Lapsilla on ostovoimaa

Lasten ja nuorten ostovoima on kasvanut ripeästi. Heidän toiveensa ja vaatimuksensa ohjailevat usein myös vanhempien kulutusvalintoja - yli 90 prosenttia lapsista pystyy vaikuttamaan ainakin jonkin verran ja huomattava osa hyvin paljon perheen päivittäistavaravalintoihin. Itsenäisten ja vaikutusvaltaisten pikkukuluttajien vanhemmilta vaaditaankin entistä enemmän kuluttajakasvatusta.

Palkkakonserni Nordean julkaiseman tutkimuksen mukaan 6-17-vuotiaat ruotsalaislapset saivat viime vuonna käyttöönsä taskurahaa yhteensä noin 440 miljoonan euron edestä. Myös suomalaislasten ostovoima on satoja miljoonia euroja vuodessa. Suomalaislapset ja -nuoret saivat vastaavan kyselyn mukaan vuonna 2002 käyttöönsä keskimäärin 10 euroa viikossa. Viikkorahan määrä alkaa nousta yleensä 12 ikävuoden kohdalla.

Pojan euro on tytön 80 senttiä

Sekä tytöillä että pojilla viikkorahoja kuluu eniten karkkeihin ja herkutteluun. Toiseksi eniten tytöt käyttävät rahaa pukeutumiseen, pojat taas harrastuksiin ja harrastusvälineisiin. Säästäminen on molemmilla kolmantena. Yllättävää on, että tytöt saavat viikkorahaa noin 20 prosenttia vähemmän kuin pojat. Tutkija Terhi-Anna Wilska Väestöliiton Väestöntutkimuslaitokselta pitää eroa mielenkiintoisena. Hän toteaa, että poikien kuvitellaan jostain syystä olevan viisaampia rahankäyttäjiä, vaikka tutkimuksissa on osoitettu, että tytöt kuluttavat järkevämmin ja säästävät enemmän.

Teini-ikäisillä rahaa kuluu kännykän ja vaatteiden ohella myös alkoholiin ja tupakkaan. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteidenkäyttö on kuitenkin tasaantunut: varsinkin yläasteikäisillä alkoholin käyttö ja tupakointi ovat vähentyneet. Tutkimukset osoittavatkin nykyisten 15-16-vuotiaiden olevan kunnollisin sukupolvi viimeiseen kymmeneen vuoteen.

Lue lisää lasten ostovoimasta ja nykynuorten hyvinvoinnista: artikkelit "Taskuraharikkaat" ja "Kunnollinen sukupolvi tulee" ovat luettavissa kokonaisuudessaan Tietoaika 6/2005 -lehdestä sekä Tietoaika -verkkopalvelusta.


Päivitetty 11.7.2005