Kun kesä saapuu...
Keskikesän kulutustottumukset tilastojen valossa

Juhannuksesta elokuun puoleenväliin pidetään valtaosa suomalaisten kesälomista ja kaikista lomapäivistäkin yli puolet. Lomalla voi keskittyä omiin ja perheen tarpeisiin, mikä näkyy päivittäisissä kulutustottumuksissa. Kotitalouksien keskikesän kulutuspäätöksiin vaikuttavat lomien vieton ja kesän sään ohella arkirutiinit. Arjen rutiinit ovat varsin pysyviä ja heijastuvat kulutustilastoihin läpi vuoden, sisältyyhän kesäkuukausiin myös työssäkäyntijaksoja. Myös suomalaisten lomanviettotavat pitävät yllä arkirutiineja: kesälomasta vietetään kotona noin 60 prosenttia.

Heinäkuussa työpaikoilta on pois keskimäärin neljä kymmenestä työntekijästä. Vuosilomalla olevien osuus on hieman pienempi. Työllisten määrää puolestaan kasvattavat kesäkuukausina jonkin verran lomalaisten tilalle palkatut sijaiset. Lomien pitäminen yhä useammin myös elokuun puolella näkyy tilastoissakin: elokuussa lomalla olevien määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Lomalla olevien osuus työllisistä kesäkuukausina juhannuksesta elokuun puoliväliin

Tilastonteko ei lakkaa kesälläkään vaan myös kesää viettävien kulutusta tilastoidaan. Kotitalouksien kulutusta tutkitaan perusteellisesti noin viiden vuoden välein. Tänä vuonna on käynnissä koko vuoden kestävä tiedonkeruu kotitalouksien kulutuksesta. Tässä artikkelissa keskikesän kulutusta kuvataan edellisen, vuosien 2001-2002 kulutustutkimuksen tiedoilla, joita on täydennetty viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen tiedoilla vuosilta 1999-2000 sekä työvoimatutkimuksen tiedoilla vuosilta 1995, 2000 ja 2005.

Lomaelämyksiä

Tilastot kertovat, että kesälomalla matkustetaan paljon. Keskikesällä käydään kulttuuritapahtumissa ja vieraillaan sukulaisissa ja tuttavissa. Kulutustutkimuksen mukaan bensiiniin käytetään keskikesällä noin neljännes enemmän rahaa kuin muina vuodenaikoina. Usein myös bensiini on ollut kesäaikana kalliimpaa kuin talvella. Esittävään taiteeseen, kuten teatteriin ja konsertteihin käytetty rahamäärä kasvaa. Samoin monenlaiset maksulliset museo-, taidenäyttely- ja eläinpuistokäynnit lisääntyvät. Tansseihin, diskoihin, iltamiin ja toisaalta huvipuistoihin ja sirkukseen kulutetaan rahaa keskikesällä moninkertaisesti verrattuna muihin vuodenaikoihin.

Ajankäyttötutkimuksen mukaan vuosilomalla kulttuuri- ja huvitilaisuuksia harrastetaan saman verran kuin arkiviikonloppuina. Tässä mielessä töistä vapaalla olo, on se sitten vuosilomaa tai tavallista viikonloppua, on samankaltaista. Myös lukeminen lisääntyy lomalla oltaessa, vaikka keskikesällä kirjoihin käytetäänkin rahaa varsin vähän. Kuitenkin on mahdollista, että halpoja kesäpokkareita ostetaan paljonkin.

Jäätelö ja mansikka sekä grilliruoka maistuvat

Keskikesällä on omat sesonkituotteensa ja -palvelunsa, joita kulutetaan kesällä selvästi enemmän kuin muina vuodenaikoina keskimäärin. Oheiseen taulukkoon on valittu kesän päivittäiskulutuksen kärkituotteet niiden tuotteiden joukosta, joita suomalaiset kotitaloudet ostivat vuosien 2001-2002 kulutustutkimuksen tietojen mukaan yli 25 eurolla vuodessa.

Kesäsuomalaisten kärkituotteet - tuotteet, joiden kulutus kasvaa keskikesällä juhannuksesta elokuun puoliväliin - eniten suhteessa muuhun vuoteen.

Tuote Keskikesän kulutus
(muun vuoden kulutus = 1,0)
  1. Marjat (puutarha- ja metsämarjat ja viinirypäle,
      ei sisällä itse kasvatettujen tai kerättyjen tuotteiden arvoa)		 5,7
  2. Tanssi- ja huvitilaisuudet, sirkukset ja huvipuistot 4,8
  3. T-paidat 3,4
  4. Jäätelö 2,1
  5. Siiderit (alkoholijuomat, ei sisällä anniskelumyyntiä) 2,1
  6. Teatterit, oopperat ja konsertit (ei kausilippuja) 1,9
  7. Sokeri 1,8
  8. Peruna (ei sisällä itse kasvatettujen tuotteiden arvoa) 1,8
  9. Anniskelupaikoista ostetut alkoholijuomat 1,8
10. Lenkkimakkara 1,7
11. Keskiolut (ei sisällä anniskelumyyntiä) 1,5
12. Virvoitusjuomat 1,5

Ei ole yllätys, että jäätelöön kulutettu rahamäärä kaksinkertaistuu kesällä. Myös hedelmien ja marjojen ostaminen lisääntyy keskikesällä selvästi. Marjoja syödään tai säilötään keskikesän kahdeksan viikon aikana paljon, mansikoista kulutetaan valtaosa kesällä. Sen sijaan sitrushedelmien kulutus romahtaa murto-osaan koko vuoden kulutustasosta. Sokerin kulutus kasvaa voimakkaasti: marjoja sekä säilötään että syödään paljon sokerin kera.

