Uutisia 19.11.2020

Koronakevät toi uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia tiedontuotannolle

Koronakeväänä Tilastokeskus otti uuden haasteen vastaan ja alkoi tuottaa nopeammin kipeästi tarvittavaa tietoa yhteiskunnan tilannekuvaa varten.  

”Koronatilanne toi mukanaan uusi vaatimuksia tietojen tuotannolle ja tietojen käyttämiselle”, kertoo ylijohtaja Ville Vertanen. Tilastokeskuksessa päätettiinkin muodostaa erillinen koronatyöryhmä, johon koottiin laaja-alaisesti asiantuntemusta eri tehtävistä, jotta voitaisiin vastata uudenlaisen tilanteen haasteisiin.  

Koronakevään aikana yksi tilastotuotannon uhkakuva oli, että tiedonsaanti perinteisiä kanavia pitkin tyrehtyy. Tällöin pitäisi pystyä korvaamaan suoraa tiedonkeruuta tai täydentämään puutteellisia hallinnollisia tietolähteitä uusilla aineistoilla. ”Kun työpaikoilla on siirrytty etätyöskentelyyn, Tilastokeskuksen kirjeet eivät välttämättä saavuta heti oikeita henkilöitä. Tällöin vastaamiseen tuli viivettä. Loppujen lopuksi tiedonkeruut sujuivat kuitenkin suunnilleen normaalisti”, mainitsee Vertanen.

Tilastokeskus sai myös käyttöönsä uusia aineistoja kuten pankkien maksukorttidataa ja operaattoriaineistoa, josta saadaan paikkatietoa. Nämä uudet tietolähteet ovat arvokkaita nopean tiedon lähteitä. Kaikkia aineistoja ei käytetä vain Tilastokeskuksessa, vaan osa menee tietosuojattuina Helsingin Graduate School of Economicsin tilannehuoneen tutkijoiden käyttöön. Koronatilanteen talousvaikutuksia analysoinutta tilannehuonetta varten luotiin tutkijapalveluiden avulla ympäristö, jossa koronatilannehuoneeseen kuuluva tutkijayhteisö pystyi käyttämään pseudonymisoituja aineistoja tietoturvallisesti. Aineistot saatiin tuotettua sinne nopeasti ja tämä mahdollisti nopean, tutkijatasoisen tiedontuotannon poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Lisäksi uudenlaisen tilanteen vaatimuksiin kehitettiin uusia tietotuotteita kuten valtioneuvoston kanslian kanssa tuotettu Kansalaispulssi-kysely. Lähtökohtana oli tarjota valtioneuvostolle päätöksenteon tueksi kansalaisten luottamusta, tuntemuksia ja tulevaisuuden uskoa kuvaavaa tietoa.  

Nopeampaa ja laajempaa tilastotuotantoa

Muuttunutta tilastotarjontaa kehitettiin lisäksi miettimällä, mitä voidaan tarjota nopeammin tai laajemmin ja näin vastata käyttäjien tarpeisiin. Joissain tilastoissa siirryttiin kuukausitilastoista viikoittaiseen tiedontuotantoon ja toisaalla tilastoissa laajennettiin tietosisältöä kyselyn lisäosilla. Tästä hyvä esimerkki on matkailutilasto, josta yliaktuaari Ossi Nurmi kertoo oheisella videolla.

Katso koronan vaikutuksia matkailuun kuvaava video Tilastokeskuksen YouTube-palvelusta

Yhdessä tekemisessä on iso voima

”Yhteistyöhalukkuus on ollut suurta. Yhdessä tekemisessä on ollut iso voima”, kertoo Vertanen. Yhteistyötahot lähtivät kysyttäessä heti mukaan ”koronatalkoisiin”. Todettiin, että muuttuneessa tilanteessa ei kannata toimia yksin. Vertasen mukaan tarkoituksena oli, että Tilastokeskus keskittyy siihen, missä me olemme parhaita eli tiedontuotantoon. ”Tarjosimme dataa tutkijayhteisölle, joka lähti mukaan omalla erikoisosaamisellaan jatkojalostamalla tietoa käyttämällä tutkijan, epidemologin tai huippuekonomistin näkökulmaa aineiston tulkinnassa. Näin saatiin maksimaalinen hyöty yhteiskunnalle”, mainitsee Vertanen.

Osana laajaa yhteistyötä käynnistettiin keväällä koronatiedontuotantoon liittyen Vastaathan-kampanja tiedonantajille. Siinä tavoitteena oli, että nyt kerättävä tieto on pohjana sille informaatiolle, jonka avulle tehdään päätöksiä Suomen nostamiseksi ylös koronatilanteesta. ”Siinä vaiheessa havaittiin myös, että kun meillä on valmiina riittävä määrä tietoa ja tilastoja, on hyvä koota ne yhteen, jotta saadaan näkyväksi talouden tilannekuva”, sanoo Vertanen.

Tilastopäällikkö Reetta Moilanen kertoo oheisella videolla kootusta Talouden tilannekuva -katsauksesta.

Katso koronapandemian vaikutuksista  tiedontuotantoon kertova video Tilastokeskuksen YouTube-palvelussa

 
”Tilastokeskus on yhteiskunnassa syntyvien tietojen solmukohta. Tilastointia varten saamme käyttöömme jo nyt suuren osan Suomen rekisteriaineistoista. On tärkeää huolehtia jatkossa siitä, että eri tietoaineistojen yhdistäminen ja käyttö sujuu ja kehittyy yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi tulevaisuudessa”, sanoo Vertanen. Koronatilanne vahvisti tietoisuutta siitä, että yhteiskunnallinen tilannekuva on hyvin tärkeä. Tilastokeskuksen tavoitteena on, että tilastotietoja tullaan hyödyntämään yhteiskunnassa aiempaa enemmän ja laajemmin.

Lisätietoja: Ylijohtaja Ville Vertanen, puh. 029 551 3243

Jaa