Maakuntien taloudellisista rakenteista ja riippuvuuksista uusi tutkimus

Maakuntien talouden rakennetta sekä niiden riippuvuuksia muiden maakuntien ja ulkomaiden tuottamista tuotteista kuvaava alueellinen panos-tuotos -tutkimus on valmistunut. Tilastokeskuksen tekemä tutkimus kuvaa vuotta 2002 ja on toinen koko maata koskeva maakunnat kattava tutkimus. Edellinen vastaava tutkimus kuvasi vuotta 1995.

Alueellinen panos-tuotos -tutkimus vuodelta 2002 on monipuolinen työkalu alueellisten toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Kun tarkastellaan esimerkiksi asukasta kohden laskettuja alueiden tunnuslukuja, saadaan merkittäviä suhteellisia eroja maakuntien välille. Tässä on tarkasteltu eräiden loppukäytön erien jakautumista alueittain.

Asumismenot suurin kotitalouksien kulutusmenoerä

Alimmat asukasta kohden lasketut kulutusmenot olivat Kainuussa, hieman yli 10 000 euroa. Kulutusmenot jakaantuivat alueellisesti huomattavasti tasaisemmin kuin tuotanto. Suurin asukasta kohden laskettu maakuntakohtainen tuotanto oli lähes kaksinkertainen pienimmän tuotannon maakuntaan verrattuna.

Suurin yksittäinen kulutusmenoerä on asumismenot. Suurimmat asumismenot asukasta kohden olivat Uudellamaalla, lähes 3 600 euroa asukasta kohden. Myös Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa asumiseen meni hieman yli 3 000 euroa henkeä kohti. Asumismenot jakautuivat kuitenkin suhteellisen tasaisesti. Hieman alle 2 600 eurolla selvittiin asumisesta Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

Kotitalouksien asumismenot ja muu kulutus vuonna 2002

Julkisyhteisöjen kulutusmenot suurimmat Ahvenanmaalla

Asukasta kohden lasketut julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat suurimmat Ahvenanmaalla, yli 8000 euroa. Yli 6 500 euroa kulutusmenot olivat myös Uudellamaalla, Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Lapissa. Pienimmät julkisyhteisöjen kulutusmenot olivat Itä-Uudellamaalla, 3 200 euroa asukasta kohden.

Yksittäisistä julkisyhteisöjen kulutusmenoeristä Ahvenanmaalla kulutettiin eniten asukasta kohden koulutus-, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluihin. Sen sijaan hallintopalveluja kulutettiin eniten Kainuussa.

Julkisyhteisöjen kulutusmenot vuonna 2002

Ulkomaanvientiä eniten Itä-Uudeltamaalta

Tavaroiden ja palvelusten vientiä ulkomaille lähtee eniten Itä-Uudeltamaalta, 22 500 euron edestä asukasta kohden laskettuna. Vienti Itä-Uudeltamaalta on suurelta osin kemian teollisuuden tuotteita. Yli 14 000 euroa asukasta kohden vientiä on Etelä-Karjalasta, Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta. Yli kolmannes Uudenmaan viennistä on liike-elämän sekä kuljetuksen ja tietoliikenteen palveluita. Yli 13 000 eurolla asukasta kohden viedään tuotteita Satakunnasta ja Kymenlaaksosta. Siellä vienti on lähinnä tavaroita.

Vähiten asukasta kohden laskettua ulkomaanvientiä on Etelä-Savosta, Etelä-Pohjanmaalta ja Kainuusta, alle 4 000 euroa asukasta kohden.

Kolme maakuntaa erottuu viennissä muihin maakuntiin

Asukasta kohden lasketussa kotimaanviennissä erottuu selvästi kolme maakuntaa. Ylivoimaisesti suurin kotimaanviennin osuus on Itä-Uudellamaalla, yli 35 000 euroa asukasta kohden, mikä selittyy sähkön ja öljyjalosteiden viennillä muualle maahan. Toisena on Ahvenanmaa, jonka yli 21 000 euron osuus on lähinnä laivaliikenteen myyntiä muualle Suomeen. Kolmantena on Uusimaa reilulla 13 000 eurolla, joka sisältää lähinnä liike-elämän ja kaupan palvelujen myyntiä muihin maakuntiin. Vähiten asukasta kohden laskettua kotimaan vientiä on Lapista, 5 700 euroa.

Kotimaan ja ulkomaan vienti maakunnittain vuonna 2002

Tutkimuksella monia käyttöalueita

Alueellinen panos-tuotos -tutkimuksessa kuvataan maakuntien taloudellisia rakenteita ja riippuvuuksia. Maakuntien välisten kauppavirtojen tutkimuksessa on selvitetty maakuntien väliset tavaroiden ja palvelusten tuonti ja vienti. Alueelliset rakenteet on kuvattu 30 toimialan ja tuoteryhmän tarkkuudella. Loppukäytössä on esitetty seitsemän ryhmää, joista kulutusmenoissa kolme ryhmää: kotitalouksien, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja julkisyhteisöjen kulutusmenot. Lisäksi loppukäytössä ovat investoinnit, varastojen muutos sekä vienti jaettuna kotimaan ja ulkomaan vientiin.

Julkaistavat tiedot pohjautuvat aikaisemmin julkaistuihin koko maan panos-tuotos -taulukoihin ja aluetilinpidon tietoihin, joskin pieniä poikkeamia voi olla lähinnä pyöristyksistä johtuen.

Edellinen vastaavanlainen tutkimus on tehty vuodesta 1995, tämä toinen selvitys on tehty vuodesta 2002. Vaikka tiedot kuvaavat yhtä vuotta, alueelliset rakenteet muuttuvat suhteellisen hitaasti, joten tulokset ovat tietyin oletuksin helposti yleistettävissä myöhemmillekin vuosille. Tietoja voidaan myös eri menetelmin päivittää uudempien taloustietojen mukaisiksi.

Alueellinen panos-tuotos -tutkimus tarjoaa ainutkertaista perusaineistoa alueellisista tuotanto- , kulutus- , investointi- ja vientirakenteista. Sitä voidaan lisäksi käyttää monenlaisessa taloudellisessa analyysissä. Esimerkkeinä käyttökohteista voidaan mainita alueellisten elinkeino- ja työllisyyspoliittisten toimenpiteiden kohdentamisen vaikutukset, alueellinen ennustaminen, liikennesuunnittelu ja alueelliset mallit.

Lähde:Alueellinen panos-tuotos. Tilastokeskus

Lisätietoja: Erkki Niemi (09) 1734 3313, Kari Ritvanen (09) 1734 3361, Mikko Koutaniemi (09) 1734 2646

Linkit: Aiheeseen liittyvä tilastojulkistus

Päivitetty 4.10.2006