Seutukuntien 30 vuoden kehityksestä taustaa tulevaisuudelle
Alueiden menestyminen kiinnostaa. Vaikka tulokset tulevatkin "jälkijunassa", niiden perusteella yritetään päätellä "mihin kiskot vievät tulevaisuudessa?" Soveltuuko seutukunnan historiatieto tulevan ennakointiin? Alueilla on menneisyytensä siitä riippumatta, halutaanko se muistaa tai unohtaa. Voiko menneestä - alueen taloushistoriasta - kenties oppia jotain?
Seutuistuminen koko maan kattavana ilmiönä on verraten tuore ilmiö. Seutukunta aluejakona on vain runsaan vuosikymmenen ikäinen. Se synnytettiin uuden aluekehityspolitiikan tarpeisiin. Taustalla oli ennakoiva sopeutuminen tulevan EU-jäsenyyden rakennerahastoihin ja aluekehitysohjelmiin. Vaikka nykyisten seutukuntien historia onkin verraten lyhyt, niiden varhaisempi menneisyys pystytään kuitenkin jälkikäteen selvittämään vuoteen 1975 asti.
Seutukunnat ovat yhä edelleen melko tuntemattomia ja liiaksi hallinnolta haiskahtavia. Niiden kattamat alueet ovat kuitenkin usein asukkaille läheisiä. Usein niihin samaistutaan kotiseutuna, ei seutukuntana. Alueen kehityksestä ovat ammattialuekehittäjien lisäksi kiinnostuneita alueen nykyiset ja entiset asukkaat. Tiedonjanoa tyydyttävät muun muassa pitäjänlehdistä seudullisiksi muuttuneet paikallislehdet.
Kun Suomen seutukuntia verrataan 30-vuotisjaksolla 1975-2004 BTV-indikaattorin mukaan, selviytyy kehityskisan voittajaksi Maarianhamina. Hopea menee Oulun seudulle ja pronssi Helsingin seudulle.Maaseutumaiset ja harvaan asutut seudut jäävät peränpitäjiksi.
Lue lisää seutukuntien kehityksestä Erkki Niemen artikkelista Tilastokeskuksen tuoreesta Kuntapuntari-lehdestä.
Päivitetty 2.11.2006