Lähdekritiikki

Lähdekritiikkiä, tietolähteen arviointia tulee tehdä koko tiedonhakuprosessin ajan. Etenkin verkossa oleva tiedon suhteen kannattaa olla tarkka ja varovainen - verkkoon on helppo tuottaa tietoa ja välttämättä kukaan ei tarkista tiedon paikkansapitävyyttä.

Tietoa arvioidessa kannattaa huomioida:

  • tekstin kirjoitusasu, johdonmukaisuus ja yleinen uskottavuus
  • nimettömänä julkaistut sivut usein laadullisesti epäilyttäviä
  • tutkimuslaitosten sivuilla yleensä uskottavampaa tietoa kuin esim. kaupallisilla markkinointisivuilla
  • tiedon luotettavuus ei useinkaan lisäänny, jos tietolähteenä on käytetty esim. jotain kaikille avointa uutisryhmää tai postituslistaa

Ennen kaikkea kannattaa huomioida, kenen ylläpitämä sivusto on. Sama pätee niin verkossa kuin perinteisessäkin kustannusmaailmassa eli mitä tunnetumpi ylläpitäjätaho on alan asiantuntijana, sitä paremmin voi luottaa sen tuottamaan ja julkaisemaan tietoon. Ylläpitäjätaho löytyy useimmiten sivun alalaidasta tai sitten katsomalla lähdekoodia.

Parhaimmillaan tilastotiedon - taulukon, graafisen kuvan yms. - yhteydessä on ilmoitettu lähde, josta voi käydä asian tarkistamassa. Tämä on tärkeää etenkin silloin, kun tilastotieto on esitetty jonkin muun asian yhteydessä.

Tilastokeskus takaa verkkosivuiltaan saatavan tiedon laadun ja luotettavuuden. Samoin muutkin Suomen virallista tilastoa tuottavat organisaatiot jakavat sivuillaan laadukasta tilastotietoa. Kansainvälisen tilastotiedon kohdalla esimerkiksi YK, OECD ja Eurostat ovat luotettavia tahoja, samoin myös kunkin maan oma tilastovirasto.

Edellinen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki muut tilastoja tuottavat tahot olisivat epäluotettavia tiedonlähteitä. Usein nämä lähteet, esimerkiksi yksittäiset järjestöjen tuottamat tilastot ovat ainoa tapa saada tietoa jostakin tietystä asiasta.

Tulostettava versio