Uutisia 2.10.2020

Tilastokeskus täyttää 155 vuotta


Suomen Tilastovirasto perustettiin 4. lokakuuta 1865 keisarin luvalla. Toimisto toimi aluksi väliaikaisena ja se vakinaistettiin vuonna 1870. Hallitsijoiden tarpeisiin oli koottu erilaisia tilastoja kuitenkin jo 1500-luvulta alkaen. Vuonna 1749 laadittiin Ruotsin ja Suomen väestötilasto, joka on maailman vanhin yhtäjaksoinen tilasto. Tilasto-sana puolestaan kehitettiin suomen kieleen vuonna 1848.

Suomen väkiluvun kehitys 1750-2019

Sisältö saatavilla Excel-muodossa.

Tiedot Excel-muodossa

Tilastot nostivat Suomen maailmankartalle 

Tilastot toivat Suomen muun maailman tietoisuuteen jo ennen suuria juoksijoitamme. Kansainvälisen tilastokongressin kokouksessa Haagissa 1869 esiteltiin Suomen väestöstä tehtyä tilastoesitettä. Sen myötä Suomi pääsi mukaan muiden maiden tekemiin julkaisuihin, joissa esiteltiin tilastotietoa eri maista – yhtenä muiden kansakuntien joukossa.

 

Vanhassa valokuvassa on yksi nainen kirjahyllyn luona ja kuusi miestä työpöytien ääressä.

Työskentelyä Tilastollisessa päätoimistossa 1900-luvun alussa

Suomi edelläkävijänä uudistuksissa

Tällä hetkellä Tilastokeskuksessa työskentelee yli 800 eri alojen ammattilaista. Tuotamme vuosittain noin 160 tilastoa, joista tehdään noin 600 ajankohtaista julkistusta vuoden aikana. EU:n ja Euroopan talousliiton jäsenyydet ovat lisänneet Suomen tilastojen kansainvälisyyttä. Valtaosa Tilastokeskuksen tilastoista on EU:n säätelemiä. 

Suomi on tehnyt uraauurtavaa työtä sekä tiedonkeruun että sen julkistamisen saralla. Vuonna 1990 Suomessa siirryttiin rekisteripohjaiseen väestölaskentaan, Tanskan jälkeen toisena maana maailmassa. Vuonna 1995 Tilastokeskus avasi Internet-palvelunsa ensimmäisenä tilastovirastona Euroopassa.

Kohti uusia haasteita

Tiedon tarve lisääntyy monimutkaisessa ja muuttuvassa maailmassa. Tilastokeskus ennakoi erilaisia tarpeita, ja tuottaa paitsi tietoa, myös ymmärrystä erilaisista ilmiöistä. Big data ja mikroaineistot tulevat perinteisten tilastojen rinnalle, ja ne kaikki täytyy jatkossakin pystyä sovittamaan yhteen. Tilastokeskuksen kokeelliset tilastot ovat esimerkki kehityksestä, jossa erilaiset uudet menetelmät ja tietolähteet valjastetaan nopeaan ja luotettavaan tiedon tuottamiseen ja erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen.

-    Valetiedon ympärillä käytävä keskustelu kiinnittää huomion tilastojen ja faktatiedon merkitykseen yhteiskunnassa. Tiedon määrä lisääntyy huimaa vauhtia mutta määrääkin merkittävämpää on se, miten ja millaisin periaattein tietoa pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään. Tilastokeskuksessa käsitellään suurta osaa Suomen julkishallinnon tietolähteistä. Tavoitteenamme on, että arvokkaat tietoaineistomme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla Suomea tulevaisuudessa, toteaa Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun.

Lisätietoja: Tilastokeskus tietopalvelu: puh. 029 551 2220, info@stat.fi