Alueellinen keskittyminen historiaa ja tulevaisuutta - myös Suomessa

Aki Kangasharju

Alueellinen keskittyminen on ikivanha ilmiö, sillä kaupunkikulttuuria on löydetty lähes 10 000 vuoden takaa. Tällä hetkellä puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja ennusteiden mukaan maailman kaupunkiväestö nousee yli 60 prosentin vuoteen 2030 mennessä.

Keskittyminen luo hyvinvointia

Kaupungistuminen ja taloudellinen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Vaikka kaupungin ja maaseudun välinen rajanveto on tilastojen teon näkökulmasta varsin ongelmallista, voidaan arvioida, että köyhimmissä maissa kaupunkiväestöä on noin neljännes, kun rikkaissa maissa sitä on noin kolme neljännestä. Yhteensä 95 maan poikkileikkaustarkastelussa bruttokansantuote asukasta kohti ja kaupungistumisaste korreloivat vahvasti.

Sama kaupunkien ja taloudellisen hyvinvoinnin välinen yhteys näkyy siinä, että suurin osa kehittyneiden maiden tuotannosta tehdään pinta-alaltaan pienellä alueella. Esimerkiksi Japanissa kolme keskusaluetta käsittävät 5 prosenttia Japanin maa-alasta mutta 40 prosenttia tuotannosta. Ranskassa Pariisin metropolialue käsittää 2 prosenttia maa-alasta, mutta jopa 30 prosenttia tuotannosta (Fujita, M. ja J-F Thisse (2002). Agglomeration and Market Interaction. Centre for Economic Policy Research, Working papers 3362). Suomessa Helsingin seutukunnan osuus Suomen pinta-alasta on 1 prosenttia ja tuotannosta 34 prosenttia vuonna 2002.

Nämä luvut osoittavat, että kaupungeissa taloudellinen toiminta on tehokkaampaa kuin maaseudulla. Mistä tehokkuusedut syntyvät? Tehokkuusetuja syntyy mittakaavaeduista, joista osa on yrityksille sisäisiä ja osa ulkoisia. Yritykselle sisäinen mittakaavaetu tarkoittaa sitä, että tuotannon yksikkökustannukset laskevat (tiettyyn rajaan saakka) tuotantoa lisäämällä. Tästä syystä tuotanto kannattaa sijoittaa ennemmin harvoihin suuriin tuotantolaitoksiin kuin useaan pieneen.

Eri yritysten sijoittuminen lähelle toisiaan tuo lisää mittakaavaetuja, sillä yritysten toiminta tehostuu muiden yritysten läheisen sijainnin ansiosta. Nämä edut ovat yrityksille ulkoisia mittakaavaetuja, koska yrityksen sijainti yhdellä alueella hyödyttää muita yrityksiä.

Artikkeli on luettavissa kokonaisuudessaan Kuntapuntari 3/2004 -julkaisussa sekä Kuntapuntari -verkkopalvelussa.

Päivitetty 27.10.2004