Suomalaisten työaika Euroopan lyhyimpiä
Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten työaika on jopa Euroopan lyhyin, jos vertaillaan kokoaikatyötä tekevien palkansaajien tehtyä viikkotyöaikaa, mutta EU-maiden keskiarvon tuntumassa, kun lasketaan mukaan myös osa-aikatyötä tekevät. Lyhyet työviikot ovat tavallisimpia erityisesti rikkaissa maissa ja pitkät työviikot taas köyhemmissä maissa, kirjoittaa yliaktuaari Liisa Larja Hyvinvointikatsaus-lehdessä 3/2012.
Palkansaajien keskimääräinen tehty viikkotyöaika (sisältäen osa-aikatyön) vuonna 2011, 15–64-vuotiaat, tuntia viikossa
Työajan pituuteen vaikuttavat muun muassa maan elinkeinorakenne ja naisten työssäkäynnin yleisyys, mutta myös työajan tilastointitapa. Osa työajan lyhentymisestä Suomessa selittyy osa-aikatyön lisääntymisellä. Lyhyet työviikot ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Tähän on vaikuttanut mm. osa-aikaeläkejärjestelmän syntyminen, osittaisen hoitovapaan mahdollistuminen ja opiskelijoiden lisääntynyt työssäkäynti.
Myös naisten korkea työllisyysaste selittää Suomen sijoitusta kansainvälisessä vertailussa. Suomessa palkansaajista noin 50 prosenttia on naisia, ja heistä noin 80 prosenttia tekee kokoaikatyötä. Naisten kokoaikatyön tuntimäärä on kuitenkin hieman pienempi kuin miehillä. Se vähentää kokoaikatyötä tekevien palkansaajien keskimääräistä viikkotyöaikaa.
Kun vertailu tehdään kaikista palkansaajista mukaan lukien myös osa-aikaisesti työskentelevät, Suomen sijoitus kohoaa hieman. Maissa, joissa naiset ovat usein osa-aikatyössä, työajan keskiarvo on pienempi kuin Suomessa, jossa naiset tekevät pääosin kokoaikatyötä.
Työttömien ajankäyttö mukailee työssäkäyvien päivärytmiä
Ajankäyttötutkimuksen mukaan työttömät viettävät kiireettömämpää elämää kuin työssäkäyvät, kirjoittaa erikoistutkija Hannu Pääkkönen. Työttömät nukkuvat noin 40 minuuttia pitemmän ajan vuorokaudessa kuin työlliset ja käyttävät saman verran enemmän aikaa myös kotitöiden tekemiseen. Vapaa-aikaa työttömillä on lähes kolme tuntia enemmän kuin työllisillä.
Työttömät käyttävät työstä vapautuneen ajan paljolti vapaa-ajan toimintoihin. Liikuntaan ja lukemiseen he käyttävät päivässä parikymmentä minuuttia enemmän aikaa kuin työlliset. Työttömät myös seurustelevat tuttavien kanssa enemmän kuin työlliset. Työttömät harrastavat työllisiä enemmän metsästystä, kalastusta ja sienestystä, joilla on myös taloudellista merkitystä. Työttömät naiset käyttävät nelinkertaisen ajan käsitöiden tekemiseen työllisiin naisiin verrattuna.
Palkkatyöyhteiskunnan rytmi ilmenee työttömien arjessa mm. siten, että lähes puolet työttömistä tekee kotitöitä normaalina työaikana. Sekä työllisten että työttömien vapaa-aika keskittyy ilta-aikaan, mutta työttömien vapaa-aika alkaa jo aiemmin ja jakautuu tasaisemmin päivän mittaan.
Työllisten työpäivien ja työttömien arkipäivien vapaa-ajan rytmi vuosina 2009–2010, prosenttia
Teemana ajankäyttö
Hyvinvointikatsauksen 3/2012 teemana on ajankäyttö. Teemaa käsitellään mm. aikapolitiikan, perheiden ja yksinasuvien ajankäytön sekä arjen rytmien kannalta. Lehdessä on artikkeleita myös ajankäytön tutkimusmenetelmistä ja kansainvälisestä vertailtavuudesta.
Artikkeleista löytyy tietoa lehdestä ja Tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Lehden voi tilata Edita Publishing Oy:n asiakaspalvelusta 020 450 05 tai Editan verkkokirjakaupasta. Irtonumeroita voi ostaa Akateemisesta Kirjakaupasta.
Lisätietoja artikkeleista:
Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala 09 1734 3694
Yliaktuaari Liisa Larja 09 1734 3461
Erikoistutkija Hannu Pääkkönen 09 1734 3229
Päivitetty 24.9.2012