Mitä lääkkeeksi väestötekijöiden kustannuspaineelle peruspalveluissa?
Valtakunnallisesti katsottuna väestörakenteen muutokset ovat pääpiirteissään nähtävissä muutamia kymmeniä vuosia eteenpäin. Mitä pienempiin ja taloudellisesti eriytyneempiin alueisiin mennään, sitä suurempi on virhemarginaali väestöennusteissa. Suoraan väestökehityksestä johdetut arviot kuntien talouden kehityksestä johtavat helposti vääristymiin, sillä palvelujen määrään vaikuttaa pitkällä ajalla myös moni muu tekijä.
Väestökehitys sinällään luo suuren haasteen kustannusten hallinnalle kunnissa. Vanhempien ikäluokkien käyttämien palvelujen muutos näyttää rajummalta. Vanhimman ikäluokan koko kasvaa jo vuoteen 2015 mennessä puolitoistakertaiseksi, vaikka suurin nousu yli 75-84-vuotiaiden ryhmässä ajoittuu vasta vuoden 2020 jälkeen. Muutosten taloudellisten vaikutusten arviointi on pakostakin karkeaa.
Eräiden väestöryhmien suhteellinen muutos väestöennusten mukaan vuoteen 2030,2004 = 1
Kustannuksia siirtyy myöhemmille ikävuosille
Muutokset peruspalvelujen kustannuksissa ovat merkittäviä jo seuraavan kymmenen vuoden sisällä, mutta onko kustannuspaineiden kehityksessä nähtävissä mitään toivoa. Tilanne ei ole niin yksinkertainen kuin väestömäärien ja yksikkökustannusten avulla laskien saadaan näyttämään. Ikääntymisen, väestömäärien ja palvelujen käytön välistä yhteyttä on selvitetty viime vuosina sekä VATT:ssa että STAKESissa. Vaikutusta on niin palvelujen käytön kehityksellä yleensä kuin niiden jakautumisella elinkaarella.
Suorat laskelmat ikäluokkien koon ja niiden kustannusten välillä eivät ota huomioon kustannusten keskittymistä potilaan viimeisiin elinkuukausiin. Suomalainen rekisteriaineisto on mahdollistanut tämän asian selvittämisen jo pitkään, mutta vakavasti asiaa on selvitetty vasta viime vuosina (Häkkinen 2005).
Lue lisää väestönkehityksen vaikutuksesta peruspalveluihin Tarmo Rätyn artikkelista Tilastokeskuksen tuoreesta Kuntapuntari-lehdestä.
Päivitetty 31.8.2006