Mikä on tilasto?

"Tilaston tehtävänä on välittää tietoa: se kuvaa numeroin yhteiskunnan ilmiöiden tilaa ja kehitystä. Tilasto ei ole itsetarkoitus, vaan sen päämääränä pitää olla tilastokuvauksen esittäminen, jota yhteiskunta tarvitsee suunnittelunsa perustaksi ja muihin tarpeisiin" (Georg Luther. 1993 Suomen tilastotoimen historia vuoteen 1970. Helsinki: Tilastokeskus. s. 11).

Nykyään tilastot muodostavat koko yhteiskunnan tietohuollon perustan. Liioittelematta voidaan sanoa, että yhteiskunnan tilaa oikein ja merkityksellisesti kuvaavat tilastot ovat demokratian edellytys.

Tilastotiede luokitellaan menetelmätieteeksi, koska se tarjoaa analyysivälineitä moniin eri tarkoituksiin tieteenalan sisällöstä riippumatta. Tilastoalalla tilastotieteen sovellukset voivat koskea esim. väestöä, sen sosiaalisia ja taloudellisia oloja tai ympäristöä. Arkikielessä tilasto tarkoittaa tavallisesti taulukoita ja kuvioita, jotka esittävät numeroin joukkoilmiöiden ominaisuuksia.

Yksittäinen tilastotieto voi olla kuvaamansa ilmiön:

1. suuruuden absoluuttinen mittaluku - esim. Suomen väkiluku
2. ilmiötä toiseen vertaava suhdeluku - esim. väestöntiheys
3. riippuvuussuhteita kuvaava kerroin tms. - esim. hintojen muutosta kuvaava indeksiluku

Kaikki tarvitsevat tilastoja:

• Valtio ja muut viranomaiset tarvitsevat suunnittelun ja toimintansa pohjaksi tilastoja lukuisista eri yhteiskuntailmiöistä.
• Yritykset ja elinkeinoelämän järjestöt perustavat suunnitelmansa ja päätöksensä tilastojen kuvaan ajankohtaisista oloista ja kehityssuunnista.
• Tutkimus käyttää tilastoja yhteiskunta-analyyseissään.
• Myös kansalaiset haluavat perustaa mielipiteensä ja arvionsa tilastotietoihin, joita heille välittävät muun muassa sanomalehdet.

Ammattikorkeakouluissa opettajat voivat käyttää tilastotietoja monella tavalla osana opetuksen sisältöjä:

• Tilastoja voi käyttää käsiteltävän aiheen yleiseen tarkasteluun ja havainnollistamiseen.
• Tilastojen avulla voi pyrkiä herättämään kysymyksiä ja tuomaan esille ajankohtaista tietoa käsiteltävästä aiheesta.
• Tilastoja voi käyttää myös erilaisten asioiden tai muutosten seuraamiseen.
• Tilastoja voi käyttää myös osana opinnäytetöiden ohjausta.
• Tilastotietojen ja havaintojen perusteella voi löytää mielenkiintoisia ja uusia tutkimusideoita.

Kansainvälisillä tilastoilla tarkoitetaan kansainvälisten järjestöjen ja hallitusten välisten organisaatioiden julkaisemia tilastoja. Ne keräävät tiedot jäsenmailtaan yhdenmukaisin käsittein ja luokituksin. Näin mahdollistetaan tilastojen vertailukelpoisuus eri maiden välillä.

Käyttäjän näkökulmasta kansainvälisten tilastojen hyviä puolia ovat:

• tilastoja useasta maasta ja maaryhmästä samasta lähteestä
• yhtenäiset käsitteet, määritelmät ja luokitukset
• tilastot vertailukelpoisia.

Tulostettava versio