimia eniten Euroopassa (Tieto&trendit 28.8.2020)
- Jukka Hoffren: YK:n kokous arvioi mahdollisuuksia nopeuttaa kestävän kehityksen toteuttamista indikaattoreiden avulla (Tieto&trendit 8.7.2020)
- Tuomas Parikka: Yli 80 prosenttia kotitalouksista säilyttää kierrätyskelpoista elektroniikkajätettä (Tieto&trendit 26.6.2020)
- Niina Lesonen ja Heidi Pirtonen: Materiaalivirrat, jätteet ja bkt – mitä saamme irti ympäristöstämme? (Tieto&trendit 23.6.2020)
- Sami Hautakangas: Pelasta pörriäinen – pölytyspalvelut mukaan ekosysteemitilinpidon seurantaan (Tieto&trendit 5.6.2020)
- Findikaattori-palvelusta ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit
Ympäristötilinpidon avainluvut
- Avainluvut tietokannassa
- Avainluvut HTML-taulukossa
- Eurostatin avaintaulukot - ympäristö ja luonnonvarat
Ympäristötilinpidon indikaattorit
Luonnonvarat
Luonnonvarojen tuottavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä aiheista koko maailmantalouden mitassa. EU:ssa ja Suomessa sen talouspoliittisena ilmentymä on kiertotalous.
Kiertotalouden keskeisiä teemoja ovat jätteiden kierrätys ja edellytysten luominen rajallisten luonnonvarojen säilyvyydelle. Nämä kaksi tekijää muodostavat kansantalouden materiaalipohjaisen menestyksen ja suunnan, vähemmästä enempään.
Tilastoissa tätä ilmiötä kuvataan kansantalouden materiaalivirtojen tilastoinnin yhteydessä. Tuottavuuden mittarina käytetään kansantalouden rahamittaista tulosta suhteessa kulutettuun materiaan.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen menestys on puolinaista johtuen maamme suurista suorista materiaalipanoksista mineraalitaloudessa kuten maanrakentamisessa, kaivostoiminnassa sekä toisaalta puunjalostuksessa. Menestyneimpiä ovat maat, joiden tulot ja erityisesti vientitulot kertyvät raskaan materiaalisektorin ulkopuolelta kuten kevyestä teollisuudesta, rahoitus- ja palvelusektorilta.
Luonnonvarojen
kokonaiskäyttö
Indeksoitu materiaalien
kokonaiskäyttö
Energia
Uusiutuvien energialähteiden käyttö on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentynyt nopeasti vuoden 2003 jälkeen.
Pitkällä aikavälillä energiaintensiteetti on laskenut. Energiaintensiteetillä tarkoitetaan energian kokonaiskulutuksen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Vain 1990 luvun laman jälkeen energiakulutus kasvoi nopeammin kuin BKT. Kansantalouden kasvu pysähtyi Suomessa vuonna 2008. Energian kulutuksen kasvu sen sijaan pysähtyi jo noin viisi vuotta aiemmin.
Uusiutuvien ja fossiilisten
polttoaineiden käyttö
Energian kokonaiskulutus
ja energiaintensiteetti
Ympäristöperusteiset verot ja maksut
Ympäristöperusteiset verot
ja maksut
Ympäristöverot
toimialoittain
Kasvihuonekaasupäästöt
Ilmapäästöt
päätoimialoittain
Kasvihuonekaasupäästöt
ja päästöintensiteetti
