Uutisia 25.2.2021

Suomalaiset pendelöivät eniten Ruotsiin

Toisessa Pohjoismaassa kävi työssä vuoden 2015 lopussa yhteensä 2 400 suomalaista. Suomalaisista yli puolet suuntasi töihin Ruotsiin ja runsaat 40 prosenttia Norjaan. Eniten toisessa Pohjoismaassa työssäkäyviä eli pendelöiviä oli Pohjois- ja Itä-Suomesta, yhteensä kolmasosa.

Suomalaiset pendelöivät etenkin Ruotsin ja Norjan rajakunnista eli Utsjoelta, Inarista, Enontekiöltä, Muoniosta, Kolarista, Pellosta, Ylitorniosta ja Torniosta. Näissä kunnissa asuvien osuus oli noin viidennes kaikista toisessa Pohjoismaassa työssäkäyvistä Suomessa.

Ruotsi oli pääkohde etenkin ahvenanmaalaisille sekä Ruotsin ja Norjan rajakunnissa asuville, mutta myös uusimaalaisille ja eteläsuomalaisille. Kaikista pendelöijistä 65 prosenttia oli miehiä.

Pendelöinti Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä 2015  
Vuonna 2015 Suomesta pendelöi Islantiin 13, Norjaan 966, Ruotsiin 1276 ja Tanskaan 101 henkilöä. Suomeen pendelöi Islannista 12, Norjasta 184, Ruotsista 1854 ja Tanskasta 179 henkilöä.

Suomessa kävi töissä jostain toisesta Pohjoismaasta noin 2 200 henkilöä. Heistä 85 prosenttia tuli Ruotsista.

Suomalaisista pendelöijistä lähes kolmannes työskenteli kaupan ja liikenteen toimialalla.  Pohjois-Suomen rajakunnista pendelöivät paljon myös terveys- ja sosiaalipalveluiden työntekijät.

Ruotsissa ja Norjassa työssäkäyvät suomalaiset toimialoittain 2015
Vuonna 2015 Ruotsissa työskenteli suomalaisia eniten kaupan ja liikenteen toimialalla, 561 henkilöä. Norjassa työskenteli suomalaisia eniten rakentamisen toimialalla, 200 henkilöä.

Ruotsalaiset käyvät eniten työssä kotimaansa ulkopuolella

Toisessa Pohjoismaassa työskenteli vuoden 2015 lopussa yhteensä noin 51 000 henkilöä. Eniten kotimaansa ulkopuolella kävivät töissä Ruotsissa asuvat – heitä oli lähes 40 600. Tanskalaisista asuinmaansa ulkopuolella työskenteli 5 700, norjalaisista 1 800 ja islantilaisista 850. Kaksi kolmasosaa kaikista pohjoismaisista pendelöijistä oli miehiä.  

Pohjoismaiden välistä työssäkäyntiä hallitsee Ruotsista suuntautuvat työmatkavirrat Norjaan ja Tanskaan: ne kattoivat 75 prosenttia kaikesta Pohjoismaiden välisestä pendelöinnistä.

Työmatkavirrat: ulos- ja sisäänpendelöinti Pohjoismaiden välillä 2015

Vuonna 2015 Ruotsista pendelöitiin eniten muihin Pohjoismaihin, yhteensä 40556 henkilöä. Norjaan tuli eniten pendelöijiä, 27998 henkilöä.”Vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä on ollut tärkeä osa yhteistä identiteettiä ja pohjoismaisten yhteiskuntien vahvuutta. Esimerkiksi työssäkäynti rajan yli naapurimaassa on ollut vuosikymmeniä normaali käytäntö raja-alueilla – Suomessa esimerkiksi Tornionlaaksossa sekä Ruotsissa ja Tanskassa Juutinrauman molemmin puolin”, sanoo Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen.

Tilastossa pendelöijäksi eli toisessa maassa työssäkäyväksi on luokiteltu henkilö, jolla on työpaikka toisessa maassa kuin hänen virallinen, vakinainen asuinpaikkansa. Tullakseen määriteltyä pendelöijäksi henkilön ei tarvitse matkustaa päivittäin tai edes viikoittain kotimaastaan töihin, vaan hänellä voi olla myös pidempiaikainen, väliaikainen asunto työskentelymaassaan.

Nordic Mobility -raportista tietoa myös ulkomailla suoritetuista tutkinnoista

Tietoa Pohjoismaiden rajojen yli liikkuvuudesta on koottu juuri julkaistuun Nordic Mobility -raporttiin.  Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman Nordic Mobility -hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa tilastotietoja Pohjoismaiden välisestä muuttamisesta sekä työssäkäynnistä ja opiskelusta toisessa Pohjoismaassa.

Tilastokeskuksen koordinoimassa hankkeessa toteutettiin Pohjoismaiden tilastovirastojen kesken ensimmäistä kertaa laajaa yksilötason tiedonvaihtoa. ”Viralliset tilastot kuvaavat laajasti opintoja, suoritettuja tutkintoja ja kansallisia työmarkkinoita, mutta tilastotietoa rajat ylittävästä opiskelusta tai työssäkäynnistä ei tuoteta virallisen tilastotoimen piirissä. Samoin ulkomailla suoritetut tutkinnot jäävät tutkintorekistereissä suurelta osin pimentoon”, toteaa hankkeen vetäjänä toiminut Ruotsalainen.  

Tilastovirastojen tiedonvaihdon kautta saatiin uusi korkeampi koulutustieto yhteensä noin 100 000 henkilölle Pohjoismaissa. Suomi sai 14 000 uutta tutkintotietoa.

”Suomessa tutkintotietojen päivittymisen vaikutus voi olla alueellisesti merkittävä. Esimerkiksi Ahvenanmaalla on ollut tilastojen mukaan huomattavasti muuta maata alhaisempi koulutustaso siksi, että ahvenanmaalaiset nuoret suorittavat usein tutkinnon Ruotsissa tai muualla ulkomailla, eikä tämä tieto ole päivittynyt tutkintorekisteriin. Nyt tehdyn pohjoismaisen tiedonvaihdon kautta tutkinnon suorittaneiden osuus Ahvenanmaalla nousi noin neljä prosenttiyksikköä”, kuvailee Ruotsalainen.

Nordic Mobility -raportti
Tiedot tietokannassa: Nordic Statistics database

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Kaija Ruotsalainen p. 029 551 3599