Suomi on kolmanneksi kallein EU-maa

EU-komission hintavertailuohjelmaan kuuluvista maista Suomea kalliimpia ovat Tanska, Norja, Sveitsi ja Irlanti. Suomi on EU-maista kolmanneksi kallein ja euromaista toiseksi kallein. Tilastokeskus vastaa Suomen aineistosta tässä Eurostatin koordinoimassa kansainvälisessä hintavertailussa.

Mielikuvamme Suomen kalleudesta yksityisen kulutuksen osalta saa tukea kansainvälisestä hintatasovertailusta. Viime vuonna Suomea kalliimpia maita olivat Tanska, Norja, Sveitsi ja Irlanti. Pohjoismaiden väliset hintatasoerot ovat laventuneet taloudellisen taantuman myötä. Ruotsi oli 9 prosenttia Suomea edullisempi. Eurolla saa nyt huomattavasti enemmän Islannin ja Ruotsin kruunuja kuin vielä vuosi sitten. Myös punta on heikentynyt suhteessa euroon, mikä näkyy Ison-Britannian alhaisena hintatasona. Tilanne muuttui erityisesti vuoden 2008 lopulla.

EU:ssa hintataso vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä. Edullisimpia maita Euroopassa olivat edelleen useat uudet EU-jäsenmaat sekä Etelä-Euroopan maat Portugali, Kreikka ja Espanja. Se, mihin maihin tai alueisiin Suomea verrataan, vaikuttaa suuresti siihen, kuinka korkealta Suomen hintataso näyttää.

On hyvä muistaa, että yksityinen kulutus koostuu lukuisista hyödykeryhmistä kuten ruuasta, alkoholista, vaatetuksesta, asumisesta, liikenteestä jne. Hintatasot eri tuoteryhmien välillä voivat vaihdella paljon paitsi maiden välillä, myös yksittäisen maan sisällä.

Yksityisen kulutuksen kalleudesta puhuttaessa mm. alkoholijuomat, vaatteet ja liikennepalvelut ovat Suomessa kalliita verrattuna useimpiin muihin EU-maihin. Palveluiden hintataso vaikuttaa kuitenkin paljon maan kokonaishintatasoon. Maiden väliset hintaerot ovat tavaramarkkinoilla huomattavat, mutta palvelumarkkinoilla vielä suuremmat.

Hintatasovertailussa 2500 hyödykettä

Hintatasovertailuissa tarkastellaan samantyyppisten hyödykkeiden hintoja eri maissa. Yksityisen kulutuksen osalta hyödykekorin painorakenne muodostetaan kotitalouksien kulutuksen mukaiseksi. Koska kulutustottumukset eri maissa ovat erilaisia, vertailuun kustakin maasta mukaan otettavat tavarat ja palvelut valitaan kansallisten tilastovirastojen, OECD:n ja Eurostatin yhteistyönä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksessa selvitetään noin 2500 hyödykkeen hinta.

Tutkimuksen hinta-aineisto kerätään tuoteryhmittäin kolmen vuoden jakson aikana. Aineistoon saadaan jatkuvasti tuoretta tietoa ja entisten osalta hintatietoja päivitetään valuuttakurssein ja inflaatiokertoimin. Maiden välisten hintavertailujen kautta lasketaan valuuttojen väliset arvosuhteet, ostovoimapariteetit.

Hintatasoindeksi lasketaan jakamalla ostovoimapariteetti valuutan vaihtokurssilla. Indeksi antaa kuvan tavallaan matkailijan näkökulmasta: jos yksityisestä kulutuksesta poimittu hyödykekori maksaa Suomessa 100 euroa, paljonko sama kori maksaa jossakin muussa maassa. Vuonna 2008 Suomessa 100 euroa maksanut hyödykekori maksoi Tanskassa 113 euroa ja Portugalissa 70 euroa.

Kansainväliseen hintavertailun pääasiallinen tavoite on kuitenkin on tuottaa ns. ostovoimapariteetit. Ostovoimapariteettien avulla pyritään mahdollistamaan reaaliset BKT-volyymivertailut ohjelmaan osallistuvien maiden kesken.

Laajemmin kansainvälisen hintavertailun tuloksia esitellään Eurostatin julkaisemassa Statistics in Focus (SIF) Economy and Finance -sarjan julkaisussa numero 50/2009. Julkaisu löytyy Internetistä pdf-tiedostona osoitteesta:

Lähde: Eurostat; Kansainvälinen hintavertailu. Tilastokeskus
Tilaston kotisivu

Lisätietoja: Harri Kananoja, (09) 1734 3567

Päivitetty 24.7.2009