Perunoihin käytetään rahaa keskikesällä jopa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin muulloin. Perunan kulutuksen kasvu lienee rahankäytön kasvua pienempää, koska kesä on uusien, kalliimpien perunoiden aikaa. Myös kaalien, herneiden ja kesäkurpitsan kulutus on kesällä huipussaan. Ylipäätään tuoreita kasviksia syödään keskikesällä muuta vuotta enemmän. Sipuliin käytetyn rahamäärän merkittävä kasvu keskikesällä kertoo osaltaan kesäisestä ruokailusta: grillaus on suosittua.

Grillikausi ei näy lihan ostoon kokonaisuudessaan käytetyn rahasumman vaihteluna kesän ja muiden vuodenaikojen välillä, mutta vaihtelu on varsin selvää yksittäisten tuotteiden kohdalla. Porsaankyljykset, maustettu raaka sianliha ja lenkkimakkara ovat grillauskaudelle tyypillisiä sesonkituotteita. On myös paljon lihatuotteita, joiden kulutus pienenee, ja jotkin tuotteet kuten raaka kinkku ja poronliha puolestaan lähes katoavat kesäisiltä ostoslistoilta. Silli-, silakka- ja anjovissäilykkeiden käytössä on piikki keskikesän aikaan: ne maistuvat uusien perunoiden kanssa.

Kivennäisvesien ja virvoitusjuomien kulutus kasvaa vuoden kuumimpana aikana yli puolella verrattuna muihin vuodenaikoihin. Alkoholijuomista erityisesti siiderin, mutta myös keskioluen kulutus kasvaa - myös niitä juodaan janoon. Sen sijaan viineihin käytetään jotakuinkin saman verran rahaa kuin muinakin vuodenaikoina.

Kesällä voidaan hyvin

Lääkkeitä, vitamiineja ja vastaavia valmisteita ostetaan kesälomakaudella jonkin verran vähemmän kuin muina aikoina. Erityisesti vitamiinien, hivenaineiden ja luontaistuotteiden kysyntä laskee, ehkäisyvälineiden kysyntä puolestaan kasvaa. Vaatteisiin käytetään rahaa saman verran kuin muinakin vuodenaikoina. Keskikesän vaateostoilla haetaan mukavuutta: ostoksissa korostuvat T-paidat ja shortsit.

Kulutustutkimus jatkuu koko vuoden

Kesälomakauden päättyessä suomalaiset palaavat nopeasti talvisempiin tapoihinsa. Lenkkimakkara jää useammin kaupan tiskiin, kesäkulttuuri pannaan talvisäilöön ja terveyttä aletaan hakea taas enemmän apteekeista kuin luonnosta. Myös tämä kesä jättää jälkeensä kulutustilastoon, jonka tiedot saadaan Tilastokeskuksen kulutustutkimuksella. Sen avulla selvitetään, mihin suomalaisten kotitalouksien rahat kuluvat.

Kulutustutkimus on haastattelututkimus, johon valitut kotitaloudet on poimittu satunnaisesti Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Vuoden 2006 tutkimukseen kuuluu noin 8 000 kotitaloutta, jotka edustavat eri puolilla Suomea asuvia kotitalouksia. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Vuoden 2006 kulutustutkimuksen tietojen keruu on aloitettu tammikuussa 2006 ja se jatkuu vuoden 2007 helmikuuhun asti. Tilastokeskus on tehnyt vastaavanlaisia tutkimuksia vuodesta 1966 lähtien keskimäärin viiden vuoden välein.

Kotitalouksia haastattelevat Tilastokeskuksen koulutetut haastattelijat. Haastattelemalla kerätään tietoa mm. kotitalouden asumisesta ja erilaisista hankinnoista. Lisäksi kotitaloudet pitävät kahden viikon ajan kulutuspäiväkirjaa. Hallinnollisista aineistoista saadaan tietoja koulutuksesta ja tuloista. Kaikki tiedot ovat luottamuksellisia. Julkaistavat tiedot ovat taulukoita ja kuvioita, joista ei voi erottaa yksityisen vastaajan tietoja.

Kulutustutkimuksen tietosisältö pohjautuu kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin ja luokituksiin. Kulutustutkimuksia tehdään kaikissa EU-maissa. EU:n tilastovirasto Eurostat yhtenäistää kulutustutkimusten (Household Budget Survey) käsitteitä, määritelmiä ja luokituksia sekä julkaisee vertailutietoja jäsenvaltioiden kulutustutkimuksista.

Puolueetonta ja luotettavaa tutkimustietoa suomalaisten kotitalouksien kulutuksesta, tuloista ja menoista hyödyntävät monet erilaiset tahot: hallinto, talouselämä, tiedotusvälineet, tutkijat ja yksittäiset kansalaiset sekä yritykset ja yhteisöt. Myös Euroopan unionin päätöksenteossa tarvitaan tietoja jäsenmaiden väestöryhmittäisistä ja alueellisista hyvinvointieroista, erityisesti köyhyydestä ja syrjäytymisestä.

Lisätietoja
Perttu Melkas (23.6.2006 asti), p. (09) 1734 2511, Juha Nurmela (26.6.2006 lähtien) p. (09) 1734 2548
lisätietoa Kulutustutkimuksen tiedonkeruusta
Kulutustutkimusten tuloksia tilaston Kotitalouksien kulutus -kotisivulla: www.tilastokeskus.fi/kulutustutkimus

 

Päivitetty 20.6.2006