Ympäristötilinpito

Ympäristötilinpito on systemaattinen kuvaus ympäristön ja talouden välisestä suhteesta. Ympäristötilinpitoa voi käyttää tietolähteenä ympäristö- ja talouspolitiikassa, ympäristötutkimuksessa sekä ympäristön ja makrotaloudellisen kehityksen vertailussa. Sitä voi käyttää myös kestävän kehityksen indikaattorien lähteenä.

Lue lisää

Ajankohtaista

Marja Salo, Ari Nissinen, Ilmo Mäenpää ja Mari Heikkinen: Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa tarvitaan (Tieto&Trendit 6.4. 2016)
Simo Vahvelainen: Materiaalivirtoja maasta taivaaseen (Tieto&Trendit 22.3. 2016)
Jukka Muukkonen: Tilinpito yhdistää ympäristön ja talouden (Tieto&Trendit 18.3. 2016)
Markku Wilenius: Meillä on kymmenen vuotta aikaa (Tieto&Trendit 4.3. 2016)
Olli Savela: Päästöintensiteetissä on suuria eroja toimialoittain (Tieto&Trendit 4.3. 2016)
Riitta Pipatti: Pariisin ilmastosopimuksella mahdollista saada enemmän aikaan (Tieto&Trendit 3.3. 2016)
Leo Kolttola: Pelastavatko indikaattorit maailman? (Tieto&Trendit 3.3. 2016)
Ympäristö ja luonnonvarat -seminaari (3.3. 2016)
Leo Kolttola: Säilyykö hyvinvointimme ilman jatkuvaa kasvua (Tieto&Trendit 1/2015)
Jukka Hoffrén, Eila Salomaa: Ympäristötilinpidon kuvausalue laajenee (Kansantaloudellinen aikakauskirja 110: 3/2014)
Ympäristötilinpito – vihreän kasvun ja kestävän kehityksen mittaaminen - asiakastilaisuus (21.10.2014)
Leo Kolttola: Unohtuvatko tulevat sukupolvet? (Tieto&Trendit-blogi 7.4.2014)
Leo Kolttola: Sähköä yli tarpeen (Tieto&trendit-blogi 20.1.2014)
Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus (10.12.2013)
Niina Autio, Anna Piirainen, Eila Salomaa, Simo Vahvelainen: Ympäristötilinpito kansantalouden tilinpidon täydentäjänä (Kansantaloudellinen aikakauskirja 109:3/2013)
Ympäristötilinpidon esityksiä Kansantaloustieteen päivillä (14.–15.2.2013)
Findikaattori-palvelusta ympäristön tilaa kuvaavat indikaattorit

Ympäristötilinpidon avainluvut

Ympäristötilinpidon indikaattorit

Luonnonvarat

Luonnonvarojen tuottavuus on noussut yhdeksi keskeisimmistä aiheista koko maailmantalouden mitassa. EU:ssa ja Suomessa sen talouspoliittisena ilmentymä on kiertotalous.

Kiertotalouden keskeisiä teemoja ovat jätteiden kierrätys ja edellytysten luominen rajallisten luonnonvarojen säilyvyydelle. Nämä kaksi tekijää muodostavat kansantalouden materiaalipohjaisen menestyksen ja suunnan, vähemmästä enempään.
Tilastoissa tätä ilmiötä kuvataan kansantalouden materiaalivirtojen tilastoinnin yhteydessä. Tuottavuuden mittarina käytetään kansantalouden rahamittaista tulosta suhteessa kulutettuun materiaan.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen menestys on puolinaista johtuen maamme suurista suorista materiaalipanoksista mineraalitaloudessa kuten maanrakentamisessa, kaivostoiminnassa sekä toisaalta puunjalostuksessa. Menestyneimpiä ovat maat, joiden tulot ja erityisesti vientitulot kertyvät raskaan materiaalisektorin ulkopuolelta kuten kevyestä teollisuudesta, rahoitus- ja palvelusektorilta.

Luonnonvarojen
kokonaiskäyttö

Indeksoitu materiaalien
kokonaiskäyttö

Energia

Uusiutuvien energialähteiden käyttö on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on vähentänyt nopeasti vuoden 2003 jälkeen.

Pitkällä aikavälillä energiaintensiteetti on laskenut. Energiaintensiteetillä tarkoitetaan energian kokonaiskulutuksen suhdetta bruttokansantuotteeseen. Vain 1990 luvun laman jälkeen energiakulutus kasvoi nopeammin kuin BKT. Kansantalouden kasvu pysähtyi Suomessa vuonna 2008. Energian kulutuksen kasvu sen sijaan pysähtyi jo noin viisi vuotta aiemmin.

Uusiutuvien ja fossiilisten
polttoaineiden käyttö