Tieto&trendit 6-7/2006
Suomen korkeakoulut vetävät kiinalaisia

Kiinalaiset ovat nousseet ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden suurimmaksi ryhmäksi Suomessa 2000-luvulla, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen Tieto&trendit -lehden uusimmassa numerossa. EU-alueella kiinalaisia opiskelijoita on väkilukuun nähden eniten Suomessa. Tarkasteltaessa kaikkia koulutustasoja yhdessä ylivoimaisesti suurin ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmä ovat venäläiset, joita Suomessa on suhteellisesti eniten OECD-maista.

ICT-maine houkuttaa toistaiseksi

Ulkomaalaisia opiskelijoita on suhteellisesti eniten taidealan kouluissa. Muuten korkeakouluissa opiskellaan lähinnä tekniikkaa ja kaupallisia aineita, mutta yliopistotasolla humanistiset aineet päihittävät kaupallisten aineiden suosion. Lisäksi yliopistoissa ulkomaalaisia kiinnostavat yhteiskuntatieteelliset aineet, ammattikorkeakouluissa puolestaan terveys- ja kulttuurialat.

Kaikista ulkomaalaisista opiskelijoista suurin osa oli venäläisiä. Vuonna 2004 heitä oli lähes 4 000, joista noin puolet opiskeli ammattikouluissa. Yliopistoista valmistuneista venäläisistä noin 80 prosenttia on jäänyt Suomen työmarkkinoille tai jatko-opiskelijoiksi.

Kiinalaiset ovat yliopistotasolla ylivoimaisesti kiinnostuneimpia teknologian opinnoista ja erityisesti Otaniemen Teknillisestä korkeakoulusta. Kaikkiaan Suomessa opiskeli vuonna 2004 noin 1 500 kiinalaista. Suomen ICT-maine houkuttelee opiskelijoita toistaiseksi, mutta esimerkiksi Kiinan koulutustason noustessa halukkaiden tulijoiden määrä saattaa pienentyä.

Tavoitteena aivokierron lisääminen

Suurin osa, lähes 7 prosenttia, ulkomaalaisista opiskelee yliopistojen jatkokoulutuksessa. Toiseksi eniten, noin 3 prosenttia, heitä on ammattikorkeakouluissa. Yliopistojen perusopetuksen suosiota heikentävät luultavasti kieleen liittyvät ongelmat sekä vaatimukset aiemmin suoritetuista opinnoista.

Suomen julkisena tavoitteena vuosituhannen vaihteessa oli nostaa ulkomaalaisten opiskelijoiden osuus 5 prosenttiin kaikista opiskelijoista. Vuonna 2004 määrä oli puolet tavoitteesta, joten se toteutunee nykyisellä kasvuvauhdilla vasta parinkymmenen vuoden päästä. Jotta ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä pysyisi edelleen kasvussa, olisi Suomen järkevää tarjota ulkomaille vaikkapa sosiaali- ja terveysalojen ja muotoilun osaamista. Myös korkeakoulujen kansainväliset hankkeet lisäävät aivokiertoa maiden välillä.

Tieto&trendit-lehden teemoina hallinnon tehostaminen ja Saksa

Heinäkuun Tieto&trendit -lehdessä käsitellään Saksan kehitystä sekä Suomen hallinnon tehostamista. Lauri Uotilanmukaan Saksa ja Japani säästävät liikaa taloutensa kasvuun nähden. Jaakko Kianderin mielestä julkisen hallinnon ote taloudesta on höltynyt. Samuli Rikamakirjoittaa, että yksityisissä palveluissa Suomi on työllistäjänä EU:n häntäpäätä. Muita aiheita ovat mm. muotoilu ja suomalaisten elintavat.

Lisätietoja
Milla Tolonen, (09) 1734 2368. Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.

Linkit
Tieto&trendit-lehden Internet-sivut tilastokeskus.fi/tietotrendit

Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi

Päivitetty 7.7.2006